Ajatuksia osingoista

Yritykset alkavat julkaista tilinpäätöstietojaan huomenna keskiviikkona kotipörssissämme. Niiden yhteydessä julkaistaan myös hallituksien ehdotukset osingonmaksusta omistajille. Niistä päätetään yhtiökokouksien aikana. Erinäiset talousmediat keskittyvät lähinnä laskemaan vuosittaisia osinkotuottoprosentteja. Jopa monilta sijoitusammattilaisilta voi saada kuvan siitä, että mitä suurempi prosentti on kyseessä sitä parempi asia se on. Asia ei ole näin yksinkertainen, koska yksittäiset osingot eivät kerro kuinka hyvästä sijoituskohteesta on kyse. Tässä asiassa on vaikeaa muodostaa yhtä absoluuttista totuutta, koska yritykset ja osinkoja saavat sijoittajat ovat yksilöitä. Yritän muodostaa muutamia näkemyksiä, joita sinun tulee ottaa huomioon arvioidessasi hallitusten ehdotuksia osingonjaosta.

 

Osakkeiden tuotot muodostuvat pääasiassa sijoituskohteiden arvonnoususta ja niiden maksamista osingoista. Pidemmällä aikavälillä sijoittajan tuotoista on Helsingin pörssissä tullut kaksi kolmasosaa arvonnoususta ja yksi kolmasosa osingoista. (Oli vaikeaa löytää kunnollista lähdettä ainakaan googlaamalla, joten tämän tiedon saa korjata milloin tahansa.) Pidemmällä aikavälillä hyvien yritysten arvonnousu on seurausta paranevista tuloksista. Paranevat tulokset mahdollistavat myös osinkojen kasvattamisen. Yksittäiset osinkotuottoprosentit eivät kerro kuinka hyvin yritys on onnistunut parantamaan pidemmällä aikavälillä tulostaan. Sen sijaan osinkojen pitkän aikavälin kasvu voi siitä kertoa mikäli niitä ei ole maksettu velalla.

 

Yksittäisen yrityksen osingonmaksua miettiessäsi kysy itseltäsi seuraava kysymys:

 

Pystyykö yritys sijoittamaan ehdotetun osingon paremmin tuottavaan liiketoimintaan kuin mitä itse pystyt sen uudelleensijoittamalla ansaitsemaan, kun otat huomioon osinkoverot?

 

Jos vastaus on ei niin suuri osinkotuottoprosentti on sinulle hyvä asia. Asia ei ole mustavalkoinen, koska sinun tulee ottaa huomioon mm. henkilökohtainen tilanteesi. Jos olet sijoitusammattilainen joka elää osingoilla niin tarvitset todennäköisesti niiden tuottamaa kassavirtaa elinkustannuksiesi maksamiseen. Mikäli olet eläkkeellä niin voit tarvita lisätuloja osinkojen muodossa. Tällöin sinulla ei ehkä ole aikaa odottaa yrityksen sijoittamien pääomien aikaansaamia tuottoja.

 

Pitkällä aikavälillä yrityksen kyky tehdä tulosta ratkaisee sijoituksen onnistumisen. Yritys ei voi joka vuosi maksaa koko tulostaan omistajilleen mikäli se haluaa kasvattaa merkittävästi tulostaan. Sopivan osuuden maksaminen osinkoina tuloksesta riippuu yrityksen tarpeesta sijoittaa tulos uudelleen liiketoimintaan. Vakavaraiset yritykset, jotka kasvavat orgaanisesti pitkälle kehittyneellä ja vähemmän kilpaillulla liiketoiminta-alalla eivät ehkä vaadi suurta osaa tuloksesta sijoitettavaksi takaisin liiketoimintaan. Yksi esimerkki tällaisesta yrityksestä on Kone joka kasvaa etenkin Kiinassa nopeasti.

 

Myös ne yritykset, jotka eivät tarvitse tuotekehitykseensä tai muihin investointeihin suuria summia rahaa voivat jakaa suuremman osuuden tuloksesta osinkoina. Yksi tällainen yritys on Elisa. Se tosin on velkaantunut, joten korkojen noustessa sillä ei ole varaa jakaa osinkoina yhtä suurta osaa tuloksestaan kuin aiemmin. Viimeisen viiden vuoden aikana se on maksanut yli 80%:ia tuloksistaan osinkoina. Se ei ole myöskään investoinut kasvuunsa, joten on vaikeaa nähdä sen parantavan tulostaan huomattavasti ainakaan lähivuosina.

 

Myöskään ne yritykset, jotka toimivat liiketoiminta-aloilla, joiden kasvu on olematonta voivat maksaa suurempia osia tuloksistaan osinkoina, koska ne eivät vaadi suurien pääomien sijoittamista takaisin yritykseen ilman yritysostoja tai tiedossa olevia suuria investointeja. Näillä aloilla yrityksen on tosin hyvä kerätä pääomia, koska järkevin tapa kasvattaa tulosta ja liikevaihtoa voi olla yritysostot. Niitä on hyvä tehdä silloin, kun vähemmän pääomia keränneet yritykset joutuvat talousvaikeuksiin.

 

Omistajien edut eivät aina ole yhteneväiset. Enemmistöomistajilla voi olla erilaiset motiivit osinkojenmaksuun kuin piensijoittajilla. Yksi tällainen yritys on Fortum, jonka liiketoimintaa ohjaavat mm. poliittiset motiivit. Piensijoittajat ovat valtion armoilla yrityskokouksen päättäessä osingoista. Väärät päätökset piensijoittajan kannalta voivat vaikuttaa ratkaisevasti tuottoihin pitkällä aikavälillä. Fortumilla on tällä hetkellä paljon käteistä, joka sen pitäisi sijoittaa järkevästi eteenpäin. Valtio voi halutessaan pakottaa Fortumin maksamaan suuren osan kassassa olevasta käteisestä osinkoina omistajille paikatakseen valtiontalouden alijäämää. Tämä vähentäisi Fortumin omistajien pitkän aikavälin tuottoja.

 

Tässä pintaraapaisu ajatuksiini osingoista. En omista kirjoituksessa mainittujen yritysten osakkeita. Konetta voisin harkita sopivalla hinnalla, mutta Elisaa ja Fortumia seuraan etäältä.

 

– Tommi T

Related Posts