Veroparatiisien käärmeet

Veroparatiisien olemassaolo on ollut kaikkialla tunnettua vuosikausia. Nyt uuden vuosisadan ensimmäisen laman kynnyksellä niitä aletaan vaatia kuriin. EU-maat Saksa ja Ranska ovat nostaneet asian esille tulavaan G-20-kokoukseen.

Pelätään, että pankkien tappioita ja erilaisia rahastoja piilotellaan niissä. Katastrofitilassa olevien pankkien oikea tilanne ei tule esiin, eivätkä uudetkaan avoimuusmekanismit voi toimia.

Ovatko veroparatiisit olleet tähän mennessä hyödyllisiä valtioille, muillekin kuin niille jossa ne sijaitsevat? Miksi massivista veronkiertoa ei ole otettu esiin aiemmin valtioiden taholta?

Veronkierto veroparatiisien kautta ei toki ole vain pankkien avoimuuskysymys. Miten paljon ja miltä mailta jää verotuloja saamatta kun yritykset ovat kirjoilla verottomissa paikossa?

Myös kehitysmaat menettävät verotuloja veroparatiisien, mutta myös ihan tavallisen veronkierron sekä veronkannon tehottomuuden takia. Lasketaan, että kehitysmaiden vuotuiset menetykset olisivat jopa 800-1000 miljardia.

Veroja ei tarvitse rakastaa, eikä olla iloinen veronmaksaja, mutta niitä nyt vaan tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen, meillä ja muualla.

Related Posts

Sijoittaminen Talous

Omat Rahat Katsaus: Myrskyn silmässä eli ”Trump perääntyy aina”

Viime viikkoina ole saaneet seurata melko ainutlaatuista näytelmää pörsseisssä. Ensin  syvää epätoivoa – ”Trump onkin tosissaan”. Sitten seurasi Trumpin perääntyminen, ensin muun mailman, sitten Kiinan

Yhteiskunta

Yksityinen sektori on hylkäämässä työntekijöiden ja työnantajien kollektiivisen vastakkainasettelun

Yksityisen sektorin työntekijät eivät koe järjestäytymistä järkevänä ja Suomessa työmarkkinajärjestöihin kuuluminen vähenee kaiken aikaa selviää Anders Kjellbergin artikkelista ”Changes in union density in the Nordic