Veroparatiisien käärmeet

Veroparatiisien olemassaolo on ollut kaikkialla tunnettua vuosikausia. Nyt uuden vuosisadan ensimmäisen laman kynnyksellä niitä aletaan vaatia kuriin. EU-maat Saksa ja Ranska ovat nostaneet asian esille tulavaan G-20-kokoukseen.

Pelätään, että pankkien tappioita ja erilaisia rahastoja piilotellaan niissä. Katastrofitilassa olevien pankkien oikea tilanne ei tule esiin, eivätkä uudetkaan avoimuusmekanismit voi toimia.

Ovatko veroparatiisit olleet tähän mennessä hyödyllisiä valtioille, muillekin kuin niille jossa ne sijaitsevat? Miksi massivista veronkiertoa ei ole otettu esiin aiemmin valtioiden taholta?

Veronkierto veroparatiisien kautta ei toki ole vain pankkien avoimuuskysymys. Miten paljon ja miltä mailta jää verotuloja saamatta kun yritykset ovat kirjoilla verottomissa paikossa?

Myös kehitysmaat menettävät verotuloja veroparatiisien, mutta myös ihan tavallisen veronkierron sekä veronkannon tehottomuuden takia. Lasketaan, että kehitysmaiden vuotuiset menetykset olisivat jopa 800-1000 miljardia.

Veroja ei tarvitse rakastaa, eikä olla iloinen veronmaksaja, mutta niitä nyt vaan tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen, meillä ja muualla.

Related Posts

Salkun rakenne

Oman salkun analysointityökalu

Analysoi salkkusi
 

Tein työkalun portfolion analysointiin ja uudelleentasapainottamiseen.

Kaikki käsitellään vain selaimessasi, eikä sitä tallenneta mihinkään.

https://my-portfolio-analyzer.lovable.app/

Valitse kieli oikeasta yläkulmasta

Tuo portfoliosi Excel-muodossa (huomioi osaketunnusten loppuosat, joita tarvitaan

Sijoittaminen

SpaceX ja passiivisten markkina-arvopainotteisten sijoitusrahastojen ongelma

Helsinki Capital Partnersin uutiskirjeessä lausutaan:

”Kun näin suuren markkina-arvon yhtiö (esim. SpaceX) lisätään pääindekseihin, se laukaisee markkinoilla ketjureaktion. Passiiviset indeksirahastot ovat sääntöjensä puitteissa pakotettuja ostamaan kyseistä

Talous Yhteiskunta

Persianlahdella rauha harvinaisen kaukana

Markkinat saivat maanantaina taas muistutuksen Persianlahden kriisin todellisesta tilasta propagandasta siivottuna. Brent-futuurit pomppasivat päälle viisi prosenttia, kun Israel ja Iran vaihtoivat ohjusiskuja huolimatta Donald Trumpin vakuutteluista neuvottelujen