Ahtisaari vei Suomea länteen

Yhteiskunta

Mauno Koivisto lausui ennen presidentiksi tuloa, ettei hänellä pahemmin ole idänsuhteita. Myöhempi tutkimus on vahvasti toista mieltä. Varmaan idänsuhteita tarvittiin, mutta asian kieltäminen antaa kovin erikoisen kuvan.

Ahtisaari työskenteli maailmanpolitiikassa, joten hänellä tuskin oli KGB-kenraalia keittiön pöydän ääressä, missä Vladimirov omien muistelmiensa mukaan ihan sananmukaisesti Koivistojen kotona istui -80-luvun alussa.

Ahtisaari suhtautui varsin myönteisesti Natoon, mutta hänen presidenttikautensa tulokseksi jäi pyrkimys syventää Suomen integraatiota EU:hun. Edelleen Ahtisaari käytännössä onnistui vähentämään presidentti-instituution mahtipontisuutta, vaikka hänellä oli vielä käytössään Kekkosen ajan valtaoikeudet.

Ihmisen arvioiminen on aina subjektiivista, mutta ulkopuolisen arvion ainakin pitäisi olla objektiivisempaa. Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Toki Kekkonenkin sai Leninin kansainvälisen rauhanpalkinnon, jonka aikaisemmin oli jo saanut toinen suomalainen, taistolainen Mirjam Vire-Tuominen. On eroa sekä palkinnoilla että niiden saajilla!

8 thoughts on “Ahtisaari vei Suomea länteen

  1. Muistaakseni Martti Ahtisaari käytännön kannanotoillaan joskus puolusti toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan parempaa erottamista toisistaan.

    Meillä on hyviä esimerkkejä toimivasta vallanjaosta:
    – Tuomioistuimilla on itsenäinen valta ja poliitikoilla ei perustuslakituomioistuinta lukuun ottamatta ole oikeutta puuttua tuomioistuimien päätöksiin.
    – Poliitioilla ei myöskään ole oikeutta puuttua keskuspankin korkopäätöksiin.

    Toimeenpanovalta on meillä, paroni Montesquie:n 1700- luvulla esittämistä ajatuksista huolimatta edelleen sotkettu lainsäädäntövaltaan.

    Minun mielestäni toimiva vallanjako edellyttäisi että:
    – Lainvalmistelua varten eduskunnalla olisi omia asiantuntijoita tekemässä lakitekstien valmistelua (Nyt lainvalmistelua tekevät toimeenpanevat työntekijät, eli virkamieskoneisto, oman toimensa ohessa.)
    – Toimeenpanokoneiston esimiehillä, hallituksen jäsenillä, voisi olla esimerkiksi budjetin osalta suurempi itsenäisyys suhteessa eduskuntaan ja kansansuosioon. Näin ehkäistäisiin vaalibudjetteja ja velkaantumista. (tätä Martti Ahtisaari käytännön aloitteillaan luultavasti tavoitteli)

    Tämän selkeämmän vallanjaon tavoittelu on eräs niistä Martti Ahtisaaren ajatuksista, jotka ovat edelleen lähellä sydäntäni ja muun muassa niissä tavoitteissa elää ja vaikuttaa Martti Ahtisaaren henkeä.

  2. ”CMI:n kokonaisliikevaihto vuonna 2021 oli 11,6 miljoonaa euroa. CMI:n päärahoittaja on Suomen valtio (54 %).”
    Tuotakin rahoitusta on syytä pienentää. Yli kuusi miljoonaa vuodessa tuntuu tähän työhön liialliselta.

  3. Juha

    Opiksi ja ojennukseksi julkisesti:

    Sisältöä en kommentoi, sen sijaan totean tyylistäsi:
    Olet tyylitaituri. Kirjoituksesi ovat aina (kirvelevän) napakoita.

    Tällä kertaa Ahtisaari-juttu olisi ollut vielä napakampi, jos olisit jättänyt viimeisen virkkeen tykkänään pois, lukija olisi hoksannut kyllä, tehnyt saman havainnon – ja ilahtunut omasta! päättelykyvystään. 😉

    Vaan mikäpä minä olen sanomaan.

    1. ”lukija olisi hoksannut kyllä”

      Voipi olla. -80-luvulla kauhistuin hissantutkijoitten tapaa piilottaa itänaapurin kritiikki nootteihin niin, etten ainakaan minä honannut, kyllä siinä tarvittiin proffan pätevyys.

      Mm. luokanopettajana toiminut WIttgenstein: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”

      1. meitä siis tunnet kolmin kappalein viisaita luokanopettajia! Ainakin meidän rauhalliset ajatukset. 🙂

  4. Pyydän toimituksen puolesta anteeksi tuota tämänpäiväistä palkkoja koskevaa artikkelia.

    Olisi ollut hyvän tavan mukaista julkaista tuo artikkeli jonain muuna hetkenä kuin Martti Ahtisaaren hautajaispäivänä.

    Olen pahoillani.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Vappupuhe

Mannerheimin ns. muistelmissa kirjoitetaan 4.6. 1942 kohdalla SAK:n tervehdyksestä: ”… se oli minulle kallisarvoinen tunnustus työstä, jota monen vuoden aikana olin suorittanut sovun ja luottamuksen