Pankit harhauttavat asiakkaitaan termillä ”sijoitusneuvonta” – kun tarkoitus ei ole neuvoa vaan myydä

Miten pyöritetään menestyvää sijoitusrahastobusinestä?

Pankkiiriliikkeellä, joka myy sijoitusrahastoja (omia ja muiden) systeemi pyörii suurin piirtein seuraavasti:

  • Valitaan hyvä portfolio myyttäviä tuotteita. Portfolioon pyritään saamaan kattava joukko sellaisia rahastotyyppejä joita asiakas ymmärtää.
  • Jokaisen rahaston pitää olla helposti sijoittajille myytävissä oleva yksinkertainen tuote.
  • Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus valita rahastojen välillä niin, että vastuu sijoituksen menestykestä siirtyy asiakkaalle (ja asiakas myös ymmärtää tämän)
  • Asiakkaalle myydään luotettavuuden tuntua, turvallisuuden tuntua ja selkeitä sijoitustuotteita

Sijoitusrahastojen myynnissä ei pyritä siihen että asiakas saisi parhaan tuoton vaan siihen että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi ja saa yksinkertaisia selkeitä ja tuttuja tuotteita.  Sijoittajille rahastot tarjoavat luotettavuuden ja turvallisuuden tunnetta ja  konkreettisia etuja kuten hajautusta, mahdollisuuden päästä käsiksi ulkomaisiin osakkeisiin tai kokonaisiin toimialoihin.

Minusta sijoitusrahastoja parjataan osittain turhaan.  Sijoitusrahastojen pyörittäminen on eräs kannattavimpia busineksiä maailmassa. Sijoittajat ovat valmiit maksamaan rahastoille premiota ja niinpä rahastobusiness ei voi olla muuta kuin arvokasta lisäarvoa.

Pankkien ei tulisi antaa perusteettomasti käyttää termiä "sijoitusneuvonta"

Valistusta tarvitaan –  kansalaiset maksavat monasti liikaa. Mutta ei voi vaatia että rahastoja myyvät pankit alkaisivat antaa asiallisia sijoitusneuvoja – ei autokauppiastakaan voi vaatia ohjaamaan asiakasta edullisen auton ostoon tai peräti suosittelemaan uudesta autosta pidättäytymistä.  Mutta voisi toki vaatia että pankit eivät kutsu toimintaa sijoitusneuvonnaksi – ei autokauppiaskaan kutsu toimintaansa puolueettomaksi autokaupan konsultaatioksi.

Miten pyöritetään menestyvää sijoitusrahastobusinestä?

Pankkiiriliikkeellä, joka myy sijoitusrahastoja (omia ja muiden) systeemi pyörii suurin piirtein seuraavasti:

  • Valitaan hyvä portfolio myyttäviä tuotteita. Portfolioon pyritään saamaan kattava joukko sellaisia rahastotyyppejä joita asiakas ymmärtää.
  • Jokaisen rahaston pitää olla helposti sijoittajille myytävissä oleva yksinkertainen tuote.
  • Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus valita rahastojen välillä niin, että vastuu sijoituksen menestykestä siirtyy asiakkaalle (ja asiakas myös ymmärtää tämän)
  • Asiakkaalle myydään luotettavuuden tuntua, turvallisuuden tuntua ja selkeitä sijoitustuotteita

Sijoitusrahastojen myynnissä ei pyritä siihen että asiakas saisi parhaan tuoton vaan siihen että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi ja saa yksinkertaisia selkeitä ja tuttuja tuotteita.  Sijoittajille rahastot tarjoavat luotettavuuden ja turvallisuuden tunnetta ja  konkreettisia etuja kuten hajautusta, mahdollisuuden päästä käsiksi ulkomaisiin osakkeisiin tai kokonaisiin toimialoihin.

Minusta sijoitusrahastoja parjataan osittain turhaan.  Sijoitusrahastojen pyörittäminen on eräs kannattavimpia busineksiä maailmassa. Sijoittajat ovat valmiit maksamaan rahastoille premiota ja niinpä rahastobusiness ei voi olla muuta kuin arvokasta lisäarvoa.

Pankkien ei tulisi antaa perusteettomasti käyttää termiä "sijoitusneuvonta"

Valistusta tarvitaan –  kansalaiset maksavat monasti liikaa. Mutta ei voi vaatia että rahastoja myyvät pankit alkaisivat antaa asiallisia sijoitusneuvoja – ei autokauppiastakaan voi vaatia ohjaamaan asiakasta edullisen auton ostoon tai peräti suosittelemaan uudesta autosta pidättäytymistä.  Mutta voisi toki vaatia että pankit eivät kutsu toimintaa sijoitusneuvonnaksi – ei autokauppiaskaan kutsu toimintaansa puolueettomaksi autokaupan konsultaatioksi.

3 thoughts on “Pankit harhauttavat asiakkaitaan termillä ”sijoitusneuvonta” – kun tarkoitus ei ole neuvoa vaan myydä

  1. JV

    Kaizu: "Pankkien ei tulisi antaa perusteettomasti käyttää termiä "sijoitusneuvonta""

    Samaa mieltä ja onhan tässä muutakin. Pankkien toimihenkilöt kai saavat ainakin joissain pankeissa henk.koht. bonusta myymistään esim. indeksilainoista yms. tuotteista.

  2. Pitäisi kutsua myyntiosastoksi

    Pankin ja asiakkaiden välille on historiallisesti kehittynyt vahva asymmetrinen luottamus.

    1. Asiakkaat luottavat pankkeihin liioitellusti
    2. Pankit eivät luota asiakkaisiin pätkän vertaa

    Isällisesti, äidillisesti, vanhemmuden ja viisauden asetelmasta asiakkaat asettuvat ehkä kunnioittaviksi alamaisiksi ja kas kaikki menee hyvin, kun käppyrät näyttävät eksponentiaalista kohti pilviä, mutta NYT hyvien neuvojen sijasta osoitetaan sopimuksen pientä pränttiä, johon tietenkin asiakkaan olisi pitänyt perhetyä – neuvomatta.

  3. Tässä joitain lukuja RATA:n sivuilta

    Rahastopääomat olivat kesäkuun lopussa noin 55,9 miljardia euroa.
    Palkkiotuotot ensimmäiseltä vuosipuoliskolta olivat 258 miljoonaa, vuotta aikaisemmin tulot oli 323 miljoona puolelta vuodelta.
    Kulujakin tuntuu olleen sillä liikevoittoprosentilla mitattuna kannattavuus aleni 20,7 %:sta 15,3 %:iin. Kuluista täytyy toki muistaa, että rahastonhoitajien palkat ja palkkiot ovat kuluissa eikä liikevoitossa. 

     
    Tämän lisäksi muiden rahoja ovat hallinnoineet 45 kappaletta sijoituspalveluyrityksiä. Sijoituspalvelutoiminnan tuotot olivat vuoden 2008 alkupuoliskolta noin 130 miljoonaa euroa (edellinen alkuvuosi 225 miljoonaa euroa).
    Tämä sijoituspalvelu vaikuttaa hyvätuottoiselta toiminnalta. Kun tuotoista on vähennetty kulut, jota voivat paljolti olla varainhoitajien pakkoja ja palkkioita jää vielä reilu liikevoitto. Siitä RTA kertoo Kesäkuun lopussa kumulatiivinen liikevoittoprosentti (liikevoitto/sijoituspalvelutoiminnan tuotot) oli noin 29 %, kun se viime vuonna oli noin 45 %.
     
     
     

Comments are closed.

Related Posts