Piksussa tehtiin kysely "Onko suomalainen talousjournalismi mielestäsi manipuloivaa?". Kyselyyn vastanneista 73 % piti suomalaista talousjournalismia manipuloivana.

Mitä talousjournalismissa sitten haluttaisiin manipuloida? Olisiko tarkoituksena vaikuttaa pörssikurssien hintoihin? Noh.. ainakaan tämä ei ollut itselläni mielessä, kun kyselyn tein.

Itse väitän, että mahdollinen manipulointi liittyy ihmisen motiiveihin käyttää mediaa. Vastuullinen ja menestyksekäs sijoittaminen tuskin tarvitsee suurta määrää uutisia ja ne itse asiassa voivat olla jopa haitallisia sijoitustoiminnalle. Aiheesta on tehty jopa akateemista tukimusta. Paul Andreassen (1987) tutki sijoitustoiminnan suorituskykyä kahden ryhmän välillä joista toiselle annettiin vähemmän uutisinformaatiota. Tutkimuksessa kuitenkin pärjäsi paremmin vähemmälle uutisoinnille jätetty ryhmä.

Todellinen motiivi ihmisille käyttää talousmediaa saattaa olla viihde, jännitys ja dramatiikka. Aiheeseen liittyen kirjoittaa mm. Henry Blodget. Kirjoituksessaan hän myös puhuu sellaisesta asiasta kuin talousmedian intressiristiriita, joka liittyy talousmedian tarpeeseen tuoda sijoittamiseen edellä mainittuja asioita, jotta ihmiset ostaisivat median palveluja. Tämä sirkushuvi on taas poispäin vastuullisesta sijoittamisesta ja vastuullinen sijoittaminen on suhteellisen tylsää.

Ei olekaan yllättävää, että suomalaisen talousjournalismin seuraaminen on suhteellisen lähellä saippuaoopperaa. Sieltähän löytyy mahdollisia salasuhteita  (eläkevakuutusyhtiöt ja poliitikot), hyviksiä (kansankapitalistit) ja pahiksia (hedgrahastot). Talousmedialla taas on päätäntävalta päättää siitä kuka on hyvä ja kuka on paha. Esimerkiksi talvella 2008 osakkeita halpana pitänyt sijoitusguru saatetaan nimetä sijoitusneroksi ja juuri aloittanut sijoitusyhtiö voidaan rinnastaa Yhdysvalloissa tapahtuneeseen pyramidihuijaukseen. Kansankapitalismin promotoinnissa talousmedialla on jo itsessään oma lehmä ojassa, koska osalla talousmediaa on suomalaisia yrityksiä analysoivaa toimintaa, jolle tärkeää luonnollisesti on sijoittajien kiinnostus suomalaisa yrityksiä kohtaan (eroa voi huomata esim. vertailemalla eri talouslehtiä ja niiden kolumnistien/blogaajien kirjoituksia).

Itse kuulun siis niiden 73 % joukkoon, jotka pitävät suomalaista talousjournalismia (tai itse tarkemmin ottaen vain osaa siitä) manipuloivana. Toivon, että talousmediaa koskevasta eturistiriidasta ja informaation havainnoinnin manipuloinnista, johon itse uskon, keskusteltaisiin enemmän.

Lähteet:

Paul Andeassen (1987). On Social Psychology of the Stock Market: Aggregate Atributional Effects and Regressiveness of Predictions. Journal of Personality and Social Psychology 53, 490-98.

Piksussa tehtiin kysely "Onko suomalainen talousjournalismi mielestäsi manipuloivaa?". Kyselyyn vastanneista 73 % piti suomalaista talousjournalismia manipuloivana.

Mitä talousjournalismissa sitten haluttaisiin manipuloida? Olisiko tarkoituksena vaikuttaa pörssikurssien hintoihin? Noh.. ainakaan tämä ei ollut itselläni mielessä, kun kyselyn tein.

Itse väitän, että mahdollinen manipulointi liittyy ihmisen motiiveihin käyttää mediaa. Vastuullinen ja menestyksekäs sijoittaminen tuskin tarvitsee suurta määrää uutisia ja ne itse asiassa voivat olla jopa haitallisia sijoitustoiminnalle. Aiheesta on tehty jopa akateemista tukimusta. Paul Andreassen (1987) tutki sijoitustoiminnan suorituskykyä kahden ryhmän välillä joista toiselle annettiin vähemmän uutisinformaatiota. Tutkimuksessa kuitenkin pärjäsi paremmin vähemmälle uutisoinnille jätetty ryhmä.

Todellinen motiivi ihmisille käyttää talousmediaa saattaa olla viihde, jännitys ja dramatiikka. Aiheeseen liittyen kirjoittaa mm. Henry Blodget. Kirjoituksessaan hän myös puhuu sellaisesta asiasta kuin talousmedian intressiristiriita, joka liittyy talousmedian tarpeeseen tuoda sijoittamiseen edellä mainittuja asioita, jotta ihmiset ostaisivat median palveluja. Tämä sirkushuvi on taas poispäin vastuullisesta sijoittamisesta ja vastuullinen sijoittaminen on suhteellisen tylsää.

Ei olekaan yllättävää, että suomalaisen talousjournalismin seuraaminen on suhteellisen lähellä saippuaoopperaa. Sieltähän löytyy mahdollisia salasuhteita  (eläkevakuutusyhtiöt ja poliitikot), hyviksiä (kansankapitalistit) ja pahiksia (hedgrahastot). Talousmedialla taas on päätäntävalta päättää siitä kuka on hyvä ja kuka on paha. Esimerkiksi talvella 2008 osakkeita halpana pitänyt sijoitusguru saatetaan nimetä sijoitusneroksi ja juuri aloittanut sijoitusyhtiö voidaan rinnastaa Yhdysvalloissa tapahtuneeseen pyramidihuijaukseen. Kansankapitalismin promotoinnissa talousmedialla on jo itsessään oma lehmä ojassa, koska osalla talousmediaa on suomalaisia yrityksiä analysoivaa toimintaa, jolle tärkeää luonnollisesti on sijoittajien kiinnostus suomalaisa yrityksiä kohtaan (eroa voi huomata esim. vertailemalla eri talouslehtiä ja niiden kolumnistien/blogaajien kirjoituksia).

Itse kuulun siis niiden 73 % joukkoon, jotka pitävät suomalaista talousjournalismia (tai itse tarkemmin ottaen vain osaa siitä) manipuloivana. Toivon, että talousmediaa koskevasta eturistiriidasta ja informaation havainnoinnin manipuloinnista, johon itse uskon, keskusteltaisiin enemmän.

Lähteet:

Paul Andeassen (1987). On Social Psychology of the Stock Market: Aggregate Atributional Effects and Regressiveness of Predictions. Journal of Personality and Social Psychology 53, 490-98.