EU – kaikkien aikojen kilpailukykyisin päätöksentekomekansimi (?)

Mikä onkaan EU:n perimmäinen luonne ja kilpailukyky organisationa?

Erään käsityksen saa EU:n budjetin (www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx) pohjalta. EU ei budjetin perusteella ole varsinainen liittovaltio; budjetin loppusumma on vain 1% jäsenmaiden bruttokansantuotteessta kun taas esimerkiksi USA:ssa liittovaltion (www.whitehouse.gov/omb/rewrite/budget/fy2007/tables.html) osuus on noin 19%. EU on siis budjetin koon perusteella yhteistoimintaliitto eikä liittovaltio.

EU:n budjetin suurin menoerä kohdentuu taloudellisen kasvun-, tutkimusen- ja kestävän kehityksen- tukemiseen. EU ei ole enää luonteeltaan maatalousliitto vaan budjetin kokonaisrakenne on paremmassa balanssissa kuin vain kymmenen vuotta sitten.

EU päätöksentekomekanismeja kritisoidaan usein unohtaen, että EU on eräs historian kaikkien aikojen kilpailukykyisimpiä valtioliittoja. EU:n kansojen perheen jäsenyyttä tavoitellaan, vaikka jäsenyys johtaa siihen, että puolet kansallisista laeista ja instituutioista joudutaan sopeuttamaan EU:n mukaisiksi. USA:n valtiota, Neuvostoliittoa, Intian liitovaltiota ja monia muita vstaavia rakenteita on pidetty pystyssä väkivallan ja pakon voimalla eivätkä ne aina ole laajentuneet vapaaehtoisten liittymisten kautta. Suomi kieltäytyi aikoinaa suuriruhtinaskunnan aikana hyväksymästä yleiskansallista koko impeeriumia koskevaa lainsäädäntöä osaksi Suomen lakeja, mutta hyväksyimme vastaavan tarjouksen sata vuota myöhemmin EU:n taholta – ja samaan päätökseen on päätynyt moni muu kansakunta.

Mistä sitten johtuu EU:n organisaation ja päätöksentekomakanismin kiistämätön kilpailukyky.

  1. EU:ssa sovitaan ennen kaikkea yhteisistä talouden-, kansalaisten vapauksia- ja ympäristön suojelua- koskevista pelisäännöistä ja periaatteista. Vaikka nuo säännöt ovat melko lailla tiukat ja laajat, ei pelkkää yhteisistä säännöistä sopimista koeta itsenäisyyttä loukkaavana niin kauan kuin johtajat ja toteuttajat ovat kansallisella tasolla. Vallan symboliikka, toteutus ja emotionaalinen johtajuus toimivat edellen kansan omalla kiellä ja kulttuurilla.
  2. EU:sta voi aidosti erota ja eri kieliä ja kulttuureja edustavien kansojen liittymisen tukemiseksi  on olemassa hyväksi koettuja menettelytapoja. On mahdollisuuksia myös eri tasoisiin jäsenyyksiin – kaikkien ei taritse tulla mukaa yhteiseen rahaan eikä myöskään yhteisten puolustusjärjestelyjen piiriin. Jäsenyys ei siis ole kaiken nielaisevaa lopullista sulautumista vaan aitoa yhteistoimintaa.
  3. EU.n vapaaehtoisuus on tekijä, joka pakottaa kaikissa tilanteissa rakentamaan liittoa, joka säilyttä kilpalukykynsä ja jäsentensä suosion myös tulevaisuudessa.

Jotta EU:n päätöksentekomekanismit voivat säilyttää nykyisen historiallisessa perspektiivissä ainutlaatuisen kilpailukykynsä, pitää mielestäni välttää keskitetyn ja budjetoidun toteutuskoneiston rakentamista. EU tason budjetin pienuus on siis eräs oleellinen kilpailukyvyn tekijä – eikä heikkous. Näkyvän EU tason valtasymboliikan (vahvan presidentti-insitution) puute on niinikään kilpiluetu, joka tekee liittymisen mutkattoman helpoksi. Kansalliset johtajat säilyttävät merkityksensä samalla kun välttämättömistä yhteisistä pelisäännöistä sovitaan EU tasolla.

