Korot ja bondit kertovat tulevaisuudenodotuksista

Tällä hetkellä keskuspankkien ponnistelut likviditeetin lisäämiseksi ovat historiallisesti äärimmäisen massiivisia ja lyhyen pään korot ovat poikkeuksellisen alhaalla. Esimerkiksi spreadi 2-vuotisen ja 10-vuotisen bondin välillä on huomattavan leveä.

Mielenkiintoista inflaatio-odotusten hahmottamiseksi on myös tarkkailla 10-vuotisen treasuryn yieldin ja 10-vuotisen inflaatiosuojatun treasuryn yieldin (TIPS:n) suhdetta. Spreadit ovat olleet 2000-luvun alussa 2,25-2,75 prosentin välissä, mutta kävivät esimerkiksi 0,25 prosentissa vuoden 2008 romahduksen aikoihin. Nyt spreadi on nousemassa 2 prosenttiin ja bondimarkkinoiden perusteella näyttää siltä, että Yhdysvallat saattaisi käyttää inflaatiota (hallittua ?) keinona maksaa takaisin nyt otettu velka. Inflaatio on myös aina helpompi keino poliittisesti kuin esimerkiksi verojen korotukset.

 

10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.
10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.

 Spreadi bondin ja TIPS:n välillä kertoo inflaatio-odotuksista ja niiden perusteella voi myös itse hyötyä omasta näkemyksestä inflaation kehitykseen liittyen. Esimerkiksi jos yieldi eli korko on 10 vuotisessa TIPS:ssä 1,25 ja 10-vuotisessa bondissa 3,45. Kun inflaatio-odotus on esimerkiksi 3%, niin TIPS:n kokonaisyieldi on 4,25. TIPS:n kokonaiskorko on 80 pistettä korkeampi ja korko kattaa veroseuraamukset, eli sijoittamalla TIPS:n veikkaat, että inflaatio nousee korkeammalle ja silloin kannattaa siis sijoittaa TIPS:n. Yksinkertaisesti voi myös laskea, että mikäli uskot, että inflaatio on enemmän tietyllä ajanjaksolla (tässä 10v.) kuin mitä spreadi, niin TIPS:n kannattaa sijoittaa -Spread 2,2%, oletus inflaatiosta 3% -> sijoita TIPS:n kautta.   (Pro Mercatoria Oy)

 

Matalat korot ovat nostaneet riskisempien sijoituskohteiden hintoja ylöspäin globaalisti läpi kaikkien omaisuusluokkien. Keskuspankkien on kohta ruvettava keventämään elvytystoimia ja leikattava likviditeetin lisäämistä markkinoille, jotta vältytään/vähennetään riskiä uuden kuplan muodostumiselle.

Heti kun näkyy merkkejä talouden vakaammasta noususta, on keskuspankkien nostettava lyhyen pään korkoja…vaikka elpymisen kannalta onkin tärkeää, ettei liian aikaisin lopeteta elvytystä. Nyt näyttää siltä, että talouskasvu on tällä hetkellä hyvin paljon vielä elvytystoimien varassa. Elvytyksen nopea lopettaminen saattaa aiheuttaa kuitenkin hetkellisen dipin markkinoilla, kun odotukset korkojen nostosta voivat laskea osakemarkkinoita lyhyellä aikavälillä helpon rahan loppuessa yrityksiltä.

Jos haluaa pysyä hajulla, mitä on tapahtumassa taloudessa, nyt kannattaa seurata erityisesti korkoja ja bondimarkkinoita. Ei pelkästään toimet, vaan myös puheet ja arviot ohjauskorkojen nostoista heiluttavat bondien hintoja, mutta myös laajemmin equity-markkinoita.

Suosittelen tutustumaan bondimarkkinoihin, vaikka ne eivät ole varmasti monen sijoittajan mielestä yhtä kiinnostavia ja seksikkäitä kuin osakemarkkinat. Onnistuneen sijoitustoiminnan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää myös bondimarkkinoita. Tutustumisen voi aloittaa vaikkapa juuri ilmestyneestä QVM:n katsauksesta korko- ja bondimarkkinoille: Research Memo: Interest Rates and Bonds Today

 

Lähteet: St. Louis Fed, QVM Research, Pro Mercatoria Oy

 

Tommi Sunqvist 9.11.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (www.promercatoria.fi, tommisundqvist.wordpress.com)

Tällä hetkellä keskuspankkien ponnistelut likviditeetin lisäämiseksi ovat historiallisesti äärimmäisen massiivisia ja lyhyen pään korot ovat poikkeuksellisen alhaalla. Esimerkiksi spreadi 2-vuotisen ja 10-vuotisen bondin välillä on huomattavan leveä.

