Tekes Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen -ohjelman  " KILPAILUETUA BRÄNDISTÄ JA ASIAKASTUNTEMUKSESTA" käsittelevän tilaisuuden 19.5 keskusteluja juonsivat:

• Tutkimusjohtaja Kirsti Lindberg-Repo (Svenska Handelshöskolan): Mitä suomalaisen yritysjohdon tulee tietää brändien johtamisesta?
• Brändi- ja viestintäjohtaja Olli Heikkilä (Olvi Oy): Suomalainen brändi maailmalle

Tilaisuudessa ja sitä seuranneissa keskusteluissa tuli esille monia jokaiselle yritykselle merkittäviä käytännön brandihallintaan liittyviä asioita:

1. Brandi on selkeä käsite, jolla kuluttaja tai toinen yritys tunnistaa tuotteen tai yrityksen. Joskus erotellaan toisistaan brandi, tuotenimi, yritysnimi ja tuotemerkki. Käytännössä on kyse samasta asiakokonaisuudesta, johon liittyvää työtä tulisi yrityksessä tehdä järjestelmällisesti. Kuva yrityksen tuotteista ja yrityksestä käsitteellistyy nimien, brandien, kautta.
2. Työ hyvien tuote- ja yritys- mielikuvien hyväksi kuuluu jokaiselle yrityksen työntekijälle. On kuitenkin tärkeää että yrityksessä on ammattimaista osaamista sen suhteen miten tuotenimiä ja merkkejä muodostetaan niin, että yriyksen omistamat nimet, käsitteet ja brandit tunnetaan asiakkaiden parissa. Turhan kirjava tuotenimivalikoima on haitaksi ja niinpä on hyvä että yriyksellä on kattobrandeja (esim. Pirkka) joiden avulla voidaan luoda kuvaavia kattobrandin tunnettuutta hyödyntäviä nimiä.
3. Kuluttajat ovat mielistyneet brandeihin ja yhdelle alueelle mahtuu monia käsitteitä. Yrityksen ei kannata pyrkiä yhdellä brandillä liian suureen markkinaosuuteen ja usein 40% markkinaosuus on ehdoton maksimi. Kuluttajat haluavat ja etsivät vaihtoehtoja. Ei ole ajateltavissa että jonkin punaviinibrandin markkinaosuus olisi edes 40% suuruusluokkaa. On siis tarkoin mietittävä mikä on brandin optimi markkinaosuus tietyllä toimialalla ja toimittava sen muksaisella tavalla. 
4. Brandia voi rakentaa mainonnan kautta, mutta monasti tunnettuus syntyy tehokkaammin muulla tavoin. Esimerkiksi suurimpien suomalaisten olutmerkkien tunnettuus syntyy ennen kaikkea sen kautta, että ne ovat edullisia kampanjatuotteita, joita esitellään parhailla myyntipaikoilla ja joiden markkinoinnista kauppa ja sidosryhmät haluavat huolehtia. Tässä tapauksessa on tärkeää että panimo (esim. Olvi) täyttää kaupan keskusliikkeen tarpeita ja keskusliikkeet ovat oleellisia asiakkaita. Kunkin yrityksen on hyvä ymmärtää oma positionsa markkinoilla ja huolehtia markkinoinnista siten, että tuo kyseinen positio vahvistuu ja joskus tuo positio voi olla yllättävä – niin kuin Olvin kohdalla. Olvin tehtävä on palvella kauppoja hyvällä tuotteella (logistiikka, …) ja tämän ymmärtäminen on tehnyt Olvista erään Suomen ja Baltian maiden menestyneimmistä panimoista.
5. Brandin arvo on osa yritysarvoa ja niinpä on hyvä osata laskea ja arvioida arvon kehittymistä. Hyvä arvio arvon kehittymisestä auttaa löytämään tehokkaat tavat markkinoida tuotetta ja palvella asiakkaita. On väärin laskea brandin arvoa siihen suoritettujen investointien avulla – jotkin investoinnit brandiarvoon nimittäin tuottavat ja jotkin taas eivät. Tehokkuuserot ovat erittäin merkittäviä. Sen sijaan voi olla mahdollista arvioida brandin arvoa vertaamalla tuotteesta saatua lisähintaa suhteessa brandittömään tuotteeseen.

Suomen teollisuus, kauppa ja palvelutuotanto ovat taitavia hallitsemaan brandejä. Meillä on laajaa kansainväliset mittapuut täyttävää osaamista. Sen osoittaa vientimme monipuolistuva rakenne ja lukuisat yritysnimet ja käsitteet joiden alla vientiä tehdään. Brandihallinta on integraali osa vientiä ja kaikkien menestyvien vientituotteiden taustalla on onnistunut brandihallinta. 

