Musta uhka

Nykyisen finanssikriisin erikoispiirre on, että se tähän asti on ollut täysin sisäsyntyinen. Moniin aiempiin suhdannekäänteisiin on liittynyt ulkopuolinen tekijä: Korean sota, öljykriisi, iskut 11.9. jne. On tulkinnanvaraista, ovatko em. tekijät kulloistakin kriisiä laukaisseet, vaan ainoastaan tarjonneet sytykkeitä ja polttoainetta muutoinkin epävakaaseen tilanteeseen joutuneelle maailmantaloudelle.

 
Talebin tunnetuksi tekemä käsite ”musta joutsen” on hankala käsite. Alunperin se tarkoitti sitä, että mahdoton muuttui mahdolliseksi. 11.9. iskut tuskin ovat maailmanhistorian ensimmäinen raakuuden tai häikäilemättömyyden ilmentymä. On hyvä muistaa, että 11.9. WTC-torneja vastaan tehty isku oli järjestyksessään toinen. Kun jo aiempi isku tähtäsi koko rakennuksen perustusten sortamiseen, tavoite oli selvä: tuhota koko rakennus, missä 11.9. onnistuttiinkin.
 
Asiantuntijat ovat vuosia varoittaneet siitä, että pandemia ei ole oikeastaan mikään mahdollinen uhka, vaan varma tuhon aiheuttaja jollain aikavälillä. Matkustaminen on kasvanut hirmuisesti sitten edellisen todella vakavan pandemian, Espanjan taudin jälkeen 90 vuotta sitten. Mannertenvälinen matkustaminen on suuresti yleistynyt jopa sitten 1970-luvun laajojen influenssaepidemioiden.
 
Juuri tällä hetkellä vallitsee ikävä uhka siitä, että 1,5 vuotta vallinnut finanssikriisi voi saada ensimmäisen rahamaailman ulkopuolelta tulevan iskun sikainfluenssan muodossa, mikä pahimmillaan tuhoaa maailmantalouden toipumisen ensi oraat tehokkaammin kuin pahin keväthalla. Vanhan sananparren mukaan onnettomuus ei tule yksin.      

Nykyisen finanssikriisin erikoispiirre on, että se tähän asti on ollut täysin sisäsyntyinen. Moniin aiempiin suhdannekäänteisiin on liittynyt ulkopuolinen tekijä: Korean sota, öljykriisi, iskut 11.9. jne. On tulkinnanvaraista, ovatko em. tekijät kulloistakin kriisiä laukaisseet, vaan ainoastaan tarjonneet sytykkeitä ja polttoainetta muutoinkin epävakaaseen tilanteeseen joutuneelle maailmantaloudelle.

 
Talebin tunnetuksi tekemä käsite ”musta joutsen” on hankala käsite. Alunperin se tarkoitti sitä, että mahdoton muuttui mahdolliseksi. 11.9. iskut tuskin ovat maailmanhistorian ensimmäinen raakuuden tai häikäilemättömyyden ilmentymä. On hyvä muistaa, että 11.9. WTC-torneja vastaan tehty isku oli järjestyksessään toinen. Kun jo aiempi isku tähtäsi koko rakennuksen perustusten sortamiseen, tavoite oli selvä: tuhota koko rakennus, missä 11.9. onnistuttiinkin.
 
Asiantuntijat ovat vuosia varoittaneet siitä, että pandemia ei ole oikeastaan mikään mahdollinen uhka, vaan varma tuhon aiheuttaja jollain aikavälillä. Matkustaminen on kasvanut hirmuisesti sitten edellisen todella vakavan pandemian, Espanjan taudin jälkeen 90 vuotta sitten. Mannertenvälinen matkustaminen on suuresti yleistynyt jopa sitten 1970-luvun laajojen influenssaepidemioiden.
 
Juuri tällä hetkellä vallitsee ikävä uhka siitä, että 1,5 vuotta vallinnut finanssikriisi voi saada ensimmäisen rahamaailman ulkopuolelta tulevan iskun sikainfluenssan muodossa, mikä pahimmillaan tuhoaa maailmantalouden toipumisen ensi oraat tehokkaammin kuin pahin keväthalla. Vanhan sananparren mukaan onnettomuus ei tule yksin.      

