Booz&Co on julkaissut vuosittaisen tutkimuksensa mailman suurimmista T&K yrityksistä. Laskusuhdanteesta huolimatta suurin osa yrityksistä on kasvattanut T&K kulujaan. Nokia on tässä listauksessa kivunnut jo sijalle 2 : T&K kustannukset  kasvoivat 5.7% ja olivat 11.8% liikevaihdosta. Tällä panoksella saatiin aikaan markkinaosuuden lasku. Muutenkin tuntuu listaa katsoessa siltä että suuret tuotekehitysinvestoinnit eivät suinkaan takaa menestystä. Perinteisesti paljon tuotekehitykseen satsanneita yrityksiä ovat mm GM (tippuu sijalta 2 sijalle 5) ja Ford (tippuu sijalta 6 sijalle 8).

Tuotekehitykseen tehokkuus ja tehollisuus ovat asioita jotka askarruttavat monissa yrityksissä tänään. Jotta nämä saavutetaan pitää onnistua kahdessa asiassa:

1: Tehdään oikeita asioita. Tuotekehitys toteutta yrityksen strategiaa. Jos strategia on huono ei paraskaan tuotekehitys voi sitä paikata. Pitäsikö saman raudan jatkuvan uudelleenkehittämisen sijasta satsata esimerkiksi palvelujen kehittämiseen? Oletko varma että yhä suuremmat katumaasturit ovat tulevaisuuden sana?

2: Tehdään asiat oikein: Kuluuko tuotekehitykseen turhan paljon aikaa rahaa esimerkiksi huonon organisoinnin takia. Ovatko suunnitelmat juostamattomia? Viedäänkö projektit läpi vaikka jo kirvesvarren älykkyysosamäärän omaava tajuaa että mailma on muuttunut alta? Jos käytät uuden sukupolven suunnitteluun kolme vuotta kun kilpailija suoriutuu siitä vuodessa olet kohta pulassa oli strategia miten hyvä tahansa. Lyhyt suoritusaika on arvo sinänsä. Mitä lyhyempi elinkaari tuotteella on sitä tärkeämmäksi siitä tulee. Tyypillisesti tuotevaatimukset lyödään lukkoon projektin alussa. Jos tuotteen valmistuminen kestää kolme vuotta on mailma ehtinyt muuttua huomattavan paljon sinä aikana.

Suuri rahamäärä ei mestystä takaa. Tärkeämpää on (jälleen) miten rahasi käytät.

Lean on ollut kova sana tuotannossa jo kauan. Nyt lean on tulossa myös tuotekehitykseen.

Booz&Co on julkaissut vuosittaisen tutkimuksensa mailman suurimmista T&K yrityksistä. Laskusuhdanteesta huolimatta suurin osa yrityksistä on kasvattanut T&K kulujaan. Nokia on tässä listauksessa kivunnut jo sijalle 2 : T&K kustannukset  kasvoivat 5.7% ja olivat 11.8% liikevaihdosta. Tällä panoksella saatiin aikaan markkinaosuuden lasku. Muutenkin tuntuu listaa katsoessa siltä että suuret tuotekehitysinvestoinnit eivät suinkaan takaa menestystä. Perinteisesti paljon tuotekehitykseen satsanneita yrityksiä ovat mm GM (tippuu sijalta 2 sijalle 5) ja Ford (tippuu sijalta 6 sijalle 8).

Tuotekehitykseen tehokkuus ja tehollisuus ovat asioita jotka askarruttavat monissa yrityksissä tänään. Jotta nämä saavutetaan pitää onnistua kahdessa asiassa:

1: Tehdään oikeita asioita. Tuotekehitys toteutta yrityksen strategiaa. Jos strategia on huono ei paraskaan tuotekehitys voi sitä paikata. Pitäsikö saman raudan jatkuvan uudelleenkehittämisen sijasta satsata esimerkiksi palvelujen kehittämiseen? Oletko varma että yhä suuremmat katumaasturit ovat tulevaisuuden sana?

2: Tehdään asiat oikein: Kuluuko tuotekehitykseen turhan paljon aikaa rahaa esimerkiksi huonon organisoinnin takia. Ovatko suunnitelmat juostamattomia? Viedäänkö projektit läpi vaikka jo kirvesvarren älykkyysosamäärän omaava tajuaa että mailma on muuttunut alta? Jos käytät uuden sukupolven suunnitteluun kolme vuotta kun kilpailija suoriutuu siitä vuodessa olet kohta pulassa oli strategia miten hyvä tahansa. Lyhyt suoritusaika on arvo sinänsä. Mitä lyhyempi elinkaari tuotteella on sitä tärkeämmäksi siitä tulee. Tyypillisesti tuotevaatimukset lyödään lukkoon projektin alussa. Jos tuotteen valmistuminen kestää kolme vuotta on mailma ehtinyt muuttua huomattavan paljon sinä aikana.

Suuri rahamäärä ei mestystä takaa. Tärkeämpää on (jälleen) miten rahasi käytät.

Lean on ollut kova sana tuotannossa jo kauan. Nyt lean on tulossa myös tuotekehitykseen.