”Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin”
Mukava otsikko tosin tarkentuu niin, että valtioitten ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Ja sittenkin perustelut ovat kyseenalaiset.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander pitää esimerkkinään Englantia, joka Napoleonin sotien jälkeen oli peräti velkainen maa. Esimerkki vain ontuu paristakin kohdasta.
Englanti ei ottanut ns. syömävelkaa, vaan käytti varoja paljolti valtavan laivaston rakentamiseen, joka hallitsi maailman meriä seuraavan sadan vuoden ajan. Aikakautta kutsutaan Pax Britannicaksi.
Sekä maailmankaupan katteet että maailman kauppamerenkulku oli kyseisenä aikana suurelta osin englantilaisten käsissä, jotka tietenkin hyötyivät tilanteesta suuresti. Nämä olivat ne eväät, jotka yhdessä teollistumisen kanssa nostivat Englannin bkt:ta siten, että Napoleonin sotien velat muuttuivat perin vähämerkityksellisiksi.
Kun taasen Suomi viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole voimakkaammin supistanut valtionvelkaansa vaikkapa myymällä oikeaan aikaan Soneran osakkeita tilanteessa, jossa vielä metsäteollisuus kävi täydellä kapasiteetilla ja suuret ikäluokat olivat työelämän piirissä, voi epäillä Suomen hukanneen erinomaisen tilaisuutensa.
Väestön ikärakenteen muutosta ei pysäytä mikään ja sopii epäillä, tuoko metsäteollisuus enää koskaan Suomeen sitä määrää työpaikkoja kuin se teki vielä kymmenisen vuotta sitten.
Kianderin ajatus siitä, että bkt:n kasvu mitätöi valtionvelan, perustuu oletukselle jatkuvasta voimakkaasta kasvusta. Sen oletuksen täytyy muuttua todeksi tai muutoin valtionvelasta tulee vielä vakava ongelma.
Mukava otsikko tosin tarkentuu niin, että valtioitten ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Ja sittenkin perustelut ovat kyseenalaiset.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander pitää esimerkkinään Englantia, joka Napoleonin sotien jälkeen oli peräti velkainen maa. Esimerkki vain ontuu paristakin kohdasta.
Englanti ei ottanut ns. syömävelkaa, vaan käytti varoja paljolti valtavan laivaston rakentamiseen, joka hallitsi maailman meriä seuraavan sadan vuoden ajan. Aikakautta kutsutaan Pax Britannicaksi.
Sekä maailmankaupan katteet että maailman kauppamerenkulku oli kyseisenä aikana suurelta osin englantilaisten käsissä, jotka tietenkin hyötyivät tilanteesta suuresti. Nämä olivat ne eväät, jotka yhdessä teollistumisen kanssa nostivat Englannin bkt:ta siten, että Napoleonin sotien velat muuttuivat perin vähämerkityksellisiksi.
Kun taasen Suomi viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole voimakkaammin supistanut valtionvelkaansa vaikkapa myymällä oikeaan aikaan Soneran osakkeita tilanteessa, jossa vielä metsäteollisuus kävi täydellä kapasiteetilla ja suuret ikäluokat olivat työelämän piirissä, voi epäillä Suomen hukanneen erinomaisen tilaisuutensa.
Väestön ikärakenteen muutosta ei pysäytä mikään ja sopii epäillä, tuoko metsäteollisuus enää koskaan Suomeen sitä määrää työpaikkoja kuin se teki vielä kymmenisen vuotta sitten.
Kianderin ajatus siitä, että bkt:n kasvu mitätöi valtionvelan, perustuu oletukselle jatkuvasta voimakkaasta kasvusta. Sen oletuksen täytyy muuttua todeksi tai muutoin valtionvelasta tulee vielä vakava ongelma.
Kommentit