5 thoughts on “Musta uhka

  1. Kumpi tehokkaampi lääke Tamiflu vai Relenza

    Siitä riippuu kumpaa yhtiötä ostaa, sveitsiläistä Roche Holding AG (ROG.VX) vai brittiläisistä GlaxoSmithKline Plc (GSK.L)

    Ainakin suomalaiset apteekkarit uskovat näiden tehoavan Meksikossa ja Yhdysvalloissa löydettyyn H1N1-sikainfluenssaan.

    Pekka

    1. Lääkkeet voivat tehota tyydyttävästi…

      …teollisuusmaissa (Suomessa 1,5 milj. annosta [?]), mutta kehitysmaissa vaikutukset voivat olla tuhoisia ja aiheuttaa vakavia ongelmia maailmantaloudelle. USA lienee vahvasti riippuvainen Meksikosta ja Kiinan varassahan tässä vähän kaikki muutkin ovat.

      T. Juha 

  2. Sikainfluenssa iskee lujasti matkailuun

    Espanjantaudin leviämistä edisti ensimmäisen maailmansodan aikainen sensuuri. Epidemia sai alkunsa Amerikasta. Espanjantautikin oli luonteeltaan "sikainfluenssa".

    Wikipedia: Vuonna 1918 levisi nopeassa tahdissa ympäri maailman vaikea influenssaepidemia, jonka aiheuttajana oli ilmeisesti uudentyyppinen A-ryhmään kuuluva ns. sikainfluenssavirus.

    Wikipedia kertoo myös sosiaalisista vaikutuksista: "Vaikka influenssa tarttui tavallisesti alle kolmasosaan väestöstä ja surmasi vain murto-osan sairastuneista, useissa maissa autioitui kokonaisia kaupunkeja. Ainoa laajahko asutettu alue, jossa tautia ei tavattu, oli Marajon saari, joka sijaitsee Brasiliassa Amazon-joen suulla.

    Useat maat, kaupungit ja osavaltiot asettivat epidemian hillitsemiseksi matkustus- ja kokoontumisrajoituksia. Monin paikoin suljettiin teattereita, tanssipaikkoja, kirkkoja ja muita vastaavia paikkoja yli vuoden ajaksi. Eräät yhteisöt sijoittivat kulkuväylille aseistettuja vartijoita, joiden tehtävänä oli käännyttää saapuvia matkustajia tai asettaa heitä karanteeniin. Eräs amerikkalainen kaupunki teki kättelystä rangaistavan teon.

    Sairauden nujertamia oli niin paljon, että tavallinen elämä pysähtyi lähes täysin niilläkin alueilla, joissa kuolleisuus pysyi alhaisena. Eräissä yhteisöissä suljettiin kaikki liikkeet tai asiakkaita vaadittiin pysymään kaupan ulkopuolella, jonne tilaukset toimitettiin. Monin paikoin ei ollut saatavilla tervettä hoitohenkilökuntaa tai haudankaivajia kaivamaan hautoja. Joukkohautoja kaivettiin paikoin koneellisesti, ja ruumiit haudattiin ilman arkkuja. Hautaaminen alkoi jo maksaa niin paljon, että köyhällä ei ollut siihen varaa."

     

     

  3. Taloudelliset vaikutukset?

     

    Mitkähän mahtaa olla sitten tällaisen sikainfluenssan taloudelliset vaikutukset? Mikäli tauti nyt pandemiaksi asti kehkeytyy.

  4. 3000 miljardia dollaria

    Joku valopää on laskenut, että 3 000 miljardia dollaria globaalitasolla. USA:n asuntokriisissä palaa 4 000 miljardia taalaa. Yksi samanlainen lisää ja olemme 10 000 miljardissa taalassa. Seitsemän miljardia olisi noin taala per lärvi, joten köyhimmistä köyhimmät maksavat eniten. Näin tämä progressio pelaa.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On