Beta kertoo osakkeen riskisyydestä, sen avulla tehdään hallittua ja ammattimaista sijoittamista
Beta kerroin kertoo osakkeen riskisyydestä. Sen tuntemalla pääsee hallitumpaan ja ammattimaisempaan sijoittamiseen. Ohessa Suomen pörssin suurten beta kertoimet.
Beta kertoo miten pörssin kurssiheilahtelut heijastuvat osakkeen hintaan
Tarkkaan ottaen beta kertoo sen miten hyvin markkinan yleiset kurssiheilahtelut heijastuvat osakkeen kurssiin. Betan arvo 2 (kuten Metso Outotec:llä) keroo että kun pörssi nousee tai laskee 1% niin Metson osake nousee tai laskee kaksin verroin enemmän. Beta on siis varsin yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä käsite.
Beta kerrointa voi hyödyntää sijoittamisessa
Ensinnäkin beta kerroin on mittari sille miten syklisestä osakkeesta on kyse. Sellaiset osakkeet kuten Metso, Outokumpu, Cargotec ja Konecranes kuuluvat tämän mittarin mukaan Suomen syklisimpiin. Niitä on hyvä omistaa nousukaudella, jolloin niiden kurssit nousevat lähes kaksinkertaisella nopeudella pörssiin verrattuna. Mutta ne ovat varsin ikäviä tapauksia sitten, kun laskukausi alkaa.
Jos salkkuun kuuluu paljon syklisiä, niin silloin on syytä varoa vivuttamasta salkkuaan sijoitusvelalla. Riskit kasvavat muuten liian suuriksi. Mutta jos salkkuun kuuluu sellaisia mielenkiinnottomia ja laiskasti kehittyviä osinko-osakkeita kuten Elisa, Kesko, Kone, Orion ja Nokian Renkaat, niin salkkua voi huoletta vivuttaa pienellä sijoitusvelalla; esimerkiksi 5…15% salkun arvosta voi olla velkaa ilman että riski kasvaa kohtuuttomaksi.
Beta kerroin ei kerro aivan kaikkea riskisyydestä
Yrityksessä saattaa olla muutakin riskiä, kuin sellaista joka näkyy beta arvossa. Voi olla paljon velkaa, taseessa voi olla paljon katteetonta hyvää tahtoa (=liikearvoa), voi olla henkilöriskejä ja paljon muuta. Nämä muut riskit eivät aina näy beta arvossa. Beta arvo kertookin eniten lähinnä osakkeen herkkyydestä markkinariskille. Se ei ole yleinen riskin kokonaisvaltainen mittari.
Beta kerroin on hyödyllinen markkinariskin arvioimisen apuväline, mutta sen käytössä pitää olla tarkkana. Päivittäistavarayhtiöillä saattaa olla kaikilla pieni beta arvo, mutta niiden kurssit saattavat seurailla toisiaan. Ei auta vaikka ostaisi salkkuunsa pörssin kaikkia päivittäistavarayhtiöitä jos niillä on keskinäistä riippuvuutta. Syntynyt salkku ei silloin ehkä heilu pörssin tahdissa, mutta se heiluu päivittäistavarayhtiöiden tahdissa (joka on eri kuin pörssin tahti). Kannattaa siis hajauttaa monelle sektorille.
Nopeasti kasvavat ja hyvin kehittyvät yritykset saattavat hyvänä aikana nousta pörssiin verrattuna kaksinkertaisella nopeudella ja taas laskukaudella ne voivat seurailla pörssin muuta kehitystä. Ne saavat suurehkon beta arvon, mutta tuo korkeahko arvo on pikemminkin seurausta siitä, että yrityksen arvo hypähtelee ylös kuin alas. Ja ylöspäin hypähtely ei sijoittaajaa haittaa.
Mutta jos pitää mielessä että beta ei kerro ihan kaikkea, niin siitä saa itselleen hyvän apurin.
Beta arvot ovat valmiiksi laskettuna netissä
Beta arvoja ei kannata ruveta itse laskemaan, ne löytyvät valmiiksi laskettuna netistä. Itse olen käyttänyt Investing.com palvelua jonka alavalikon kohdasta ”fundamentaalinen” löytyvät muun muassa suomalaisten OMX 25 yritysten beta arvot valmiiksi laskettuna. Kuvan beta arvot ovat sieltä peräisin.
Betan ongelma on, että se ”rankaisee” positiivisesta vaihtelusta eli jos kurssi nousee reilusti. Beta lasketaan niin, että osakkeen ja markkinan yhteisvaihtelulla (kovarianssi tai oikeastaan normeerattu kovarianssi eli korrelaatio) kerrotaan osakkeen keskihajonnan suhde markkinan keskihajontaan.
Ongelma tulee juuri tuosta keskihajonnasta. Tilastotieteen mukaan se on normaalijakautunut eli vaihtelua keskiarvon ylä- ja puolelle on yhtä paljon. Tuo yläpuolella oleva vaihtelu on hyvä asia. Jos keskihajonnasta otettaisiin vain puolet betan laskemiseen niin sitten oltaisiin lähempänä oikeaa riskin mittaria.
Tämä sama ongelma tulee myös Sharpen luvussa, jossa tuotto jaetaan keskihajonnalla. Tähänkin laittaisin viivan alle vain puolet keskihajonnasta.
Omissa arvonmäärityslaskelmissani kaikkien osakkeiden beta on 1. En siis korjaa osakkeen tuottovaatimusta betan perusteella.
Beta kertoo nähdäkseni lähinnä lyhytaikaisesta riskistä, mutta pitkäjänteiseen osakesijoittamiseen siitä ei ole hyötyä. Pikemminkin siitä on lähinnä haittaa. Beta ei myöskään ole kiinteä arvo vaan vaihtelee eikä osakkeiden hinnat myöskään noudata keskihajontaa pitkässä juoksussa eikä aina edes lyhyessä kuten Sergio yllä taisi todetakin hieman eri sanoin.
Hyvä lisäys, Tommi. Beta todellakin lasketaan yleensä vain yhdelle vuodelle tai vieläkin lyhyemmälle ajalle mikä vähentää sen merkitystä pitkän tähtäimen sijoittajalle.