Treidausta vai holdausta

Lienee parasta selvittää heti kättelyssä tapani sijoittaa. Osakesijoittamisessa voidaan katsoa olevan esim. 2 lähestymistapaa, fundamenttianalyysiin perustuva pitkäaikainen sijoittaminen ja tekniseen analyysiin perustuva nopeatempoinen kaupankäynti. Muitakin jakotapoja, termejä (esim. aktiivinen ja passiivinen) ja alajakoja tunnetaan. Lisäksi eri menetelmiä sopii kaikin mokomin yhdistellä.

Fundamentaalisestikin hyvää firmaa kannattaa tietenkin ostaa mahdollisimman halvalla. Pidänkin pankkien sijoitus”neuvojien“ kysymystä sijoituksen pituudesta kummallisena. Pitkäaikaistakaan sijoitusta ei mitenkään kannata tehdä suhdannehuipulla.

En ole koskaan onnistunut omaksumaan kumpaakaan em pääsuuntausta puhdasoppisesti. Pidän elämänlaatuun kuuluvana tekijänä, että istun päätteen ääressä mahdollisimman vähän. Olen vitsaillut, että joskus kun ei ole mitään tekemistä, saatan pyöräyttää jonkun pienen erän Nokiaa ym. kuukauden tai viikon tähtäimellä, mutta ne ovat poikkeuksia.

Olen 39 vuotta harjoittanut sijoittamista, mutta koko ajan olen kuitenkin puuhastellut erilaisten projektien parissa, jotka vain sivuavat talouselämää. Jo tutkimustyö tekee päivätreidauksen mahdottomaksi. Monipuolisia virikkeitäkin pidän kuitenkin elämän rikkautena.

Varsinaisesta työstäni nykyään saamallani palkalla (trendi on ollut laskeva) ei sen sijaan todellakaan rikastuisi – tuskin näin iso mies pysyisi edes hengissä, joten sivutulot ovat paitsi hyödyllisiä, suorastaan välttämättömiä!

Fundamentteihin perustuvan sijoittamisen esikuvaksi on noussut Warren Buffett. Hänestä johdettua oppia jonkinlaisesta ikuisesta holdaamisesta en ole koskaan ymmärtänyt.

Oudoksun siis Buffettin esittämää näkemystä siitä, että osakkeita ei tarvitse myydä. Vielä valitettavampina pidän, että tätä ajatusta ovat muutkin tukeneet.

Buffetin kymmenien miljardien omaisuudesta seuraa kaksikin asiaa. Ensinnäkään, sillä omaisuudella ei tarvitse myydä ja toisekseen, sillä omaisuudella ei oikein voikaan myydä, koska myynti romahduttaisi markkinat.

Me tavalliset ihmiset ilman kymmeniä miljardeja olemme toisessa asemassa. Meillä tulee elämässämme vastaan asunnon osto, perheen perustaminen, kesämökin osto, yrityksen osto, mutta myös avioeroa, työttömyyttä, sairautta ja lopulta perinnönjaon suunnittelua. Kaikissa näissä tilanteissa myyminen on välttämätöntä.

Toisekseen, kun meillä tavallisilla kuolevaisilla on mahdollisuus myydä romahduttamatta markkinoita, meidän sopii mahdollisuuttamme hyödyntää sillä suhdannekäänteen yli nukkumisessa ei ole järkeä, ks. taulukko alla. Mikäli Buffettilla olisi mahdollisuus myydä, hänenkin olisi sopinut niin tehdä.

Jos omaa lähestymistapaani pitäisi jollain tavalla kuvata, se olisi varmaankin “suhdannesurffausta”.

Olen kokenut sijoittajaurallani neljä syvää laskukautta. Ensimmäisessä öljykriisistä lähinnä 1974 alkaneessa minut yllätettiin housut kintuissa ja sain selkääni niin peevelisti. Siihen tarvittiin isäukon apua, että alaikäinen keinottelija saatiin kuiville.

