Sanoma konsernin strategia, keskittyminen oppimateriaaleihin, meni myttyyn
Julkinen poliittinen keskustelu on vähitellen keskitetty eduskunnan ohjauksessa olevaan valtiolliseen mediaan, YLE. Poliittisen keskustelun keskittäminen on turvallisuuspoliittista merkitystä. Tällä tavalla varmistetaan koherenttia eduskunnan kannalta demokraattista tiedonvälitystä.
Sanoma konserni yritti keskittyä oppimateriaaleihin
Sanoma konserni on ymmärtänyt tilanteen ja yrittänyt sopeutua keskittymällä oppimateriaalipalveluihin (Q1 katsaus). Tämäkään ei tainnut onnistua. Sanoma on nyt tehnyt valtiontukikantelun Euroopan unionin kilpailuviranomaiselle Ylen videopalvelusta ja sähköisistä oppimateriaalipalveluista.
Sanoma haluaa selvittää, noudattaako Suomi toimintaansa viime vuosina laajentaneen Ylen tukemisessa valtiontukisääntelyä. On ymmärrettävää, että Sanoma konsernia harmittaa. On vaikea kilpailla verorahoilla tuotetun ilmaismateriaalin kanssa.
Helsingin Sanomat on ymmärtänyt, että taistelu eduskuntaa vastaan on turhaa
Mikä on prosessin lopputulema? Vuosia kestävä, kallis oikeusprosessi on ainakin yksi lopputulema. Ja tuon oikeusprosessin aikana tilanne jatkuu ennallaan. Oli oikeusprosessin tulos sitten mikä tahansa, niin Sanoma konsernin osavuosikatsauksessaan liputtama strategia ontuu. Sanoma konsernin investoinnit suuntautuvat jatkossa varmasti enemmän muualle kuin Suomeen. Eduskunnan tahtoa vastaan on vaikea kamppailla, eduskunnalla on aina keinonsa.
Sanoma konserniin kuuluva Helsingin Sanomat onkin jo tyytynyt osaansa ja kertoo pääkirjoituksessaan että ”Helsingin Sanomat katsoo, että kantelu on ajastaan jälkeen jäänyt toimenpide. Yritys testata tai asettaa rajoja vasta sen jälkeen, kun Yle on jo luonut suomalaisille merkityksellisen sivistyspalvelun, sisältää heikkoja kohtia.”
Oppimateriaalien keskittäminen kansalliseen demokraattiseen tuotantoon on suunta johon Suomi etenee
Tiedonvälityksen, ja sen osana oppimateriaalin, keskittäminen kansalliseen demokraattiseen tuotantoon on ollut kaikkien vahvaan, keskitettyyn valtioon pyrkivien kansallisdemokratioiden ominaisuus. Tätä tietä Suomikin etenee.
Kuvan lähde: pixabay
Sanoma Oyj ja Alma Media Oyj
Vuoteen 2016 Suomessa oli 3 valtakunnallista mediayhtiötä. Talentumissa oli erikoisalojen medioita ja Alma oli porvarillisen median omistuksen sementointipaikka, joka perustettiin 1998. 2016 em. yhtiöt yhdistyivät.
”2020 Sanoma osti Alma Medialta 115 miljoonalla eurolla Aamulehden, Satakunnan Kansan, Janakkalan Sanomat, Jämsän Seudun, Kankaanpään Seudun, KMV-Lehden, Nokian Uutiset, Rannikkoseudun, Suur-Keuruun, Merikarvia-Lehden, Sydän-Satakunnan, Tyrvään Sanomat, Valkeakosken Sanomat ja Jokilaakson” [ym]. (Wikipedia).
Tässä vaiheessa voi sanoa vanhan Alman lakanneen ja jäljelle jääneen pitkälti Talentumin erikoisalojen mediat. Sanoma osti siis mm. Janakkalan, Jämsän, Kankaanpään, Keuruun, Merikarvian, Sydän-Satakunnan, Tyrvään ja Valkeakosken mediat, joilla millään tuskin on mitään mainittavaa tulevaisuutta lähinnä kuihtuvilla paikkakunnillaan. Toisaalta etupäästä Aamulehdestä maksettu 115 milliä ei ole sekään kovin paljon.
Alman ja Sanoman ns. iltapäivälehdet ovat keskittyneet klikkausjournalismiin ilman maksettua lukuoikeutta.
Jäljelle jää Hesari.
Aatos Erkko oli Suomen rikkaimpia miehiä, mutta hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, että lehteä tekivät eräät mahdollisimman kovat kommunistit. Tarkoitan tällä sisältöä. Väriä tunnustaneista on kirjoitettu ihan riittävästi heistäkin.
Kun NL romahti, moni jäi melko tyhjän päälle, mutta pari esimerkkiä.
Saarikosken suku on kirjoittanut niin paljon USA:sta, että ihmetyttää, eikö Suomea lähempääkin löytyisi mitään kritisoitavaa. Ja Rosa Meriläinen tuskin ilmestyi kolumnistiksi syvällisen yhteiskunnallisen analyysinsa takia, vaan sillä julkisuudella, jonka hän sai vastaanottaessaan kansanedustajana koululaisryhmän yllään paita, jossa luki ”Vittu haisee hyvälle.” Ei siinä muuta, mutta ilmaisu ”haisee hyvälle” on huonoa suomea. Aina joskus olen vilkaissut HS:n kolumnisteja, enkä ole löytänyt mitään kiinnostavaa.
Mennäänpä sijoittamiseen.
On erikoista, ettei HS ole paperisen Talsan lakkauttamisen jälkeen (osa IS:ää) yrittänyt mitään mainittavaa talousjournalismin alalla. Megatrendi ”sijoittaminen” on ilman kilpailua jätetty Alman kolmelle medialle: AP, KL ja TE.
Sanoma Oyj on myös sählännyt kohtalaisen paljon yrityskaupoissa.
Em. syistä olen olennaisesti vähentänyt Sanoma Oyj:n osakkeen painoa. Osareita kauempi tulevaisuus ei minusta näytä hyvältä.
Olen samaa mieltä ylläolevan artikkelin kanssa. Oma ”kommenttini” on teksti, jonka kirjoitin Piksun ollessa telakalla, ja jonka olin unohtanut ja melkein hukannutkin PC:n syövereihin. Pieni kone, mutta isot syöverit 😀