Talous

Search

Verotuksen kokonaisuudistus valmisteilla: sijoittajaa on kuultava

Avatar photo

Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä valmistelee Jyrki Kataisen aloitteesta verotuksen kokonaisuudistusta (/20090203Valtio/name.jsp)

Verotustamme yksinkertaisettiin Esko Ahon johdolla onnistuneesti 90-luvun alussa ja nyt meillä on seuraava mahdollisuus tehdä merkittäviä rakenteellisia parannuksia.  Erään sijoittajan kannalta osuvimmista keskustelun avauksista on mielestäni tehnyt Reijo Knuutinen Talouselämä lehdessä : www.talouselama.fi/sivullinen/article266787.ece Reijo Knuutinen puoltaa ansiokkaasti palkka ja pääomatulojen yhtenäistämistä.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta paras malli on yleensä yksinkertaisin:

  • tulonlähteestä (osingot, työ, pääoman arvonnousu, kiinteistöjen arvon nousu) riippumaton veroaste. Epäyhtenäinen veroaste johtaa aina väärinkäytöksiin ja siihen että yhteiskunta koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja epäreiluksi – ja tämä taas alentaa merkittävästi motivaatiota.
  • mahdollisimman yhtenäinen arvonlisäverokanta (tulonsiirrot pienituloisille pitää erottaa veroasteesta ja toteuttaa yhtenäisesti; ruoan pienempi arvonlisävero ei ole perusteltu)
  • kohtuullisen pieni veroprogressio (tulonsiirrot pitäisi hoitaa pääosin muulla tavoin)
  • pienten ja suurten yhtiöiden osinkoja pitää verottaa samalla tavoin (nyt pienten yhtiöiden antamat osingot (90’000€ sääntö) verotetaan eri tavalla kuin suurten)
  • osinkoja, piileviä osinkoja (yhtiöiden omien osakkeiden ostoja) ja yritysten arvonnousua kannattaisi verottaa samalla tavalla
  • ympäristöä rasittavaa teollisuutta ja kulutusta pitänee verottaa koko yhteiskunnalle aiheutuvan haitan mukaan (tämä tarkoittanee haittaveroa fossiilisille polttoaineille ja muille ympäristöä vahingoittaville tekijöille)

 

Yksinkertaisessa ja yhtenäisessä verokannassa on etuja: malli koetaan oikeudenmukaiseksi, väärinkäytökset vähenevät ja veropohja laajenee. On selvää että syntyy väliinputoajia. Mutta selkeät säännöt ohjaavat meitä välttämään yhteiskunnan sudenkuoppia.

On ymmärrettävää että populistisella yhteiskunnalliseen sääliin ja kateuteen vetoavilla viesteillä perustellaan poikkeuksia. Tämä on mitä luonnollisinta ja kuuluu politiikkaan. Mutta nyt on kuitenkin mielestäni parasta että annamme Martti Hetemäen työryhmälle kohtuullisen työrauhan valmistella meille selkeä ja yksinkertainen malli, jonka puitteissa on mahdollisuus myös tulojen tasaamiseen. Pieni populismi ja pienet poikkeamat optimaalisesta verotuksen kokonaismallista ovat ymmärrettäviä – mutta toivottavasti suurin osa veroremontista suunnitellaan tällä kertaa järjellä. 

Keskutelua verotuksen kokonaisuudistuksesta ja siihen liittyvistä asioista on käyty muun muassa seuraavissa lähteissä:

Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä valmistelee Jyrki Kataisen aloitteesta verotuksen kokonaisuudistusta (/20090203Valtio/name.jsp)

Verotustamme yksinkertaisettiin Esko Ahon johdolla onnistuneesti 90-luvun alussa ja nyt meillä on seuraava mahdollisuus tehdä merkittäviä rakenteellisia parannuksia.  Erään sijoittajan kannalta osuvimmista keskustelun avauksista on mielestäni tehnyt Reijo Knuutinen Talouselämä lehdessä : www.talouselama.fi/sivullinen/article266787.ece Reijo Knuutinen puoltaa ansiokkaasti palkka ja pääomatulojen yhtenäistämistä.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta paras malli on yleensä yksinkertaisin:

  • tulonlähteestä (osingot, työ, pääoman arvonnousu, kiinteistöjen arvon nousu) riippumaton veroaste. Epäyhtenäinen veroaste johtaa aina väärinkäytöksiin ja siihen että yhteiskunta koetaan epäoikeudenmukaiseksi ja epäreiluksi – ja tämä taas alentaa merkittävästi motivaatiota.
  • mahdollisimman yhtenäinen arvonlisäverokanta (tulonsiirrot pienituloisille pitää erottaa veroasteesta ja toteuttaa yhtenäisesti; ruoan pienempi arvonlisävero ei ole perusteltu)
  • kohtuullisen pieni veroprogressio (tulonsiirrot pitäisi hoitaa pääosin muulla tavoin)
  • pienten ja suurten yhtiöiden osinkoja pitää verottaa samalla tavoin (nyt pienten yhtiöiden antamat osingot (90’000€ sääntö) verotetaan eri tavalla kuin suurten)
  • osinkoja, piileviä osinkoja (yhtiöiden omien osakkeiden ostoja) ja yritysten arvonnousua kannattaisi verottaa samalla tavalla
  • ympäristöä rasittavaa teollisuutta ja kulutusta pitänee verottaa koko yhteiskunnalle aiheutuvan haitan mukaan (tämä tarkoittanee haittaveroa fossiilisille polttoaineille ja muille ympäristöä vahingoittaville tekijöille)

 

Yksinkertaisessa ja yhtenäisessä verokannassa on etuja: malli koetaan oikeudenmukaiseksi, väärinkäytökset vähenevät ja veropohja laajenee. On selvää että syntyy väliinputoajia. Mutta selkeät säännöt ohjaavat meitä välttämään yhteiskunnan sudenkuoppia.

On ymmärrettävää että populistisella yhteiskunnalliseen sääliin ja kateuteen vetoavilla viesteillä perustellaan poikkeuksia. Tämä on mitä luonnollisinta ja kuuluu politiikkaan. Mutta nyt on kuitenkin mielestäni parasta että annamme Martti Hetemäen työryhmälle kohtuullisen työrauhan valmistella meille selkeä ja yksinkertainen malli, jonka puitteissa on mahdollisuus myös tulojen tasaamiseen. Pieni populismi ja pienet poikkeamat optimaalisesta verotuksen kokonaismallista ovat ymmärrettäviä – mutta toivottavasti suurin osa veroremontista suunnitellaan tällä kertaa järjellä. 

Keskutelua verotuksen kokonaisuudistuksesta ja siihen liittyvistä asioista on käyty muun muassa seuraavissa lähteissä:

Avatar photo

Kai Nyman

Related Posts