Tekes Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen -ohjelman  " KILPAILUETUA BRÄNDISTÄ JA ASIAKASTUNTEMUKSESTA" käsittelevän tilaisuuden 19.5 keskusteluja juonsivat:

• Tutkimusjohtaja Kirsti Lindberg-Repo (Svenska Handelshöskolan): Mitä suomalaisen yritysjohdon tulee tietää brändien johtamisesta?
• Brändi- ja viestintäjohtaja Olli Heikkilä (Olvi Oy): Suomalainen brändi maailmalle

Tilaisuudessa ja sitä seuranneissa keskusteluissa tuli esille monia jokaiselle yritykselle merkittäviä käytännön brandihallintaan liittyviä asioita:

1. Brandi on selkeä käsite, jolla kuluttaja tai toinen yritys tunnistaa tuotteen tai yrityksen. Joskus erotellaan toisistaan brandi, tuotenimi, yritysnimi ja tuotemerkki. Käytännössä on kyse samasta asiakokonaisuudesta, johon liittyvää työtä tulisi yrityksessä tehdä järjestelmällisesti. Kuva yrityksen tuotteista ja yrityksestä käsitteellistyy nimien, brandien, kautta.
2. Työ hyvien tuote- ja yritys- mielikuvien hyväksi kuuluu jokaiselle yrityksen työntekijälle. On kuitenkin tärkeää että yrityksessä on ammattimaista osaamista sen suhteen miten tuotenimiä ja merkkejä muodostetaan niin, että yriyksen omistamat nimet, käsitteet ja brandit tunnetaan asiakkaiden parissa. Turhan kirjava tuotenimivalikoima on haitaksi ja niinpä on hyvä että yriyksellä on kattobrandeja (esim. Pirkka) joiden avulla voidaan luoda kuvaavia kattobrandin tunnettuutta hyödyntäviä nimiä.
3. Kuluttajat ovat mielistyneet brandeihin ja yhdelle alueelle mahtuu monia käsitteitä. Yrityksen ei kannata pyrkiä yhdellä brandillä liian suureen markkinaosuuteen ja usein 40% markkinaosuus on ehdoton maksimi. Kuluttajat haluavat ja etsivät vaihtoehtoja. Ei ole ajateltavissa että jonkin punaviinibrandin markkinaosuus olisi edes 40% suuruusluokkaa. On siis tarkoin mietittävä mikä on brandin optimi markkinaosuus tietyllä toimialalla ja toimittava sen muksaisella tavalla. 
4. Brandia voi rakentaa mainonnan kautta, mutta monasti tunnettuus syntyy tehokkaammin muulla tavoin. Esimerkiksi suurimpien suomalaisten olutmerkkien tunnettuus syntyy ennen kaikkea sen kautta, että ne ovat edullisia kampanjatuotteita, joita esitellään parhailla myyntipaikoilla ja joiden markkinoinnista kauppa ja sidosryhmät haluavat huolehtia. Tässä tapauksessa on tärkeää että panimo (esim. Olvi) täyttää kaupan keskusliikkeen tarpeita ja keskusliikkeet ovat oleellisia asiakkaita. Kunkin yrityksen on hyvä ymmärtää oma positionsa markkinoilla ja huolehtia markkinoinnista siten, että tuo kyseinen positio vahvistuu ja joskus tuo positio voi olla yllättävä – niin kuin Olvin kohdalla. Olvin tehtävä on palvella kauppoja hyvällä tuotteella (logistiikka, …) ja tämän ymmärtäminen on tehnyt Olvista erään Suomen ja Baltian maiden menestyneimmistä panimoista.
5. Brandin arvo on osa yritysarvoa ja niinpä on hyvä osata laskea ja arvioida arvon kehittymistä. Hyvä arvio arvon kehittymisestä auttaa löytämään tehokkaat tavat markkinoida tuotetta ja palvella asiakkaita. On väärin laskea brandin arvoa siihen suoritettujen investointien avulla – jotkin investoinnit brandiarvoon nimittäin tuottavat ja jotkin taas eivät. Tehokkuuserot ovat erittäin merkittäviä. Sen sijaan voi olla mahdollista arvioida brandin arvoa vertaamalla tuotteesta saatua lisähintaa suhteessa brandittömään tuotteeseen.

Suomen teollisuus, kauppa ja palvelutuotanto ovat taitavia hallitsemaan brandejä. Meillä on laajaa kansainväliset mittapuut täyttävää osaamista. Sen osoittaa vientimme monipuolistuva rakenne ja lukuisat yritysnimet ja käsitteet joiden alla vientiä tehdään. Brandihallinta on integraali osa vientiä ja kaikkien menestyvien vientituotteiden taustalla on onnistunut brandihallinta.