Kahdessa seuraavassa (1990-luvun alku ja it-kupla) käytin yhtä aikaa vyötä ja henskeleitä eli otin varman päälle, etteivät housut putoaisi nilkkoihin. Sama pätee nykyiseen tilanteeseen sillä varauksella, että lopputulos on tietenkin vielä toistaiseksi auki.

Metsänhoidon lopputavoite on kaadettu puu. Riistanhoidon tavoitteena on ammuttu riistaeläin. Karjanhoidon tavoite on teurastettu karja. Tällä taustalla olen vahvasti sitä mieltä, että sijoitus on loppuunsaatettu prosessi vasta myynnin jälkeen. Kurssien katselu ilman myyntiä vastaa kymmentä pyytä oksalla eikä yhtään pivossa.

Tältä pohjalta vastaan kysymykseen: enköhän minä ole treidari, suhdannetreidari. Ajallisesta horisontista on vain hyvä muistaa se, mitä sanoin KL:n blogin aivan ensimmäisessä merkinnässä 2 vuotta sitten: Sijoittamisessa ensimmäiset 15 vuotta olivat hankalimmat. Se on minun ajallinen perspektiivini.

 

 OMXHelsinki (aikaisempi HEX-yleisindeksi)

   Kk/v                                                                           indeksin pisteluku

1./ 72

148
10./73 351
10./78 177
12./82 355
4./89 2039
9./92 576
3./00 17092
3./03 5101
4./06 9526
6./06 8415

 

 

 

Lienee parasta selvittää heti kättelyssä tapani sijoittaa. Osakesijoittamisessa voidaan katsoa olevan esim. 2 lähestymistapaa, fundamenttianalyysiin perustuva pitkäaikainen sijoittaminen ja tekniseen analyysiin perustuva nopeatempoinen kaupankäynti. Muitakin jakotapoja, termejä (esim. aktiivinen ja passiivinen) ja alajakoja tunnetaan. Lisäksi eri menetelmiä sopii kaikin mokomin yhdistellä.

Fundamentaalisestikin hyvää firmaa kannattaa tietenkin ostaa mahdollisimman halvalla. Pidänkin pankkien sijoitus”neuvojien“ kysymystä sijoituksen pituudesta kummallisena. Pitkäaikaistakaan sijoitusta ei mitenkään kannata tehdä suhdannehuipulla.

En ole koskaan onnistunut omaksumaan kumpaakaan em pääsuuntausta puhdasoppisesti. Pidän elämänlaatuun kuuluvana tekijänä, että istun päätteen ääressä mahdollisimman vähän. Olen vitsaillut, että joskus kun ei ole mitään tekemistä, saatan pyöräyttää jonkun pienen erän Nokiaa ym. kuukauden tai viikon tähtäimellä, mutta ne ovat poikkeuksia.

Olen 39 vuotta harjoittanut sijoittamista, mutta koko ajan olen kuitenkin puuhastellut erilaisten projektien parissa, jotka vain sivuavat talouselämää. Jo tutkimustyö tekee päivätreidauksen mahdottomaksi. Monipuolisia virikkeitäkin pidän kuitenkin elämän rikkautena.

Varsinaisesta työstäni nykyään saamallani palkalla (trendi on ollut laskeva) ei sen sijaan todellakaan rikastuisi – tuskin näin iso mies pysyisi edes hengissä, joten sivutulot ovat paitsi hyödyllisiä, suorastaan välttämättömiä!

Fundamentteihin perustuvan sijoittamisen esikuvaksi on noussut Warren Buffett. Hänestä johdettua oppia jonkinlaisesta ikuisesta holdaamisesta en ole koskaan ymmärtänyt.

Oudoksun siis Buffettin esittämää näkemystä siitä, että osakkeita ei tarvitse myydä. Vielä valitettavampina pidän, että tätä ajatusta ovat muutkin tukeneet.

Buffetin kymmenien miljardien omaisuudesta seuraa kaksikin asiaa. Ensinnäkään, sillä omaisuudella ei tarvitse myydä ja toisekseen, sillä omaisuudella ei oikein voikaan myydä, koska myynti romahduttaisi markkinat.

