Kotiinpäin vetoa – buy american act

Sain hiljattain sähköpostin Suurelta Amerikkalaiselta Asiakkaalta (SAA). Siinä todettiin että kuten tunnettua setä Samuli tukee julkisia rakennushankkeita 25%:lla. Ehtona on että projekteissa käytetään amerikkalaista alkuperää olevia raaka-aineita ja laitteita.

Seuraavaksi kysyttiin tietenkin onko tuotteenne valmistettu USA:ssa, ja jos ei ole, niin mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä asiantilan korjaamiseksi…. vaihtoehtoisia kotimaisia  toimittajiahan SAA:lla on kyllä tiedossa.

Hiki helmeili jo Homo Economicuksen otsanahalla – tuotantokejun siirto jenkkeihin , siinä paloi kesälomat.

Onneksi talosta löytyy asiantuntijoita. Muutama puhelinsoittoa myöhemmin Homo Economicus voi huokaista helpotuksesta. Suomi (ja muut EU-maat) ovat ns. "designated country" – eli samanarvoisia USA:n kanssa alkuperämaina.

Onneksi ko elektroniikkatuotteen valmistusta ei ole siirretty Kiinaan halvempien kustannusten toivossa. Silloin olisi käynyt huonosti.

Toisaalta myös Kiinassa osataan jo vaatia kotimaisuutta. Eli "oikeaa" valmistusmaata ei taida enää olla.

Tätä se protektionismi teettää: Pitäisi olla valmistusta useassa maassa, mistä seuraa lisäkustannuksia. Nämä siirtyvät hintoihin. Asiakas häviää.

Suuret yritykset voivat tätä peliä vielä pelata volyymituotteillaan. Pienet älköön vaivautuko. Tästä seuraa kehityksen hiipuminen – todelliset uutuudethan harvoin tulevat suuryrityksistä. Asiakas häviää taas.

Valmistusmaiden valinta on tullut entistä vaikeammaksi. Be carefull out there…

Sain hiljattain sähköpostin Suurelta Amerikkalaiselta Asiakkaalta (SAA). Siinä todettiin että kuten tunnettua setä Samuli tukee julkisia rakennushankkeita 25%:lla. Ehtona on että projekteissa käytetään amerikkalaista alkuperää olevia raaka-aineita ja laitteita.

Seuraavaksi kysyttiin tietenkin onko tuotteenne valmistettu USA:ssa, ja jos ei ole, niin mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä asiantilan korjaamiseksi…. vaihtoehtoisia kotimaisia  toimittajiahan SAA:lla on kyllä tiedossa.

Hiki helmeili jo Homo Economicuksen otsanahalla – tuotantokejun siirto jenkkeihin , siinä paloi kesälomat.

Onneksi talosta löytyy asiantuntijoita. Muutama puhelinsoittoa myöhemmin Homo Economicus voi huokaista helpotuksesta. Suomi (ja muut EU-maat) ovat ns. "designated country" – eli samanarvoisia USA:n kanssa alkuperämaina.

Onneksi ko elektroniikkatuotteen valmistusta ei ole siirretty Kiinaan halvempien kustannusten toivossa. Silloin olisi käynyt huonosti.

Toisaalta myös Kiinassa osataan jo vaatia kotimaisuutta. Eli "oikeaa" valmistusmaata ei taida enää olla.

Tätä se protektionismi teettää: Pitäisi olla valmistusta useassa maassa, mistä seuraa lisäkustannuksia. Nämä siirtyvät hintoihin. Asiakas häviää.

Suuret yritykset voivat tätä peliä vielä pelata volyymituotteillaan. Pienet älköön vaivautuko. Tästä seuraa kehityksen hiipuminen – todelliset uutuudethan harvoin tulevat suuryrityksistä. Asiakas häviää taas.

Valmistusmaiden valinta on tullut entistä vaikeammaksi. Be carefull out there…

One thought on “Kotiinpäin vetoa – buy american act

  1. Helppo ratkaisu on hinnan nostaminen

    Kun ulkomailla tehdyn tuotteen myyntihintaa nostetaan, sen kotimaisuusaste nousee. Muistan kotitietokoneiden alkuajoilta esimerkkejä. Silloin Suomessa valmistettiin, tai oikeammin koottiin komponenteista useampaakin PC-merkkiä.Näistä kotimaisena pidettiin vain Nokian kokoamia. Niiden hinnat olivat korkeita johtuen brandista sek myynti- ja markkinoitukuluista, jotka myös nostivat kotimaisen työn osuutta.

    Sen sijaan lähes puolta halvemmat klooni PC:t eivät olleet kotimaisia kun niiden Suomessa tehdyn työn osuus oli paljon pienempi. Käytännössä kyseessä oli sama tuote, erona vain hinta ja kotimaisuusaste.
     
    Eli Kiinassa tehtyyn tuotteeseen lisää esitteitä, myyntimiesten tunteja ja hintaa. Sitten se on jumalan siunaaman valmistettu (God bless the USA).

Comments are closed.

Related Posts