Japanin (ja muiden maiden) teollisuustuotanto sukeltaa
Alla olevassa kuviossa on Economist lehden ja muiden lähteiden antamaa kuvaa Japanin reaalitaloudesta.
Japanin reaalitalous heijastelee maailmankaupan ja talouden jyrkkää hiljentymistä sykysyn 2008 aikana. Teollisesti valmistettujen tuotteiden kysyntä ei kasva – pikemminkin heikkenee ja Japanin vientiteollisuudesta riippuvainen talous tulee kärsii tilanteesta. Tilanne on hyvin samanlainen muissakin maissa. Vienti ei vedä.
Useimmissa maissa on lainan saanti pankista edelleen mahdollista eikä korkotaso ole noussut kohtuuttomaksi. Ainoa syy tähän jyrkkään hiljenemiseen täytyy olla median luomalla sopuliefektillä. Kuluttajat uskovat kun media sanoo että lama on tulossa ja siihen uskoo myös teollisuus – ja niin se sitten tulee. Maailma on globalisoitunut myös mediahypen osalta. Englanninkielistä hapatusta kuunnellaan yhtä-aikaisesti ympäri maailmaa, sitä toistellaan kansallisessa lehdistössä, tunnelmat ja odotukset siirtyvät nopeasti maasta toiseen ja niin maaailmantalous synkronoituu yhteen – ja niin lamakin koetaan samanaikaisena kaikkialla.
Tarkempaa analyysia alla olevasta Japanin taloutta esittävästä kuviosta:
- bruttokansantuotteen kasvu (oranssi käyrä, vasen asteikko) on lähellä nollaa ja laskussa
- teollisuustuotanto (punainen käyrä, vasen asteikko) on viime vikkojen aikana sukeltanut. Tämä sama teollisuustuotannon (ja maailmankaupan) jurkkä putoaminen on havaittavissa monissa muissakin maissa. Se ennakoi yleensä bruttokansantuotteen kasvun hiljenemistä.
- voimakkaasti positiiviset vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen pilkullinen käyrä, oikea asetikko) ovat alkaneet maailmanlaajuisen kysynnän heiketessä pienenemään
- inflaatio (keltainen käyrä) on korkeammalla kuin korkotaso (sininen käyrä). Talous on tällä hetkellä siis elevyttävää.
Alla olevassa kuviossa on Economist lehden ja muiden lähteiden antamaa kuvaa Japanin reaalitaloudesta.
Japanin reaalitalous heijastelee maailmankaupan ja talouden jyrkkää hiljentymistä sykysyn 2008 aikana. Teollisesti valmistettujen tuotteiden kysyntä ei kasva – pikemminkin heikkenee ja Japanin vientiteollisuudesta riippuvainen talous tulee kärsii tilanteesta. Tilanne on hyvin samanlainen muissakin maissa. Vienti ei vedä.
Useimmissa maissa on lainan saanti pankista edelleen mahdollista eikä korkotaso ole noussut kohtuuttomaksi. Ainoa syy tähän jyrkkään hiljenemiseen täytyy olla median luomalla sopuliefektillä. Kuluttajat uskovat kun media sanoo että lama on tulossa ja siihen uskoo myös teollisuus – ja niin se sitten tulee. Maailma on globalisoitunut myös mediahypen osalta. Englanninkielistä hapatusta kuunnellaan yhtä-aikaisesti ympäri maailmaa, sitä toistellaan kansallisessa lehdistössä, tunnelmat ja odotukset siirtyvät nopeasti maasta toiseen ja niin maaailmantalous synkronoituu yhteen – ja niin lamakin koetaan samanaikaisena kaikkialla.
Tarkempaa analyysia alla olevasta Japanin taloutta esittävästä kuviosta:
- bruttokansantuotteen kasvu (oranssi käyrä, vasen asteikko) on lähellä nollaa ja laskussa
- teollisuustuotanto (punainen käyrä, vasen asteikko) on viime vikkojen aikana sukeltanut. Tämä sama teollisuustuotannon (ja maailmankaupan) jurkkä putoaminen on havaittavissa monissa muissakin maissa. Se ennakoi yleensä bruttokansantuotteen kasvun hiljenemistä.
- voimakkaasti positiiviset vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen pilkullinen käyrä, oikea asetikko) ovat alkaneet maailmanlaajuisen kysynnän heiketessä pienenemään
- inflaatio (keltainen käyrä) on korkeammalla kuin korkotaso (sininen käyrä). Talous on tällä hetkellä siis elevyttävää.
Vienti ei vedä
"Vienti ei vedä", on huono uutinen suomalaisillekin. Kaizu, miten suuri merkitys japanilaisella autoteollisuudella on viennin rakenteessa? Jos sen painoarvo on suuri, silloin se selittää jotain.
Luin tänään Xeroxin vaikeuksista USA:ssa. Kansalaiset eivät osta printtereitä ja kopiokoneita.
Japanin autoteollisuuden rakenne on suotuisampi kuin GM:n, Fordin ja Chryslerin.
Äsken kerrottiin, että Sonyn ja Toyotan kurssit ovat laskeneet rajusti.
Kylmää kyytiä luvataan myös suomalaisille yrityksille, joiden omistus on ulkomaisten käsissä, mikä tarkoittaa merkittävää osaa vientiteollisuudestamme.
Suomalaisten pitäisi nyt varautua halpenevien suomalaisyritysten hankkimiseen.
Nyt niitä kohta saa, jos vain on värkeissä varaa odotella uutta nousua.
Halvat kotimaiset
Joo, kohta voi pörssistä lunastaa halvalla pois kokonaisia firmoja, kunhan ne raakkaavat ensin pois "turhia" säästövimmassaan. Nyt olisi kyllä kivaa katsella mitkä lunastaa tässä talven aikana pois ja suunnitella kuinka ne laitetaan puhtaalta pöydältä kuntoon uutta nousua varten.
No, siihen pitäisi olla todellakin sopivasti varoja…
Jees – nyt alkaa ALE
Jees – nyt alkaa ALE markkinat!!!
ALE alkaa, mutta koska se loppuu
Kannattaisi lukea Mauldinin viikkokirjeitä. Niistä selviää, että yhtiöiden tulokset ja sen seurauksena myös pörssikurssit ovat pitkällä aikavälillä keskiarvoon palautuvia. Jos ja kun pörssiyhtiöiden kurssit samoin kuin niiden tuotto on reilusti yli pitkän aikavälin keskiarvon, niin palautuminen keskiarvoon voi tapahtua ainoastaan menemällä reilusti alle keskiarvon ja pitkäksi aikaa.
Se vienti näyttää viimeisten
Se vienti näyttää viimeisten lukujen valossa olevan hyytymässä joka puolella. Autoteollisuuteen sattuu pahasti – mutta kaikissa maissa on selvä, äkillinen ja aika jyrkkä pudotus teollisuustuotannossa. En osaa sanoa milkä osuus tästä on kestokulutustavaroilla – mutta oletaisin että merkittävä.