Mielenkiintoista inflaatio-odotusten hahmottamiseksi on myös tarkkailla 10-vuotisen treasuryn yieldin ja 10-vuotisen inflaatiosuojatun treasuryn yieldin (TIPS:n) suhdetta. Spreadit ovat olleet 2000-luvun alussa 2,25-2,75 prosentin välissä, mutta kävivät esimerkiksi 0,25 prosentissa vuoden 2008 romahduksen aikoihin. Nyt spreadi on nousemassa 2 prosenttiin ja bondimarkkinoiden perusteella näyttää siltä, että Yhdysvallat saattaisi käyttää inflaatiota (hallittua ?) keinona maksaa takaisin nyt otettu velka. Inflaatio on myös aina helpompi keino poliittisesti kuin esimerkiksi verojen korotukset.

 

10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.
10-vuotisen bondin ja TIPSn spreadi kuvaa odotuksia tulevasta inflaatiosta.

 Spreadi bondin ja TIPS:n välillä kertoo inflaatio-odotuksista ja niiden perusteella voi myös itse hyötyä omasta näkemyksestä inflaation kehitykseen liittyen. Esimerkiksi jos yieldi eli korko on 10 vuotisessa TIPS:ssä 1,25 ja 10-vuotisessa bondissa 3,45. Kun inflaatio-odotus on esimerkiksi 3%, niin TIPS:n kokonaisyieldi on 4,25. TIPS:n kokonaiskorko on 80 pistettä korkeampi ja korko kattaa veroseuraamukset, eli sijoittamalla TIPS:n veikkaat, että inflaatio nousee korkeammalle ja silloin kannattaa siis sijoittaa TIPS:n. Yksinkertaisesti voi myös laskea, että mikäli uskot, että inflaatio on enemmän tietyllä ajanjaksolla (tässä 10v.) kuin mitä spreadi, niin TIPS:n kannattaa sijoittaa -Spread 2,2%, oletus inflaatiosta 3% -> sijoita TIPS:n kautta.   (Pro Mercatoria Oy)

 

Matalat korot ovat nostaneet riskisempien sijoituskohteiden hintoja ylöspäin globaalisti läpi kaikkien omaisuusluokkien. Keskuspankkien on kohta ruvettava keventämään elvytystoimia ja leikattava likviditeetin lisäämistä markkinoille, jotta vältytään/vähennetään riskiä uuden kuplan muodostumiselle.

Heti kun näkyy merkkejä talouden vakaammasta noususta, on keskuspankkien nostettava lyhyen pään korkoja…vaikka elpymisen kannalta onkin tärkeää, ettei liian aikaisin lopeteta elvytystä. Nyt näyttää siltä, että talouskasvu on tällä hetkellä hyvin paljon vielä elvytystoimien varassa. Elvytyksen nopea lopettaminen saattaa aiheuttaa kuitenkin hetkellisen dipin markkinoilla, kun odotukset korkojen nostosta voivat laskea osakemarkkinoita lyhyellä aikavälillä helpon rahan loppuessa yrityksiltä.

Jos haluaa pysyä hajulla, mitä on tapahtumassa taloudessa, nyt kannattaa seurata erityisesti korkoja ja bondimarkkinoita. Ei pelkästään toimet, vaan myös puheet ja arviot ohjauskorkojen nostoista heiluttavat bondien hintoja, mutta myös laajemmin equity-markkinoita.

Suosittelen tutustumaan bondimarkkinoihin, vaikka ne eivät ole varmasti monen sijoittajan mielestä yhtä kiinnostavia ja seksikkäitä kuin osakemarkkinat. Onnistuneen sijoitustoiminnan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää myös bondimarkkinoita. Tutustumisen voi aloittaa vaikkapa juuri ilmestyneestä QVM:n katsauksesta korko- ja bondimarkkinoille: Research Memo: Interest Rates and Bonds Today

 

Lähteet: St. Louis Fed, QVM Research, Pro Mercatoria Oy

 

Tommi Sunqvist 9.11.2009 @ tommisundqvist.wordpress.com (www.promercatoria.fi, tommisundqvist.wordpress.com)

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8