Kaksi uutista metsäalalta, osa 1

 

Ensimmäinen uutinen

Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu ennenkokemattomassa määrin. Erityisen raskaasti tämä iskee Sisä-Suomeen.

Toinenkin vaihtoehto on kova. Vuosikymmenien hukatun etsikkoajan jälkeen metsäsektorin on esim. alussa olleen uutisen tavoin uusiuduttava. Tämä vaihtoehto on kova esim. siksi, että se saattaa pakottaa myymään ulkomaille alehintaan runsaasti sanomalehtipaperikoneita, joihin on sidottu kansallista pääomaamme ja osaamistamme. Irtisanomisia tämäkään vaihtoehto ei ensi vaiheessa estä.

Kemiallisen metsäteollisuuden uudenlaista kehittämistä on tutkinut jo vuosikymmeniä ja tutkinut ilmeisen innostuneesti myös esim. Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom.

UPM:n sidosryhmälehti The Griffinin numerossa 4/2008 Holmbom kuvaa alaansa suorastaan runollisin sanakääntein.

Puut kasvavat paikoillaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Maailman vanhimmat elävät puut ovat havupuita.

Puitten puolustusmekanismi perustuu kemiaan. Pitkän evoluution seurauksena puille on kehittynyt kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä, joilla torjua ulkoisia uhkia. Yhdisteillä voisi olla käyttöä jopa ihmisen terveydenhuollossa. Esimerkkinä voi mainita hemiselluloosan tulehduksia parantavia ominaisuuksia. Toisaalta hemiselluloosaa olisi ehkä mahdollista käyttää jopa ravintokuituna.

Prof. Holmbomin pitkäjänteisyydestä saa kuvaa linkistä

 

Ensimmäinen uutinen

Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu ennenkokemattomassa määrin. Erityisen raskaasti tämä iskee Sisä-Suomeen.

Toinenkin vaihtoehto on kova. Vuosikymmenien hukatun etsikkoajan jälkeen metsäsektorin on esim. alussa olleen uutisen tavoin uusiuduttava. Tämä vaihtoehto on kova esim. siksi, että se saattaa pakottaa myymään ulkomaille alehintaan runsaasti sanomalehtipaperikoneita, joihin on sidottu kansallista pääomaamme ja osaamistamme. Irtisanomisia tämäkään vaihtoehto ei ensi vaiheessa estä.

Kemiallisen metsäteollisuuden uudenlaista kehittämistä on tutkinut jo vuosikymmeniä ja tutkinut ilmeisen innostuneesti myös esim. Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom.

UPM:n sidosryhmälehti The Griffinin numerossa 4/2008 Holmbom kuvaa alaansa suorastaan runollisin sanakääntein.

Puut kasvavat paikoillaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Maailman vanhimmat elävät puut ovat havupuita.

Puitten puolustusmekanismi perustuu kemiaan. Pitkän evoluution seurauksena puille on kehittynyt kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä, joilla torjua ulkoisia uhkia. Yhdisteillä voisi olla käyttöä jopa ihmisen terveydenhuollossa. Esimerkkinä voi mainita hemiselluloosan tulehduksia parantavia ominaisuuksia. Toisaalta hemiselluloosaa olisi ehkä mahdollista käyttää jopa ravintokuituna.

Prof. Holmbomin pitkäjänteisyydestä saa kuvaa linkistä

One thought on “Kaksi uutista metsäalalta, osa 1”

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin