Nordean Suomi 130/30 rahasto

Eräs eritystyyppinsä erikoisrahastoissa on puolittainen long-short hedge, jota nimitetään 130/30-rahastoksi. Sen rakenne tavanomaisissa olosuhteissa on samanaikainen 130 % osakepaino ja 30 % osuus lyhyeksi myytyjä osakkeista. Rahastoluokittelussa nuo sijoitetaan usein osakerahastoihin eikä hedge-rahastoihin, sääntöjen kannalta kyse on erikoissijoitusrahastoista.
Tutkimusten mukaan näiden rahastojen tuotto on usein samaa suuruusluokkaa kuin puhtaiden osakerahastojen, mutta pienemmällä tuoton vaihtelulla.
Ainoa suomalainen alan edustaja on Nordea Suomi 130/30 rahasto, toki rahastolistoilla on muitakin EU-alueelle liikkeelle laskettuja 130/30-rahastoja joita saadaan myydä myös Suomessa.
Alla on Nordean esitteestä otettuna sen tuottokäyrä ja vertailu OMXH indeksiin puolentoista vuoden ajalta.
Nordea 130/30 rahasto
 
Rahaston salkunhoitaja ovat Hans Parhiala ja Janne Lähdesmäki. Vuoden 2009 menestytään he selvittävät seuraavasti: ”Rahasto-osuuden vertailuindeksiä parempaa kehitystä selittävät syklisten laatuyhtiöiden selvä ylipaino ja vuoden alun onnistuneet osakkeiden lyhyeksi myynnit. Rahaston nettosijoitusaste vaihteli vuoden kuluessa 90 – 115 % välillä.”
Alkaneen vuoden sijoituksiin viitattaan taas seuraavasti: ”Ylipainotamme salkussa maltillisesti arvostettuja vahvan kassavirran yhtiöitä, joiden arvioimme pystyvän selkeästi parantamaan tulostaan vuonna 2010.”
Rahaston merkintäpalkkio on 1,0 % (verkkopankissa 0,8 %), rahaston kiinteä hallinnointipalkkio on 1,5 %, lunastuspalkkio on 1 % ja tuottosidonnainen palkkio on 20 % OMXH Cap indeksin ylittävästä osasta. Rahastolle lasketaan arvo päivittäin ja merkintöjä ja lunastuksia voi myös tehdä päivittäin.
Kilpailijoita EU-markkinoilla samalla strategialla on mm. INVESCO Pan Eur 130/30 Eq A EUR, JPM Gl Select 130/30 A acc ja Robeco 130/30 European Equities D Acc.

Eräs eritystyyppinsä erikoisrahastoissa on puolittainen long-short hedge, jota nimitetään 130/30-rahastoksi. Sen rakenne tavanomaisissa olosuhteissa on samanaikainen 130 % osakepaino ja 30 % osuus lyhyeksi myytyjä osakkeista. Rahastoluokittelussa nuo sijoitetaan usein osakerahastoihin eikä hedge-rahastoihin, sääntöjen kannalta kyse on erikoissijoitusrahastoista.
Tutkimusten mukaan näiden rahastojen tuotto on usein samaa suuruusluokkaa kuin puhtaiden osakerahastojen, mutta pienemmällä tuoton vaihtelulla.
Ainoa suomalainen alan edustaja on Nordea Suomi 130/30 rahasto, toki rahastolistoilla on muitakin EU-alueelle liikkeelle laskettuja 130/30-rahastoja joita saadaan myydä myös Suomessa.
Alla on Nordean esitteestä otettuna sen tuottokäyrä ja vertailu OMXH indeksiin puolentoista vuoden ajalta.
Nordea 130/30 rahasto
 
Rahaston salkunhoitaja ovat Hans Parhiala ja Janne Lähdesmäki. Vuoden 2009 menestytään he selvittävät seuraavasti: ”Rahasto-osuuden vertailuindeksiä parempaa kehitystä selittävät syklisten laatuyhtiöiden selvä ylipaino ja vuoden alun onnistuneet osakkeiden lyhyeksi myynnit. Rahaston nettosijoitusaste vaihteli vuoden kuluessa 90 – 115 % välillä.”
Alkaneen vuoden sijoituksiin viitattaan taas seuraavasti: ”Ylipainotamme salkussa maltillisesti arvostettuja vahvan kassavirran yhtiöitä, joiden arvioimme pystyvän selkeästi parantamaan tulostaan vuonna 2010.”
Rahaston merkintäpalkkio on 1,0 % (verkkopankissa 0,8 %), rahaston kiinteä hallinnointipalkkio on 1,5 %, lunastuspalkkio on 1 % ja tuottosidonnainen palkkio on 20 % OMXH Cap indeksin ylittävästä osasta. Rahastolle lasketaan arvo päivittäin ja merkintöjä ja lunastuksia voi myös tehdä päivittäin.
Kilpailijoita EU-markkinoilla samalla strategialla on mm. INVESCO Pan Eur 130/30 Eq A EUR, JPM Gl Select 130/30 A acc ja Robeco 130/30 European Equities D Acc.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin