Asuntokuplan puhkeamista yleensä pelätään ja siitä alkavaa lamaa pidetään pitkänä ja pahana. Aivan kuten tapahtui 90-luvun alun Suomessa.  Asuntovelalliset joutuvat asuntojen hintojen laskiessa ahdinkoon ja paljon kiinteää varallisuutta omistavat tuntevat köyhtyvänsä kun laskennallinen omaisuus pienenee. Myös asunnoista saatavat tulot pienenevät ja monet vuokranantajat joutuvat tyytymään niukemempaan toimeentuloon. Rakennusteollisuus saneeraa ja ihmisiä joutuu kilometritehtaalle. Kulutus laskee epävarmuuden kasvaessa ja talous supistuu – siis kauheaa – vai onko asia sittenkään näin yksioikoinen?

Asuntokuplan puhkeamisen haitat ovat pitkälti klisee ja väärinkäsitys

Asuntojen, kiinteistöjen arvojen mukana laskevat myös vuokrat ja asumiskustannukset ylipäätään. Palkalla voi taas ostaa asianmukaisen kämpän ja ensiasuntoaan tavoittelevat paljon kuluttavat perheet voivat taas huokaista helpotuksesta – omistusasunto onkin taas tavoitettavissa oleva unelma. Elämässään jo paljon saavuttaneet, monia asuntoja omistavat sijoittajat köyhtyvät ja yhteiskunnan nuoret, dynaamiset ikäpolvet pääsevät entistä helpommalla kiinni yhteiskunnan varallisuuteen. Asuntokulut pienenevät niiltä jotka ylläpitävät yhteiskunnassa muutosta – nuorilta työssäkäyviltä palkkatyöntekijöiltä.

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti – siunaus tulee myöhemmin

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti. Rakennusteollisuus saneeraa ihmisiä, asuntovelkojensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden on vaikea realisoida omaisuuttaan ja samaan aikaan on usein vielä muutenkin työttömyyttä.

Mutta siunaukset näkyvät sitten myöhemmin. Yhteiskunta tulee dynaamisemmaksi – työn ja siitä saatavien ansioiden merkitys kasvaa – kannattaa taas yrittää ja tehdä työtä. Palkalla voi taas ostaa varallisuutta ja rikastua. Tämä kaikki nähtiin Suomessa 1990 luvulla ja taloutemme tuon rakenteellisen piristysruiskeen takia edelleenkin läntisen Euroopan dynaamisin.

Siis rohkeasti kohti asuntojen hintojen laskua

Tilastokeskus ylläpitää hyvää tietoa siitä mikä on asuntojen reaalihinta (suhteessa muihin elinkustannuksiin):

www.stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07-30_tie_001.html

Tämän mukaan asiuntojen reaalihinnat eivät ole milloinkaan aiemmin olleet yhtä korkealla kuin nyt – ei edes ennen 90 luvun asuntojen hintaromahdusta. Nyt on taas aika rakenteelliseen muutokseen – ei ole oikein että ihmisen elämänsä aikana keräämä palkka ei riitä kunnon kotiin. On taas hetki jolloin asuntojen ja kiinteistöjen arovot ovat liian korkealla ja myyntiajat pitenevät. Tarvitsemme piristysruiskeen joka tekee yhteiskunnastamme dynaamisemman. Siis tervetuloa hintojen lasku.

Asuntokuplan puhkeamista yleensä pelätään ja siitä alkavaa lamaa pidetään pitkänä ja pahana. Aivan kuten tapahtui 90-luvun alun Suomessa.  Asuntovelalliset joutuvat asuntojen hintojen laskiessa ahdinkoon ja paljon kiinteää varallisuutta omistavat tuntevat köyhtyvänsä kun laskennallinen omaisuus pienenee. Myös asunnoista saatavat tulot pienenevät ja monet vuokranantajat joutuvat tyytymään niukemempaan toimeentuloon. Rakennusteollisuus saneeraa ja ihmisiä joutuu kilometritehtaalle. Kulutus laskee epävarmuuden kasvaessa ja talous supistuu – siis kauheaa – vai onko asia sittenkään näin yksioikoinen?

Asuntokuplan puhkeamisen haitat ovat pitkälti klisee ja väärinkäsitys

Asuntojen, kiinteistöjen arvojen mukana laskevat myös vuokrat ja asumiskustannukset ylipäätään. Palkalla voi taas ostaa asianmukaisen kämpän ja ensiasuntoaan tavoittelevat paljon kuluttavat perheet voivat taas huokaista helpotuksesta – omistusasunto onkin taas tavoitettavissa oleva unelma. Elämässään jo paljon saavuttaneet, monia asuntoja omistavat sijoittajat köyhtyvät ja yhteiskunnan nuoret, dynaamiset ikäpolvet pääsevät entistä helpommalla kiinni yhteiskunnan varallisuuteen. Asuntokulut pienenevät niiltä jotka ylläpitävät yhteiskunnassa muutosta – nuorilta työssäkäyviltä palkkatyöntekijöiltä.

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti – siunaus tulee myöhemmin

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti. Rakennusteollisuus saneeraa ihmisiä, asuntovelkojensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden on vaikea realisoida omaisuuttaan ja samaan aikaan on usein vielä muutenkin työttömyyttä.

Mutta siunaukset näkyvät sitten myöhemmin. Yhteiskunta tulee dynaamisemmaksi – työn ja siitä saatavien ansioiden merkitys kasvaa – kannattaa taas yrittää ja tehdä työtä. Palkalla voi taas ostaa varallisuutta ja rikastua. Tämä kaikki nähtiin Suomessa 1990 luvulla ja taloutemme tuon rakenteellisen piristysruiskeen takia edelleenkin läntisen Euroopan dynaamisin.

Siis rohkeasti kohti asuntojen hintojen laskua

Tilastokeskus ylläpitää hyvää tietoa siitä mikä on asuntojen reaalihinta (suhteessa muihin elinkustannuksiin):

www.stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07-30_tie_001.html

Tämän mukaan asiuntojen reaalihinnat eivät ole milloinkaan aiemmin olleet yhtä korkealla kuin nyt – ei edes ennen 90 luvun asuntojen hintaromahdusta. Nyt on taas aika rakenteelliseen muutokseen – ei ole oikein että ihmisen elämänsä aikana keräämä palkka ei riitä kunnon kotiin. On taas hetki jolloin asuntojen ja kiinteistöjen arovot ovat liian korkealla ja myyntiajat pitenevät. Tarvitsemme piristysruiskeen joka tekee yhteiskunnastamme dynaamisemman. Siis tervetuloa hintojen lasku.