Ekologinen jalanjälki ja saappaan koko

Suomen ympäristökeskus on levittänyt lehdistön kanssa ekologista dis-informaatiota suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä. Toki jalanjälki on maailman kärkikokoa, mutta niin on saapaskin.
Tässä ote uutisesta: ”Ympäristökeskuksen mielestä mielikuva, jonka mukaan Suomen luonnonvarojen kulutus olisi kohtuullista, on vääristynyt.
Väärä mielikuva johtuu siitä, että Suomessa on verrattain paljon luonnonvaroja henkeä kohden laskettuna.
Suomen ympäristökeskuksen tarkistamien mittausten perusteella suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki. Laskelmat teki Global Footprint Network -tutkimuslaitos.”

Kun sitten menee kyseisen tutkimuslaitoksen sivuille kuva muuttuu toisen näköiseksi kaun katsotaan mitä jälkeä syntyy ja millä resursseilla.
Ei ole yllätys, että suurimman ekologisen jalanjäljen jättävät pohjoisen havumetsävyöhykkeen harvaan asutut maat Kanada ja Suomi. Maat, joissa on tarve lämmitykseen, matkat ovat pitkiä ja rakentamisen kustannukset ovat korkeita.
Mutta Ecological Footprint sivustolla on myös toinen elimellisesti asiaan liittyvä tekijä ja se on alueen biokapasiteetti. Ja myös se on suuri samoilla harvaa asutuilla metsäisillä mailla.
Kokonaisuus onkin sitten jo toisen näköinen:

Kuvassa on tumman vihreällä värillä ne maat, jotka tuottavat positiivista ekologista tasetta. Niissä on selkeästi esillä samat pohjoisen havumetsävyöhykkeen maat, joiden jalanjälkikin on suuri. Kapasiteetin syöjiä ovat sitten myöskin Keski-Euroopan pienijalkaiset maat.

Ekologinen tase
http://www.footprintnetwork.org/gfn_sub.php?content=creditor_debtor

Miksi Suomen ympäristökeskus, joka näyttää olevan valtion virasto, syyllistää suomalaisia toisella puolikkaalla asiasta joka on kokonaisuudessa suomalaisille positiivinen. Kaiken lisäksi luonnonolot ja teollinen rakenne selittää suurelta osin maiden väliset erot. Väärän syyllistämisen sijaan olisi tärkeämpi kiinnittää huomiota niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa.

Ja nythän suomen metsäteollisuus tekee merkittävän ympäristöteon sulkiessaan Suomessa kapasiteettia. Tosin, kun elämme yhteisellä maapallolla, niin vastaava määrä paperia tehdään sitten muualla maailmassa. Mutta se on pois meidän jalanjäljestämme.

Helsingin sanominen uutinen aiheesta on osoitteessa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaisen+ekologinen+jalanjälki+kolmanneksi+suurin/1135239650171
 

Suomen ympäristökeskus on levittänyt lehdistön kanssa ekologista dis-informaatiota suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä. Toki jalanjälki on maailman kärkikokoa, mutta niin on saapaskin.
Tässä ote uutisesta: ”Ympäristökeskuksen mielestä mielikuva, jonka mukaan Suomen luonnonvarojen kulutus olisi kohtuullista, on vääristynyt.
Väärä mielikuva johtuu siitä, että Suomessa on verrattain paljon luonnonvaroja henkeä kohden laskettuna.
Suomen ympäristökeskuksen tarkistamien mittausten perusteella suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki. Laskelmat teki Global Footprint Network -tutkimuslaitos.”

Kun sitten menee kyseisen tutkimuslaitoksen sivuille kuva muuttuu toisen näköiseksi kaun katsotaan mitä jälkeä syntyy ja millä resursseilla.
Ei ole yllätys, että suurimman ekologisen jalanjäljen jättävät pohjoisen havumetsävyöhykkeen harvaan asutut maat Kanada ja Suomi. Maat, joissa on tarve lämmitykseen, matkat ovat pitkiä ja rakentamisen kustannukset ovat korkeita.
Mutta Ecological Footprint sivustolla on myös toinen elimellisesti asiaan liittyvä tekijä ja se on alueen biokapasiteetti. Ja myös se on suuri samoilla harvaa asutuilla metsäisillä mailla.
Kokonaisuus onkin sitten jo toisen näköinen:

Kuvassa on tumman vihreällä värillä ne maat, jotka tuottavat positiivista ekologista tasetta. Niissä on selkeästi esillä samat pohjoisen havumetsävyöhykkeen maat, joiden jalanjälkikin on suuri. Kapasiteetin syöjiä ovat sitten myöskin Keski-Euroopan pienijalkaiset maat.

Ekologinen tase
http://www.footprintnetwork.org/gfn_sub.php?content=creditor_debtor

Miksi Suomen ympäristökeskus, joka näyttää olevan valtion virasto, syyllistää suomalaisia toisella puolikkaalla asiasta joka on kokonaisuudessa suomalaisille positiivinen. Kaiken lisäksi luonnonolot ja teollinen rakenne selittää suurelta osin maiden väliset erot. Väärän syyllistämisen sijaan olisi tärkeämpi kiinnittää huomiota niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa.

Ja nythän suomen metsäteollisuus tekee merkittävän ympäristöteon sulkiessaan Suomessa kapasiteettia. Tosin, kun elämme yhteisellä maapallolla, niin vastaava määrä paperia tehdään sitten muualla maailmassa. Mutta se on pois meidän jalanjäljestämme.

Helsingin sanominen uutinen aiheesta on osoitteessa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaisen+ekologinen+jalanjälki+kolmanneksi+suurin/1135239650171
 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan