Harmaan talouden kummajaiset

 

Rakennusteollisuus ry on varsin hyvin perustein ja omiin toimiinsa vedoten esittänyt, että julkisen sektorin pitäisi lopettaa rakennusteollisuuden syyllistäminen harmaan talouden ongelmista ja päinvastoin myöntää, että julkisen sektorin omissakin toimissa olisi korjattavaa.

Vuoden 2007 alusta astui voimaan tilaajavastuulaki, joka velvoitti rakennuttajan tai pääurakoitsijan selvittämään aliurakoitsijasta tiedot seuraavista:

 

työnantajarekisteristä

arvonlisäverovelvollisten rekisteristä

kaupparekisteristä

verojen maksamisesta, mahdollisista veroveloista ja niitten maksusuunnitelmista

eläkevakuutuksista ja mahdollisista maksusopimuksista

työehtosopimuksesta ja työehdoista

 

Jo luettelo on pitkä, mutta erikoisinta on, että tiedot vero- ja työeläkevelasta ovat salaisia. Salaiset tiedot pitäisi siis selvittää! Tämä tapahtuu joko urakoitsijan esittämällä paperilla, joka on eräissä tapauksissa ollut väärennetty tai siten, että urakoitsija antaa tilaajalle valtakirjan selvittää asiat.

Kun pelkän selvittämisen lisäksi vielä itse työkin pitäisi tehdä ja sen tekijöistä on takavuosina ollut ajoittain suorastaan pulaa, selvitysvelvollisuus on osoittautunut monelle suorastaan ylivoimaiseksi.

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä tulee rangaistus, mutta varsinaisten vero- ja työeläkevastuitten välttelystä harvemmin, koska rahaa vahvemmin pystyy perimään ja juridista henkilöä ei voi laittaa vankilaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Julkinen sektori on itse laajasti laiminlyönyt velvoitteitaan, sillä lain vaatimukset ovat liian suuret esim. monelle pienelle kunnalle.

Eikä tässä vielä kaikki. Pääministerin virka-asuntoa lienee remontoinut mp-jengin hallitsema rakennusfirma ja juuri päättyneessä Turku-Helsinki-moottoritien rakentamisessakin on työnantajan velvoitteita kierretty.

Urakka annetaan yleensä alimman tarjouksen tehneelle, mihin siihenkin julkisella sektorilla on velvoitteensa. Vähälle huomiolle jäävät tarjouksen tekijän puhdas historia, yrityksen takana olevat luonnolliset henkilöt, aiemmat referenssit ja työn laatu.

Eikä tässä vielä kaikki. Esim. Turun kaupunki on kunnostautunut tilaamaan töitä omilta entisiltä virkamiehiltään, kestitysten perusteella ja siten, että suurenkin urakan vastaava mestari on ollut ilman pätevyyttä.

Ratkaisut ongelmiin eivät ole peräisin julkiselta sektorilta, joka järjestelmän monimutkaisuuden on luonut vaan yksityiseltä puolelta.

Ohjelmistoyhtiö Aspidan ja Rakennusteollisuus ry:n yhdessä kehittämä Luotettava Kumppani -palvelu auttaa rakennusalan yrityksiä hoitamaan tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet.  
Lähteet: Rakennusteollisuus ry:n tiedote, ry:n pj:n ja Luotettava Kumppani -palvelun edustajan haastattelu

 

https://service.aspida.com/tilaajavastuu.fi/sitefront/index.jsp

 

Rakennusteollisuus ry on varsin hyvin perustein ja omiin toimiinsa vedoten esittänyt, että julkisen sektorin pitäisi lopettaa rakennusteollisuuden syyllistäminen harmaan talouden ongelmista ja päinvastoin myöntää, että julkisen sektorin omissakin toimissa olisi korjattavaa.

Vuoden 2007 alusta astui voimaan tilaajavastuulaki, joka velvoitti rakennuttajan tai pääurakoitsijan selvittämään aliurakoitsijasta tiedot seuraavista:

 

työnantajarekisteristä

arvonlisäverovelvollisten rekisteristä

kaupparekisteristä

verojen maksamisesta, mahdollisista veroveloista ja niitten maksusuunnitelmista

eläkevakuutuksista ja mahdollisista maksusopimuksista

työehtosopimuksesta ja työehdoista

 

Jo luettelo on pitkä, mutta erikoisinta on, että tiedot vero- ja työeläkevelasta ovat salaisia. Salaiset tiedot pitäisi siis selvittää! Tämä tapahtuu joko urakoitsijan esittämällä paperilla, joka on eräissä tapauksissa ollut väärennetty tai siten, että urakoitsija antaa tilaajalle valtakirjan selvittää asiat.

Kun pelkän selvittämisen lisäksi vielä itse työkin pitäisi tehdä ja sen tekijöistä on takavuosina ollut ajoittain suorastaan pulaa, selvitysvelvollisuus on osoittautunut monelle suorastaan ylivoimaiseksi.

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä tulee rangaistus, mutta varsinaisten vero- ja työeläkevastuitten välttelystä harvemmin, koska rahaa vahvemmin pystyy perimään ja juridista henkilöä ei voi laittaa vankilaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Julkinen sektori on itse laajasti laiminlyönyt velvoitteitaan, sillä lain vaatimukset ovat liian suuret esim. monelle pienelle kunnalle.

Eikä tässä vielä kaikki. Pääministerin virka-asuntoa lienee remontoinut mp-jengin hallitsema rakennusfirma ja juuri päättyneessä Turku-Helsinki-moottoritien rakentamisessakin on työnantajan velvoitteita kierretty.

Urakka annetaan yleensä alimman tarjouksen tehneelle, mihin siihenkin julkisella sektorilla on velvoitteensa. Vähälle huomiolle jäävät tarjouksen tekijän puhdas historia, yrityksen takana olevat luonnolliset henkilöt, aiemmat referenssit ja työn laatu.

Eikä tässä vielä kaikki. Esim. Turun kaupunki on kunnostautunut tilaamaan töitä omilta entisiltä virkamiehiltään, kestitysten perusteella ja siten, että suurenkin urakan vastaava mestari on ollut ilman pätevyyttä.

Ratkaisut ongelmiin eivät ole peräisin julkiselta sektorilta, joka järjestelmän monimutkaisuuden on luonut vaan yksityiseltä puolelta.

Ohjelmistoyhtiö Aspidan ja Rakennusteollisuus ry:n yhdessä kehittämä Luotettava Kumppani -palvelu auttaa rakennusalan yrityksiä hoitamaan tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet.  
Lähteet: Rakennusteollisuus ry:n tiedote, ry:n pj:n ja Luotettava Kumppani -palvelun edustajan haastattelu

 

https://service.aspida.com/tilaajavastuu.fi/sitefront/index.jsp

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com