Osinkojen kaikille yhtenäinen 5% lähdevero toisi kaikki sijoittajat verotuksellisesti lähemmäs toisiaan kun yksityishenkilöiden maksamaa 25,5 – 28,9% veroa pienennettäisiin vastaavasti. Valtionvarainministeriön työryhmä tyrmää raportissaan ajatuksen.

Suomi jatkaa siis edelleen tiellä, jossa käytännössä hyvin pieni, alle 30%, osingonsaajista, lähinnä suomalaiset yksityssijoittajat, maksavat osingoistaan ja osakkeiden arvonnoususta henkilöstä riippuen 25,5 – 28,9% muita korkeampaa veroa. Lähes kaikki muut (ulkomaalaiset, eläkevakuutusyhtiöt, yleishyödylliset yhteisöt,…) ovat tavalla tai toisella verosta vapaita. Erilainen kohtelu edistää varallisuuden keskittymistä niille, jotka maksavat pienempää veroa.

Valtiovarainministeriö ei tutki vaihtoehtoa, että kaikilla (tai lähes kaikilla) olisi yhtenäinen 5% verokanta, vaan keskittyy tutkimaan sellaisia verojärjestelmän paikkausoperaatioita joilla tuo 5%  prosentin verokanta kohdennettaisiin vain tiettyihin toimijoihin. Ja päätyy sitten siihen, että nämä kohdennetut paikkausoperaatiot monimutkaistaisivat verojärjestelmää. Valtiovarainministeriön työryhmä hylkää ehdotuksen 5% lähdeverokannasta seuraavin perustein:

• osinkojen 5 prosentin lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi siitä entistä monimutkaisemman. Lähdevero kohdistuisi pistemäisesti vain tiettyihin toimijoihin ja poikkeaisi menettelynä nykyisestä osinkoverotuksesta
• veroon liittyisi elementtejä, joita ei voida perustella hyvän verojärjestelmän näkökulmasta. Ehdotettu 5 prosentin lähdevero kohdistuisi vain kotimaisiin
  osinkoihin, jolloin verotuksen ulkopuolelle jäisivät ulkomaiset osingot. Myös muut sijoitustuotot, kuten luovutusvoitot jäisivät verotuksen ulkopuolelle
• osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei voitaisi periä siltä osin kuin Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat Suomen verotusoikeutta
• verolla olisi todennäköisesti myös käyttäytymisvaikutuksia
• kertyvien verotuottojen määriin liittyy epävarmuutta, jolloin epäselväksi jää, kuinka suuri on kertyvien verotuottojen myötä saatava hyöty suhteessa verojärjestelmän monimutkaistumisesta johtuvaan haittaan

Monisanaisesta 227 sivun raportista saa sen käsityksen, että virkamiehet ovat saneet poliittisen tehtävän, tyrmätä lähdevero ja tehneet työtä käskettyä. Kaikille yhtenäinen lähdevero olisi aikaa myöden vahvistanut suomalaisten yksityissijoittajien asemaa ja heikentänyt julkisen sektorin instituutioiden dominanssia pörssiyrityksistä ja sijoitusvarallisuudesta. On helppo ymmärtää miksi tämäntapainen, julkisen sektorin asemaa rapauttava kehitys, on julkisen sektorin, ja erityisesti vasemmistolaisesti ajattelevien kannalta epätoivottavaa.