Voimme kaikenkaikkiaan olla ylpeitä EU päätöksentekomekanimista: se toimii, saavuttaa tuloksia, luo hyvinvointia ja siihen halutaan mukaan.

Mikä onkaan EU:n perimmäinen luonne ja kilpailukyky organisationa?

Erään käsityksen saa EU:n budjetin (www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx) pohjalta. EU ei budjetin perusteella ole varsinainen liittovaltio; budjetin loppusumma on vain 1% jäsenmaiden bruttokansantuotteessta kun taas esimerkiksi USA:ssa liittovaltion (www.whitehouse.gov/omb/rewrite/budget/fy2007/tables.html) osuus on noin 19%. EU on siis budjetin koon perusteella yhteistoimintaliitto eikä liittovaltio.

EU:n budjetin suurin menoerä kohdentuu taloudellisen kasvun-, tutkimusen- ja kestävän kehityksen- tukemiseen. EU ei ole enää luonteeltaan maatalousliitto vaan budjetin kokonaisrakenne on paremmassa balanssissa kuin vain kymmenen vuotta sitten.

EU päätöksentekomekanismeja kritisoidaan usein unohtaen, että EU on eräs historian kaikkien aikojen kilpailukykyisimpiä valtioliittoja. EU:n kansojen perheen jäsenyyttä tavoitellaan, vaikka jäsenyys johtaa siihen, että puolet kansallisista laeista ja instituutioista joudutaan sopeuttamaan EU:n mukaisiksi. USA:n valtiota, Neuvostoliittoa, Intian liitovaltiota ja monia muita vstaavia rakenteita on pidetty pystyssä väkivallan ja pakon voimalla eivätkä ne aina ole laajentuneet vapaaehtoisten liittymisten kautta. Suomi kieltäytyi aikoinaa suuriruhtinaskunnan aikana hyväksymästä yleiskansallista koko impeeriumia koskevaa lainsäädäntöä osaksi Suomen lakeja, mutta hyväksyimme vastaavan tarjouksen sata vuota myöhemmin EU:n taholta – ja samaan päätökseen on päätynyt moni muu kansakunta.

Mistä sitten johtuu EU:n organisaation ja päätöksentekomakanismin kiistämätön kilpailukyky.

  1. EU:ssa sovitaan ennen kaikkea yhteisistä talouden-, kansalaisten vapauksia- ja ympäristön suojelua- koskevista pelisäännöistä ja periaatteista. Vaikka nuo säännöt ovat melko lailla tiukat ja laajat, ei pelkkää yhteisistä säännöistä sopimista koeta itsenäisyyttä loukkaavana niin kauan kuin johtajat ja toteuttajat ovat kansallisella tasolla. Vallan symboliikka, toteutus ja emotionaalinen johtajuus toimivat edellen kansan omalla kiellä ja kulttuurilla.
  2. EU:sta voi aidosti erota ja eri kieliä ja kulttuureja edustavien kansojen liittymisen tukemiseksi  on olemassa hyväksi koettuja menettelytapoja. On mahdollisuuksia myös eri tasoisiin jäsenyyksiin – kaikkien ei taritse tulla mukaa yhteiseen rahaan eikä myöskään yhteisten puolustusjärjestelyjen piiriin. Jäsenyys ei siis ole kaiken nielaisevaa lopullista sulautumista vaan aitoa yhteistoimintaa.
  3. EU.n vapaaehtoisuus on tekijä, joka pakottaa kaikissa tilanteissa rakentamaan liittoa, joka säilyttä kilpalukykynsä ja jäsentensä suosion myös tulevaisuudessa.

