Arkkitehti paukuttaa puutaloja Israelinmetsään

KerimäkiPuurakentamisen perinneviisautta löytyy maastamme vuosisatojen takaa. Alalle kaivataan innovaatioita, mutta alkuun päästäisiin vanhoja valokuvia katsomalla ja historian kirjoja lukemalla.

Taantuvien Maakuntien Suomessa oli ennen lättänöitä pankkisaleja ja kauppakeskuksia runsaasti kauniita puutaloja, joita tekivät kirvesmiehet ja paikalliset työporukat. Suurin osa on jyrätty katepillareilla nurin jo 60-luvulla, mutta paikallislehdistä löytyy kuva-arkistoja ajoista ennen betonirumiluksia ja ideaparkkeja.

Poikkesin tällä viikolla Kerimäellä, jossa maailman suurin puukirkko oli remontissa. Pakettialojen rakentajat voisivat ottaa mallia menneen ajan kirkonrakentajista, jotka saivat piktästä puusta ja hirsistä aikaiseksi upeita rakennelmia.

Pari kuukautta takaperin tapasin arkkitehti Sami Paalosmaan Pernajan Robin Hoodissa. Hän kertoi heittäneensä CADin ja muut suunnitteluvehkeet vähäksi aikaa syrjään ja pukeneensa ylleen haalarit. Sami sanoi rakentavansa suunnittelulaman aikana omin käsin pari omakotitaloa ja myyvänsä ne nousukauden alkaessa maksukykyisille asiakkaille.

Samin suunnitelemia taloja nousee kaksin kappalein Itä-Uudellemaalle, Pernajan Israelin metsään. Ne ovat kaksikerroksisi omakotitaloja ja pinta-alaltaan 160 neliötä. Asuinrakennuksen lisäksi 2000 neliön tontille tulee autotalli ja sauna. Eli kelpo perheasuntoja.

Kätevä mies pystyy työllistämään itsensä ja kehittämään pienpuurakentamista paikallisen osaamisen pohjalta. Ei niitä mökkejä tarvitse rahdata valtakunnan toiselta laidalta etelänkään kirkonkyliin. Tarvitaan vain toimeen tarttuvia osaajia, miehiä ja naisia, black and decker, naulakone, sirkkeli ja betonimylly. Puutaloja pystyy lähes kuka tahansa valmistamaan ilman suurempia alkuinvestointeja.

Nuorisotyöttmyys hoituisi sillä, että vaikkapa 10 000 nuorta päättäisi rakentaa itselleen omakotitalon johonkin maaseudulle, jossa tonttien hinnnat ovat kohtuulliset. Valmiin mökin voi laman päätyttyä myydä raharikkaalle ja ostaa kaupungista kerrostalokaksion, jos maaseutuelämä ei viehätä.

Näin se Samikin toimii. Lihavina vuosina hän tekee arkkitehtihommia Helsingissä, mutta laman iskiessä hän lähtee maalle matalasuhdannette pakoon ja rakentaa omakotitaloja myyntiin. Hän on näitä "uusia savuja" rakentanut 2000-luvun alusta alkaen parikymmentä.

Leivän ja työn sryjässä pysyy, kun tekee konkreettisia asioita ja pitää mittakaavan oikeana. Metsäteollisuuden ahdingosta telkkariaikaa saa Stora Ensoa tuhannen päreiksi silppuava Jouko Karvinen. Huonto uutiset ovat hyviä, mutta nuorisotyöttömyyden ollessa 22,5 prosenttia kaipaisin mediaan myös menestystarinoita: nuorille tarvitaan ihmisen kokoisia esimerkkejä tulevaisuuden rakentamisen mahdollisuuksista.

Lovari kirjoitti Sami Paalosmaasta 30.9.2003 näin: Arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehtuuri- ja konsulttitoimisto SP.Ark. Sami Paalosmaa. Rakennusarkkitehti Paalosmaa on pernajalainen yrittäjä, jonka suunnittelemia omakotitaloja on rakennettu muun muassa Länsi-Koskenkylään. Koskenkylän monitoimihalli on ensimmäinen Paalosmaan suunnittelema liikuntahalli.

 

 

 

 

KerimäkiPuurakentamisen perinneviisautta löytyy maastamme vuosisatojen takaa. Alalle kaivataan innovaatioita, mutta alkuun päästäisiin vanhoja valokuvia katsomalla ja historian kirjoja lukemalla.

Taantuvien Maakuntien Suomessa oli ennen lättänöitä pankkisaleja ja kauppakeskuksia runsaasti kauniita puutaloja, joita tekivät kirvesmiehet ja paikalliset työporukat. Suurin osa on jyrätty katepillareilla nurin jo 60-luvulla, mutta paikallislehdistä löytyy kuva-arkistoja ajoista ennen betonirumiluksia ja ideaparkkeja.

Poikkesin tällä viikolla Kerimäellä, jossa maailman suurin puukirkko oli remontissa. Pakettialojen rakentajat voisivat ottaa mallia menneen ajan kirkonrakentajista, jotka saivat piktästä puusta ja hirsistä aikaiseksi upeita rakennelmia.

Pari kuukautta takaperin tapasin arkkitehti Sami Paalosmaan Pernajan Robin Hoodissa. Hän kertoi heittäneensä CADin ja muut suunnitteluvehkeet vähäksi aikaa syrjään ja pukeneensa ylleen haalarit. Sami sanoi rakentavansa suunnittelulaman aikana omin käsin pari omakotitaloa ja myyvänsä ne nousukauden alkaessa maksukykyisille asiakkaille.

Samin suunnitelemia taloja nousee kaksin kappalein Itä-Uudellemaalle, Pernajan Israelin metsään. Ne ovat kaksikerroksisi omakotitaloja ja pinta-alaltaan 160 neliötä. Asuinrakennuksen lisäksi 2000 neliön tontille tulee autotalli ja sauna. Eli kelpo perheasuntoja.

Kätevä mies pystyy työllistämään itsensä ja kehittämään pienpuurakentamista paikallisen osaamisen pohjalta. Ei niitä mökkejä tarvitse rahdata valtakunnan toiselta laidalta etelänkään kirkonkyliin. Tarvitaan vain toimeen tarttuvia osaajia, miehiä ja naisia, black and decker, naulakone, sirkkeli ja betonimylly. Puutaloja pystyy lähes kuka tahansa valmistamaan ilman suurempia alkuinvestointeja.

Nuorisotyöttmyys hoituisi sillä, että vaikkapa 10 000 nuorta päättäisi rakentaa itselleen omakotitalon johonkin maaseudulle, jossa tonttien hinnnat ovat kohtuulliset. Valmiin mökin voi laman päätyttyä myydä raharikkaalle ja ostaa kaupungista kerrostalokaksion, jos maaseutuelämä ei viehätä.

Näin se Samikin toimii. Lihavina vuosina hän tekee arkkitehtihommia Helsingissä, mutta laman iskiessä hän lähtee maalle matalasuhdannette pakoon ja rakentaa omakotitaloja myyntiin. Hän on näitä "uusia savuja" rakentanut 2000-luvun alusta alkaen parikymmentä.

Leivän ja työn sryjässä pysyy, kun tekee konkreettisia asioita ja pitää mittakaavan oikeana. Metsäteollisuuden ahdingosta telkkariaikaa saa Stora Ensoa tuhannen päreiksi silppuava Jouko Karvinen. Huonto uutiset ovat hyviä, mutta nuorisotyöttömyyden ollessa 22,5 prosenttia kaipaisin mediaan myös menestystarinoita: nuorille tarvitaan ihmisen kokoisia esimerkkejä tulevaisuuden rakentamisen mahdollisuuksista.

Lovari kirjoitti Sami Paalosmaasta 30.9.2003 näin: Arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehtuuri- ja konsulttitoimisto SP.Ark. Sami Paalosmaa. Rakennusarkkitehti Paalosmaa on pernajalainen yrittäjä, jonka suunnittelemia omakotitaloja on rakennettu muun muassa Länsi-Koskenkylään. Koskenkylän monitoimihalli on ensimmäinen Paalosmaan suunnittelema liikuntahalli.

 

 

 

 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia