Pisin ajanjakso ulottui vuoden 2004 kesästä tähän päivään.

Siitä erottuu kolme parhaiten menestynyttä sektoria energia, hyödykkeet ja raaka-aineet, neljäntenä sitten teollisuustuotanto.

Alisuoriutujia ovat olleet kuluttajatuotteet ja lääketeollisuus sekä osin rahoitus.

Näiden sektorien kehityksen voi sanoa menneen perinteisen sektoriajattelun mukaisesti, ainakin päälinjoiltaan, lukuun ottamatta hyödykkeitä, jotka kuuluisivat jälkijunaan.

 

 

 

Rahoitus on sinänsä mielenkiintoinen, sen alamäki alkoi jo vuoden 2007 alussa eikä vasta kesällä, jolloin asuntotuottojen epäselvyydet nousivat otsikoihin. Sektoriajattelussa rahoituksen kuuluisi olla jälkijoukossa ja siitä on näkyvissä orastavaa nousua oli jo vuoden 2005 loppupuolella.

 

Vuoden 2007 kesä kurssipudotus ei paljoakaan muuttanut sektoriasetelmaa, energia, hyödykkeet jatkoivat voimakasta kasvua. Teollisuustuotanto ei enää pysynyt mukana ja sen tilalle nousi kolmanneksi päivittäistavaratuotanto. Rahoituksen alamäki syveni samoin kuin kestokulutustavaroiden.

 

 

Edes toukokuussa jatkunut kurssien alamäki ei muuttanut merkittävästi sektorien järjestystä. Vasta heinäkuussa alkanut kurssikäänne ylöspäin aikaansain merkittävän muutoksen sektorikehityksessä.

Vasta tässä vaiheessa energia, hyödykkeet ja teollisuustuotanto alkoivat menettää suhteellista asemaansa. Menestyviin sektoreihin nousivat päivittäistavaroiden ohella kestokulutushyödykkeet ja terveydenhoitosektori.

 

 

Viimeisin vaihe vastaa taas osin sektoriajattelua, jossa kuluttajatuotteiden kuuluu menestyä muita paremmin syklin lopussa.

 

Mitä johtopäätöksiä sitten voisi tulevasta sektorikehityksestä tehdä. Kun menneisyydessä 2/3-osaa sektoreista on kehittynyt mallin mukaan niin samaa voisi uskoa tulevasta. Ostokohteiden tulisi olla kuluttajatuotteissa tai terveydenhoitosektorissa. Sen sijaan syklisten alojen suhteellinen menetys voisi olla vielä pitkään huonompi.

 

 

 

 

 

Pisin ajanjakso ulottui vuoden 2004 kesästä tähän päivään.

Siitä erottuu kolme parhaiten menestynyttä sektoria energia, hyödykkeet ja raaka-aineet, neljäntenä sitten teollisuustuotanto.

Alisuoriutujia ovat olleet kuluttajatuotteet ja lääketeollisuus sekä osin rahoitus.

Näiden sektorien kehityksen voi sanoa menneen perinteisen sektoriajattelun mukaisesti, ainakin päälinjoiltaan, lukuun ottamatta hyödykkeitä, jotka kuuluisivat jälkijunaan.

 

 

 

Rahoitus on sinänsä mielenkiintoinen, sen alamäki alkoi jo vuoden 2007 alussa eikä vasta kesällä, jolloin asuntotuottojen epäselvyydet nousivat otsikoihin. Sektoriajattelussa rahoituksen kuuluisi olla jälkijoukossa ja siitä on näkyvissä orastavaa nousua oli jo vuoden 2005 loppupuolella.

 

Vuoden 2007 kesä kurssipudotus ei paljoakaan muuttanut sektoriasetelmaa, energia, hyödykkeet jatkoivat voimakasta kasvua. Teollisuustuotanto ei enää pysynyt mukana ja sen tilalle nousi kolmanneksi päivittäistavaratuotanto. Rahoituksen alamäki syveni samoin kuin kestokulutustavaroiden.

 

 

Edes toukokuussa jatkunut kurssien alamäki ei muuttanut merkittävästi sektorien järjestystä. Vasta heinäkuussa alkanut kurssikäänne ylöspäin aikaansain merkittävän muutoksen sektorikehityksessä.

Vasta tässä vaiheessa energia, hyödykkeet ja teollisuustuotanto alkoivat menettää suhteellista asemaansa. Menestyviin sektoreihin nousivat päivittäistavaroiden ohella kestokulutushyödykkeet ja terveydenhoitosektori.

 

 

Viimeisin vaihe vastaa taas osin sektoriajattelua, jossa kuluttajatuotteiden kuuluu menestyä muita paremmin syklin lopussa.

 

Mitä johtopäätöksiä sitten voisi tulevasta sektorikehityksestä tehdä. Kun menneisyydessä 2/3-osaa sektoreista on kehittynyt mallin mukaan niin samaa voisi uskoa tulevasta. Ostokohteiden tulisi olla kuluttajatuotteissa tai terveydenhoitosektorissa. Sen sijaan syklisten alojen suhteellinen menetys voisi olla vielä pitkään huonompi.