Me tavalliset ihmiset ilman kymmeniä miljardeja olemme toisessa asemassa. Meillä tulee elämässämme vastaan asunnon osto, perheen perustaminen, kesämökin osto, yrityksen osto, mutta myös avioeroa, työttömyyttä, sairautta ja lopulta perinnönjaon suunnittelua. Kaikissa näissä tilanteissa myyminen on välttämätöntä.

Toisekseen, kun meillä tavallisilla kuolevaisilla on mahdollisuus myydä romahduttamatta markkinoita, meidän sopii mahdollisuuttamme hyödyntää sillä suhdannekäänteen yli nukkumisessa ei ole järkeä, ks. taulukko alla. Mikäli Buffettilla olisi mahdollisuus myydä, hänenkin olisi sopinut niin tehdä.

Jos omaa lähestymistapaani pitäisi jollain tavalla kuvata, se olisi varmaankin “suhdannesurffausta”.

Olen kokenut sijoittajaurallani neljä syvää laskukautta. Ensimmäisessä öljykriisistä lähinnä 1974 alkaneessa minut yllätettiin housut kintuissa ja sain selkääni niin peevelisti. Siihen tarvittiin isäukon apua, että alaikäinen keinottelija saatiin kuiville.

Kahdessa seuraavassa (1990-luvun alku ja it-kupla) käytin yhtä aikaa vyötä ja henskeleitä eli otin varman päälle, etteivät housut putoaisi nilkkoihin. Sama pätee nykyiseen tilanteeseen sillä varauksella, että lopputulos on tietenkin vielä toistaiseksi auki.

Metsänhoidon lopputavoite on kaadettu puu. Riistanhoidon tavoitteena on ammuttu riistaeläin. Karjanhoidon tavoite on teurastettu karja. Tällä taustalla olen vahvasti sitä mieltä, että sijoitus on loppuunsaatettu prosessi vasta myynnin jälkeen. Kurssien katselu ilman myyntiä vastaa kymmentä pyytä oksalla eikä yhtään pivossa.

Tältä pohjalta vastaan kysymykseen: enköhän minä ole treidari, suhdannetreidari. Ajallisesta horisontista on vain hyvä muistaa se, mitä sanoin KL:n blogin aivan ensimmäisessä merkinnässä 2 vuotta sitten: Sijoittamisessa ensimmäiset 15 vuotta olivat hankalimmat. Se on minun ajallinen perspektiivini.

 

 OMXHelsinki (aikaisempi HEX-yleisindeksi)

   Kk/v                                                                           indeksin pisteluku

1./ 72

148
10./73 351
10./78 177
12./82 355
4./89 2039
9./92 576
3./00 17092
3./03 5101
4./06 9526
6./06 8415

 

 

 

3 thoughts on “Treidausta vai holdausta

  1. Indeksinä HEX vai Unitas

    Mistä tuo HEX:in historiallinen indeksi on peräisi, varmaan joku muunnos Unitas-indeksistä, joka oli käytössä 90-luvun alkupuolelle

    Mahdollista selitystä etsiskellessä vastaani tuli Nybergin & Vaihekosken tutkimus Descriptive Analysis of Finnish Equity, Bond, and Money Markets 1920-2004

    Noiden takautuvien indeksi rakentamisen lopputulema näytti olleen, että osakepremium on Suomessa ollut 1920-2004 ajalla 5.33 %.

  2. JV

    … ja Unitas siinä toki takana on ollut. Olen säilyttänyt -70-luvun aineistoa. Kockin kirjassa vuodelta 1973 on historia-aineistoa, mm. Unitas-indeksi -20-luvulta, jollaista myöhemmissä painoksissa ei taida olla. En ole koskaan tullut selvittääkseni, milloin Helsingin reaalinen vaihtoennätys v:lta 1918 rikottiin. Joka tapauksessa ennen v.- 73 sitä ei ollut rikottu. Kaiken lisäksi 1918 kauppaa käytiin vieläpä runsaasti pörssin ulkopuolella. 

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki