4 thoughts on “RAFI-metodologia haastaa arvosijoittamisen

  1. Mielenkiintoinen toimialajakautuma

    Tuo fundamenttipainotteinen RAFI-indeksointi ei ole minullekaan täysin vieras tuttavuus. Sen kurssihistoria ja perusteet ovat vakuuttavia.

    Mutta nykyinen taloustilanne ja sen laukeaminen USA:n asuntorahoituksen ja finanssisektorin kautta on johtanut aika outoihin sijoituksiin.
    Tuon lähimmän liikkeellelaskijan eli XACT yhtiön funda-painiotteisten rahastojen toimialajakautumat ovat olleet kuun vaihteessa:
     
    XACT FTSE RAFI Fundamental Sweden
    I sina placeringar följer fonden FTSE RAFI Sweden 100 Index
     
    Branschfördelning                 2009-05-31
    Finans och fastighet              31,34%
    Industrivaror och -tjänster    25,64%
    Material                               12,53%
    Sällanköpsvaror och -tjänster                     10,15%
    Hälsovård                            9,65%
    Informationsteknologi           5,12%
    Telekomoperatörer              3,96%
    Dagligvaror                          1,01%
    Energi                                  0,60%
     
     
    XACT FTSE RAFI Fundamental Euro
    I sina placeringar följer fonden FTSE RAFI Eurozone Index.
     
    Branschfördelning                 2009-05-31
    Finans och fastighet              42,68%
    Sällanköpsvaror och -tjänster                     11,70%
    Industrivaror och -tjänster    8,44%
    Material                               7,83%
    Energi                                  6,66%
    Telekomoperatörer              6,13%
    Infrastruktur                         5,98%
    Dagligvaror                          4,12%
    Informationsteknologi           2,95%
    Övrigt                                  3,50%
     
    Eli rahoituksella ja rakentamisella on ilmeinen ylipainotus.
    Onko RAFI-indeksissä jonkinlainen toimialojen syklisyyteen liittyvä ongelma vai johtuuko tilannen pelkästään nykykriisistä.
    1. Painotusperusteista ne johtuu…

       Mielenkiintoista…Rahoitusalojen ja rakennuksen tunnusluvut esim. kirja-arvo saattaa olla suhteessa suuria muihin yhtiöihin…

      Ennalta määritelty painotus saattaa olla haitta ja hyöty. Se pitää itsekurin, mutta voi johtaa juuri vastakkaiseen lopputulokseen kuin mitä on haluttu. Tuossa juuri esimerkkina rahoitussektorin suuri paino ja siitä aiheutuva ylimääräinen riski.

  2. Liikevaihto ja kasvu

    Muutamia tässä vielä mainitsemattomia perinteisiä tekijöitä arvottaa yrityksiä ovat:

    • liikevaihto
    • liikevaihdon absoluuttinen kasvu
    • liikevoitto

    Olisipa kiva tietää mikä yhdistelmä toimii milläkin toimialalla parhaiten? Siis onko olemassa jokin optimaalinen kombinaatio kaikista erilaisista tunnusluvuista joka korreloi parhaiten yrityksen tulevaan pörssikehitykseen?

    1. Optimointi

      Itseasiassa tuossa alkuperäissessäkin artikkelissa oli liikevaihto. Jostain syytä kirjoitin sen tilalle liikearvon.

      Ainahan painotuksia voi optimoida, mutta niihinkin liittyy ongelmia. Esim. yllä esimerkkinä rahoitussektorin suuri osuus ETF:n arvosta. Se kertoo pakosti ylimääräisestä riskistä…

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Uusia tenbaggereita etsimässä

Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, jonka on tehnyt fffinstill.com.

https://fffinstill.com/blog/next-10-bagger-characteristics-stocks-that-10xed-in-5-years

Tutkimuksessa on selvitetty viimeisen viiden vuoden aikana arvonsa kymmenkertaistaneet US-yhtiöt. Tässä 20 parasta.

Pyysin Claudea käyttämään tutkimuksessa mainittuja kriteerejä ja

Talous Yhteiskunta

Suomen kannattaisi siirtyä tuottojen verottamisesta varallisuusverojen (esim. kiinteistövero) suuntaan

Pääomatuloveron ja/tai yhteisöveron osittainen korvaaminen varallisuusverolla (esim. kiinteistöverolla) olisi OECD:n mukaan järkevää. Tällä kannustettaisiin talouselämää uudistumaan ja panostamaan kasvuun ja tuottavuuteen.

Kaikki verot haittaavat jotain toimintaa

Yhteiskunta

Suomalaisten mielestä olisi tärkeää saada yrittäjiä, mutta yrittäjien kohtelua pidetään liian huonona

Suomalaisista 89 prosenttia ajattelee Suomen tarvitsevan kipeästi paljon enemmän kasvavia yrityksiä, mutta yrittäjien kohtelua pidetään huonona. Yli puolet suomalaisista (53 %) ja 64% yrittäjistä ajattelee,