Viime viikolla AP ”muistutti” 14.10. irtoavasta Keskon kvartaaliosingosta, kooltaan vajaa 1% eli 23 senttiä. Mielestäni mokomasta juomarahasta ei olisi tarvinnut muistuttaa, mutta ehkä muistutus avitti Kesko B:n hintaan, jolla tyhjensin salkun B:stä syistä, joihin palaan.

Nordean 8 % lasku torstaina oli liioittelua, jos syynä oli omien osakkeiden osto-ohjelman lykkääntyminen EKP:n harkinta-ajan takia, eihän sillä ole mitään tekemistä Nordean torstaina julkaistun osarin kanssa. Joka tapauksessa kiitin tarjouksesta ja ostin hiukan Nordeaa lisää, samoin 19.10.

Viime viikolla lääketeollisuus nousi, liekö se jokin vaihtoehto AI:n laskeville kursseille (sanaa turvasatama on liikaa käytetty). Ohensin mm. Orionin omistusta, jonka osinkotuotto alkaa olla heikko, kuten Keskossakin. Molemmissa yhtiöissä kannattaa seurata vähemmän vaihdetun A-osakkeen kurssia B:hen verrattuna.

Wisan eriytyminen UPM:stä tuo suurimpien optimistien mieleen pelin paikan. Koska Wisa on vain muutama prosentti UPM:stä, osaketta joutuvat myymään suuriin yhtiöihin keskittyvät rahastot. En vain vaneria onnistu pitämään minään suurena tulevaisuuden alana, vaan paremminkin suhdanneherkkänä, joten nousua voi joutua odottamaan muuttuneissa suhdanteissa, ml. Venäjän tilanne. Vaneriahan tuodaan nytkin EU:hun Venäjältä 20 miljoonaa rekkakuormallista joka päivä Talsan mukaan, joka pitkän harkinnan jälkeen korjasi luvuksi 20 rekkakuormaa. Wisaa kiinnostavampia olisivat UPM:n energian ja metsäomaisuuden listaaminen, Storahan metsänsä listaa. Wisan kilpailijoista, ks.

Ja Kesko

Olen vuosia ollut huolestunut Keskon hintakilpailukyvystä ja brändinhallinnasta. Dahlin ostoon suhtauduin alusta alkaen suurella epäluulolla, tietenkin. Kun orgaaninen kasvu ei riitä, turvaudutaan yritysostoon. Myyjä tuntee kohteensa paremmin. Poikkeuksena voi ehkä pitää pääomasijoittajaa, joka haluaa irtautua sopivalla hinnalla eikä ehkä tunne kaikkia alan niksejä ja tulevaisuuden näkymiä. Dahlin myyjä on 46 mrd:n lv:n rautakauppajätti,1665 perustettu ransk. Saint-Gobain, joka aivan varmasti tuntee alansa. Liikevaihto on siis 4 kertaa Keskon koko liikevaihto, jonka painopiste on ns. päivittäistavaroissa, kuten esim. ruuassa.

Kauppa rahoitetaan osakeannilla, josta voisi varmaan sanoa ”Jonnet ei muista”. Vanhaan huonoon aikaan Jaakko Lassila ja Mika Tiivola kävivät vuorovuosina osakesäästäjien kukkarolla, ja mitä enemmän bullerot kantoivat rahaa pankkiin osakeanteihin, sitä onnellisempia he olivat! Homma huipentui 2 mrd:n markan Kansallisantiin, jolla kuulemma taattiin KOP:n itsenäisyys. Samaan aikaan annin kanssa kaivosinsinööri Pertti Voutilainen neuvotteli yhdistymisestä SYP:hen kovilla ehdoilla (=Merita, josta myöhemmin usean muun pankin kanssa tuli Nordea).

Eli nyt olemme palanneet tilanteeseen, jossa osakas joutuu maksamaan rahaa yhtiöön. Ensin sieltä tulee verojen jälkeen alle 3 %:n osingot vuodessa ja sitten sinne viedään rahaa. Keskon markkina-arvo on 9,4 mrd ja anti 500-700 miljoonaa. Kesko lienee monen osakesäästötilin lisuke ja jos tili on täyteen rahoitettu ja sillä ei ole käteisvaroja, jotain on myytävä. Merkintäoikeuden volatiliteettia ounastelen.

Saint-Gobainia lukuun ottamatta omistan olennaisesti kaikkien mainittujen yhtiöiden osakkeita (Wisaa UPM:n kautta), myös Kesko A:ta. Toimeni annissa riippuu hinnasta, tietenkin.

Kuvassa ei ole K-ryhmän logo.