Osingoista

Vakaumuksellisen holdaajan omaisuustulot muodostuvat osingoista. Ihanteellinen sijoituskohde on yritys, joka pystyy vuodesta toiseen kasvattamaan ulos maksettua osinkoa. Kuten mm. Henri Elo on viitannut, kannattavasti kasvaminen on vaikea taito.

Lain mukaan osinkoja ei makseta tulotaseesta, vaan konsernin emoyhtiön omaisuustaseesta ilmenevästä erästä "jakokelpoiset varat", mikä erä usein on moninkertainen viimeisen tilivuoden tulokseen verrattuna.

Melko ristiriitaisesti pörssiyhtiöt kuitenkin ilmoittavat osingonjakopolitiikkansa prosentteina viimeisen tilivuoden tuloksesta. Usein perään tulee epämääräistä tekstiä hurskaista toiveista tasaisesta osingonjaosta.

Olisi tutkimisen arvoinen asia selvittää, miten hyvin ilmoitetut osingonjakopolitiikat toteutuivat keväällä 2009, kun tilivuoden 2008 tuloksesta osinkoja maksettiin. "Bulleron" asemesta nimenomaan yritysjohto panikoi. Vaikka monella yrityksellä oli niin tulosta, tilauksia kuin jakokelpoisia varoja vaikka kuinka, yhtiöt tinkivät osingonjaostaan pitääkseen likviditeettinsä ideaalisessa kunnossa.

Sopii kysyä, miksi kalliita virheitä tekevää yritysjohtoa sitoutetaan ja kannustetaan uusiin möhläyksiin, mutta vain osakkeenomistaja on se, jonka on joustettava.

Kuitenkin tasainen osingonmaksu olisi tuiki välttämätön esim. säätiölle, joista jotkut 1990-luvun alkupuolella joutuivatkin vaikeuksiin osinkotulojen ehtyessä.

Lopuksi on vielä todettava valittaen, että Suomessa osingot maksetaan vain kerran vuodessa, kun ne eräissä maissa maksetaan kvartaalituloksista neljä kertaa vuodessa.

Voi olla, että osingoistakin saa voita leipänsä päälle, mutta jos voin päälle haluaa vielä leikkeleitäkin lisukkeiksi, siihen tarvitaan kurssivoittoja, joita seuraavaksi käsittelen.

Vakaumuksellisen holdaajan omaisuustulot muodostuvat osingoista. Ihanteellinen sijoituskohde on yritys, joka pystyy vuodesta toiseen kasvattamaan ulos maksettua osinkoa. Kuten mm. Henri Elo on viitannut, kannattavasti kasvaminen on vaikea taito.

Lain mukaan osinkoja ei makseta tulotaseesta, vaan konsernin emoyhtiön omaisuustaseesta ilmenevästä erästä "jakokelpoiset varat", mikä erä usein on moninkertainen viimeisen tilivuoden tulokseen verrattuna.

Melko ristiriitaisesti pörssiyhtiöt kuitenkin ilmoittavat osingonjakopolitiikkansa prosentteina viimeisen tilivuoden tuloksesta. Usein perään tulee epämääräistä tekstiä hurskaista toiveista tasaisesta osingonjaosta.

Olisi tutkimisen arvoinen asia selvittää, miten hyvin ilmoitetut osingonjakopolitiikat toteutuivat keväällä 2009, kun tilivuoden 2008 tuloksesta osinkoja maksettiin. "Bulleron" asemesta nimenomaan yritysjohto panikoi. Vaikka monella yrityksellä oli niin tulosta, tilauksia kuin jakokelpoisia varoja vaikka kuinka, yhtiöt tinkivät osingonjaostaan pitääkseen likviditeettinsä ideaalisessa kunnossa.

Sopii kysyä, miksi kalliita virheitä tekevää yritysjohtoa sitoutetaan ja kannustetaan uusiin möhläyksiin, mutta vain osakkeenomistaja on se, jonka on joustettava.

Kuitenkin tasainen osingonmaksu olisi tuiki välttämätön esim. säätiölle, joista jotkut 1990-luvun alkupuolella joutuivatkin vaikeuksiin osinkotulojen ehtyessä.

Lopuksi on vielä todettava valittaen, että Suomessa osingot maksetaan vain kerran vuodessa, kun ne eräissä maissa maksetaan kvartaalituloksista neljä kertaa vuodessa.

Voi olla, että osingoistakin saa voita leipänsä päälle, mutta jos voin päälle haluaa vielä leikkeleitäkin lisukkeiksi, siihen tarvitaan kurssivoittoja, joita seuraavaksi käsittelen.

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com