Jotta EU:n päätöksentekomekanismit voivat säilyttää nykyisen historiallisessa perspektiivissä ainutlaatuisen kilpailukykynsä, pitää mielestäni välttää keskitetyn ja budjetoidun toteutuskoneiston rakentamista. EU tason budjetin pienuus on siis eräs oleellinen kilpailukyvyn tekijä – eikä heikkous. Näkyvän EU tason valtasymboliikan (vahvan presidentti-insitution) puute on niinikään kilpiluetu, joka tekee liittymisen mutkattoman helpoksi. Kansalliset johtajat säilyttävät merkityksensä samalla kun välttämättömistä yhteisistä pelisäännöistä sovitaan EU tasolla.

Voimme kaikenkaikkiaan olla ylpeitä EU päätöksentekomekanimista: se toimii, saavuttaa tuloksia, luo hyvinvointia ja siihen halutaan mukaan.

3 thoughts on “EU – kaikkien aikojen kilpailukykyisin päätöksentekomekansimi (?)

  1. EU

    "EU:sta voi aidosti erota ja eri kieliä ja kulttuureja edustavien kansojen liittymisen tukemiseksi  on olemassa hyväksi koettuja menettelytapoja."

    Voiko tehdyistä sopimuksista, kuten tulevasta perustuslaista, jälkeenpäin irtisanoutua?

    Olen samaa mieltä, että EU:n pitäisi pysyä pienenä, joustavana ja vapaaehtoisena. Paikallinen valtio on parempi kuin kaukainen keskitetty valtakeskus. Valitettavasti usein byrokraatit & poliitikot pyrkivät haalimaan itseleen mahdollisimman paljon valtaa ja resursseja sen sijaan, että jättäisivät ne paikallisille toimijoille.

  2. EU:ta ja USA:ta

    koskeva kommentti venähti omaksi merkinnäkseen.

    T. Juha

  3. Voiko EU:sta tarvittaessa erota ?

    Tuo kysymys siitä, voiko jostakin liitosta irtisanoutua on hyvä ja pitää varmaan käytännössä kokeilla, ennen kuin tiedetään miten eroaminen onnistuu. Eroamista ja eroittamista on EU:n ja Euron kohdalla julkisessa keskustelussa useaan otteeseen käsitelty ja muistan nähneeni, joskus aikoinaan sellaisen kannan, että eroaminen ei helposti tule kysymykseen. Viime aikoina eroamista on pidetty eräänä vaihtoehtona. Muutos ei ole mielestäni johtunut siitä, että joidenkin maiden eroaminen olisi jotenkin tullut todennäköisemmäksi vaan pikemminkin siitä, että liiton edut ovat nyt niin selkeät, että koko liiton hajoamista ei enää tosissaan pelätä ja eroamisvaihtoehtoa uskalletaan pitää esillä konkreettisena vaihtoehtona.

    Eroamismahdolliuusuus riippuu myös jossain määrin omasta tahdosta. Jos jollakin maalla on vahvaa omaa sisäistä identiteettiä ja tahtoa niin eroaminen on mahdollista ja järjestyy tavalla tai toisella – niin toivon. Olen samaa mieltä – kysymys eroamismahdollisuudesta ei ole yksinkertainen.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Olen päivittänyt tulosennusteita 2021 ja 2022 niille joiden tulos on jo tullut.

Lisäsin uuden välilehden (Multiple Criteria Ranking) jossa laitan firmoja eri faktoreiden mukaan järjestykseen ja

Sijoittaminen

Alibaba on pilkkahintainen

Poliittiset myrskyt eivät horjuttaneet Alibaban kasvua

Raporttikauden jännitykselläkin odotettu osari tulee Alibabalta. Kauppajätti on saanut markkinoilla kylmää kyytiä vähän kaikkien kiinalaisten yhtiöiden tapaan Kiinan hallituksen raivatessa

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com