Varsinais-Suomen Osakesäästäjät vierailivat UPM:n ja Metsä-Botnian tehtailla Raumalla 14.5.2009.

UPM:n sijoitussuhteiden Heli Havesto ja kehitysjohtaja Matti Pöyrä esittelivät UPM:n toimintaa.  Metsä-Botnia taas on edelläkävijä ulkoistuksessa, tehdaskäyntien organisointikin on ulkoistettu. Kokonaisuutena vierailusta jäi mielikuva erittäin modernista paperi- ja selluteollisuuden keskittymästä. Energian suhteen ollaan omavaraisia ja samalla saadaan hoidettua iso osa Rauman kaukolämmöstä. Ympäristön ja kestävän kehityksen argumentit oli otettu hyvin huomioon. Tehokas laitos.

UPM:llä on tuotantoa 14 maassa,  palveluksessa on 25.000 henkilöä ja liikevaihto noin 9,5 miljardia euroa. Uusi organisaatio jakaa toiminnot a) energiaan ja selluun (11 % lv:sta) , b) paperiin (72 %)  ja c) teknisiin materiaaleihin (15 %). Teknisiin materiaaleiheihin kuuluvat vanerit ja tarralaminaatit sekä RFID-tuotteet ja puukomposiitit. Prosenteista on eliminoitu sisäiset myynnit.

UPM:n painopiste on ollut paperin suhteen Euroopassa (70%). Nyt on panostettu uusiin kasvualueisiin Aasiassa (10 %, erityisesti Kiina). Pohjois-Amerikan osuus on noin 10 %.a. Eurooppa markkina-alueena on haastava, kapasiteettia on liikaa ja paperin kulutus ei kasva. UPM:llä on kuitenkin erittäin uudenaikaiset ja kustannustehokkaat tehtaat, joten toimialan hintapaineet eivät aja sitä ensimmäisenä ahdinkoon.

Investointitarpeet ovat alhaiset ja myös strategisia investointeja on leikattu voimakkaasti. Välillä 2003-2008 on leikattu kiinteitä kuluja 16 %:a. Muuttuvat kulut, erityisesti puu ja energia ovat nousseet 13 %:a. Kokonaisvaikutus kustannuksissa tarkasteluvälillä +4 %:a. Nyt sekä puun että energian hinta on ollut laskussa. Venäjän puutuonnin epävarmuuden takia UPM:kin osti varastoon “liian kallista” puutavaraa eikä pudonneista hinnoista ole pystytty hyötymään vielä. Yrityksen ohjelmat tähtäävät sopeutumiseen alhaisen kysynnän ympäristössä. Yrityksen strategiset investoinnit ovat suuntautuneet energiaan ja kehittyville markkinoille, erityisesti Kiinaan (valtaosa) ja Venäjälle.

UPM tuottaa noin 30 %:a Suomen uusiutuvasta energiasta, hiilidioksidipäästöistä ainoastaan prosentin. Yritys käyttää 12 %:a Suomen sähköstä. Panostukset ydinvoimaan (Pohjolan Voiman kautta), vesivoimaan ja bioenergiaan antavat sekä kasvumahdollisuuksia että omavaraisuutta energiapelissä.

Tärkeimmät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat olleet kapasiteetin leikkaus (paperissa 2,1 miljoonaa tonnia ja sellussa 430.000 tonnia). Euroopassa on jätetty jäljelle tehokkaimmat tehtaat ja niiden kilpailukykyyn on panostettu. Paperitoiminnassa halutaan olla kustannusjohtaja. Tähän päästään erittäin tiukalla investointipolitiikalla. Painopistettä siirretään kehittyville markkinoille: Kiinaan ja – jonkin verran – Itä-Eurooppaan. Henkilöstöä on leikattu 2.000 työntekijällä.

Energiassa haetaan kasvua ydinvoimassa (OL3), biopolttoaineissa ja biomassan hankinnassa. Sellupanostukset tehdään joko suoraan tai Metsä Botnian kautta Etelä-Amerikaan ja Venäjälle. Teknisissä materiaaleissa panostukset kohdistetaan tarralaminaatteihin (tavoitteena maailman ykköstila, nyt kakkonen) ja vaneriin. Uusia liiketoimintoja haetaan puukomposiiteista. UPM:llä on mittavat metsävarat, joita on hieman myyty. Haetaan uutta ratkaisumallia “metsänhoitosopimuksilla”.

Muuttuvien kustannusten lisäksi valuuttakurssit ovat olleet murheena. UPM:n taalaherkkyydellä 10 %:n dollarin heikentyminen leikkaa tuloksesta 60 miljoonaa euroa, punnan 10 %:n heikentyminen vie 40 miljoonaa euroa. Ruplan devalvoituminen vaikuttaa sekin.

Yritys muutti osinkopolitiikkansa “joustavaksi” tänä keväänä. Nyt jaetaan vähintään kolmannes operatiivisesta kassavirrasta, vähennettynä operatiivisilla investoinneilla.  Omistajat, jotka pitivät 0,75 euron osinkoa jo saavutettuna etuna, saivat pettyä raskaasti 0,40 e osinkoon.

Markkinat palkitsivat osingon puolittumisen puolittamalla kurssin. Alhaisimmillaan käytiin 4,35 euron tasolla, josta on nyt nousto 6,75 euroon. Mikäli 0,40 euron osinko pystytään säilyttämään – mikä ei ole kirkossa kuulutettu – saa osakkeelle noin 6 %:n tuoton. Jos tulos joskus oikaiseen paremmalle tasolle, on lupa odottaa parempaa osinkoa.

UPM:llä on vahva tase, joka sisältää paljon aliarvostetuja eriä (Metsä Botnia, energiaomistukset, metsät). Nimimerkki AAJP on pohdiskellut tasetta ansiokkaasti osoitteessa

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=116157&tstart=25.

Tase antaa turnauskestävyyttä vaikeissa olosuhteissa ja aikaa kustannusrakenteen ja tuotteiden hinnoittelun korjaamiseen.

Paperin kysyntä seuraa hyvin yleistä talouskehitystä. Kun talous kasvaa, kasvaa paperinkin kysyntä. Hintaneuvottelut painottuvat  loppuvuoteen. Yleisesti ottaen UPM on pystynyt säilyttämään hintatason jos ei hyvänä, niin siedettävänä. Suurimpina haasteina säilyvät sanomalehti- ja kopiopaperi. Riippuvuutta Euroopan markkinoista on pystyttävä alentamaan.

UPM on energian suhteen omavarainen, sillä on modernit paperi- ja sellutehtaat. Metsävaroja löytyy runsaasti. Hallituksessa on osaamista yritysjärjestyjen suhteen, eikä Euroopan paperikenttää ole vielä organisoitu loppuun. Uusi toimialajako ohjaa investoinnit tuottopotentiaalin – ei historiallisten syiden – mukaan. Tekniset materiaalit antavat mahdollisuuden kannattavalle kasvulle. Konsultti pitää UPM:n osakkeen salkussaan ja odottaa parempia aikoja. Toivottavasti osinkotaso ei tästä huonone.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä.

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät vierailivat UPM:n ja Metsä-Botnian tehtailla Raumalla 14.5.2009.

UPM:n sijoitussuhteiden Heli Havesto ja kehitysjohtaja Matti Pöyrä esittelivät UPM:n toimintaa.  Metsä-Botnia taas on edelläkävijä ulkoistuksessa, tehdaskäyntien organisointikin on ulkoistettu. Kokonaisuutena vierailusta jäi mielikuva erittäin modernista paperi- ja selluteollisuuden keskittymästä. Energian suhteen ollaan omavaraisia ja samalla saadaan hoidettua iso osa Rauman kaukolämmöstä. Ympäristön ja kestävän kehityksen argumentit oli otettu hyvin huomioon. Tehokas laitos.

UPM:llä on tuotantoa 14 maassa,  palveluksessa on 25.000 henkilöä ja liikevaihto noin 9,5 miljardia euroa. Uusi organisaatio jakaa toiminnot a) energiaan ja selluun (11 % lv:sta) , b) paperiin (72 %)  ja c) teknisiin materiaaleihin (15 %). Teknisiin materiaaleiheihin kuuluvat vanerit ja tarralaminaatit sekä RFID-tuotteet ja puukomposiitit. Prosenteista on eliminoitu sisäiset myynnit.

UPM:n painopiste on ollut paperin suhteen Euroopassa (70%). Nyt on panostettu uusiin kasvualueisiin Aasiassa (10 %, erityisesti Kiina). Pohjois-Amerikan osuus on noin 10 %.a. Eurooppa markkina-alueena on haastava, kapasiteettia on liikaa ja paperin kulutus ei kasva. UPM:llä on kuitenkin erittäin uudenaikaiset ja kustannustehokkaat tehtaat, joten toimialan hintapaineet eivät aja sitä ensimmäisenä ahdinkoon.

Investointitarpeet ovat alhaiset ja myös strategisia investointeja on leikattu voimakkaasti. Välillä 2003-2008 on leikattu kiinteitä kuluja 16 %:a. Muuttuvat kulut, erityisesti puu ja energia ovat nousseet 13 %:a. Kokonaisvaikutus kustannuksissa tarkasteluvälillä +4 %:a. Nyt sekä puun että energian hinta on ollut laskussa. Venäjän puutuonnin epävarmuuden takia UPM:kin osti varastoon “liian kallista” puutavaraa eikä pudonneista hinnoista ole pystytty hyötymään vielä. Yrityksen ohjelmat tähtäävät sopeutumiseen alhaisen kysynnän ympäristössä. Yrityksen strategiset investoinnit ovat suuntautuneet energiaan ja kehittyville markkinoille, erityisesti Kiinaan (valtaosa) ja Venäjälle.

UPM tuottaa noin 30 %:a Suomen uusiutuvasta energiasta, hiilidioksidipäästöistä ainoastaan prosentin. Yritys käyttää 12 %:a Suomen sähköstä. Panostukset ydinvoimaan (Pohjolan Voiman kautta), vesivoimaan ja bioenergiaan antavat sekä kasvumahdollisuuksia että omavaraisuutta energiapelissä.

Tärkeimmät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat olleet kapasiteetin leikkaus (paperissa 2,1 miljoonaa tonnia ja sellussa 430.000 tonnia). Euroopassa on jätetty jäljelle tehokkaimmat tehtaat ja niiden kilpailukykyyn on panostettu. Paperitoiminnassa halutaan olla kustannusjohtaja. Tähän päästään erittäin tiukalla investointipolitiikalla. Painopistettä siirretään kehittyville markkinoille: Kiinaan ja – jonkin verran – Itä-Eurooppaan. Henkilöstöä on leikattu 2.000 työntekijällä.

Energiassa haetaan kasvua ydinvoimassa (OL3), biopolttoaineissa ja biomassan hankinnassa. Sellupanostukset tehdään joko suoraan tai Metsä Botnian kautta Etelä-Amerikaan ja Venäjälle. Teknisissä materiaaleissa panostukset kohdistetaan tarralaminaatteihin (tavoitteena maailman ykköstila, nyt kakkonen) ja vaneriin. Uusia liiketoimintoja haetaan puukomposiiteista. UPM:llä on mittavat metsävarat, joita on hieman myyty. Haetaan uutta ratkaisumallia “metsänhoitosopimuksilla”.

Muuttuvien kustannusten lisäksi valuuttakurssit ovat olleet murheena. UPM:n taalaherkkyydellä 10 %:n dollarin heikentyminen leikkaa tuloksesta 60 miljoonaa euroa, punnan 10 %:n heikentyminen vie 40 miljoonaa euroa. Ruplan devalvoituminen vaikuttaa sekin.

Yritys muutti osinkopolitiikkansa “joustavaksi” tänä keväänä. Nyt jaetaan vähintään kolmannes operatiivisesta kassavirrasta, vähennettynä operatiivisilla investoinneilla.  Omistajat, jotka pitivät 0,75 euron osinkoa jo saavutettuna etuna, saivat pettyä raskaasti 0,40 e osinkoon.

Markkinat palkitsivat osingon puolittumisen puolittamalla kurssin. Alhaisimmillaan käytiin 4,35 euron tasolla, josta on nyt nousto 6,75 euroon. Mikäli 0,40 euron osinko pystytään säilyttämään – mikä ei ole kirkossa kuulutettu – saa osakkeelle noin 6 %:n tuoton. Jos tulos joskus oikaiseen paremmalle tasolle, on lupa odottaa parempaa osinkoa.

UPM:llä on vahva tase, joka sisältää paljon aliarvostetuja eriä (Metsä Botnia, energiaomistukset, metsät). Nimimerkki AAJP on pohdiskellut tasetta ansiokkaasti osoitteessa

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=116157&tstart=25.

Tase antaa turnauskestävyyttä vaikeissa olosuhteissa ja aikaa kustannusrakenteen ja tuotteiden hinnoittelun korjaamiseen.

Paperin kysyntä seuraa hyvin yleistä talouskehitystä. Kun talous kasvaa, kasvaa paperinkin kysyntä. Hintaneuvottelut painottuvat  loppuvuoteen. Yleisesti ottaen UPM on pystynyt säilyttämään hintatason jos ei hyvänä, niin siedettävänä. Suurimpina haasteina säilyvät sanomalehti- ja kopiopaperi. Riippuvuutta Euroopan markkinoista on pystyttävä alentamaan.

UPM on energian suhteen omavarainen, sillä on modernit paperi- ja sellutehtaat. Metsävaroja löytyy runsaasti. Hallituksessa on osaamista yritysjärjestyjen suhteen, eikä Euroopan paperikenttää ole vielä organisoitu loppuun. Uusi toimialajako ohjaa investoinnit tuottopotentiaalin – ei historiallisten syiden – mukaan. Tekniset materiaalit antavat mahdollisuuden kannattavalle kasvulle. Konsultti pitää UPM:n osakkeen salkussaan ja odottaa parempia aikoja. Toivottavasti osinkotaso ei tästä huonone.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä.