Liian vanha töihin?

 Eräs viime vuosien merkillisimmistä ja selittämättömimmistä ilmiöistä on ollut työnantajien suunnaton into hankkiutua kaikin mahdollisin keinoin eroon vanhemmista työntekijöistään.

Monien eri alojen työehtosopimuksissa olevien irtisanomisjärjestystä koskevien määräysten mukaan pitäisi vasta taloon tulleet usein itse asiassa asettaa irtisanomisjärjestyksessä ensimmäisiksi ja kauemmin olleet viimeisiksi, mutta nyt asia on usein kääntynyt täysin päälaelleen.

Työn perusteellisesti oppineet, työantajan tavoitteet sisäistäneet, ammattitaitoiset ja todellisen vastuun  ottamiseen vuosikymmenien mittaan kasvaneet työntekijät halutaan nyt potkaista ensimmäisinä ulos ja vasta työtä opettelevat ja vastuullisen aikuisen roolia vasta harjoittelevat nuoret halutaan pitää talossa.

Tekniikka on muuttunut niin rajusti, että on toki aloja, joissa nuorilla on selvä etu uuden tekniikan paremman hallitsemisen ja paremmin opiskelumotivaation kautta, mutta kaikilla aloilla ei suinkaan tällaista tilannetta ole.

Tuntuukin, että kyse on myös muoti-ilmiöistä, joka leviää etenkin erilaisten johtamiskoulutusten kautta, kuten niin monet aikaisemmatkin talouden muoti-ilmiöt. 

Voisi  jopa epäillä, että eräät muodikkaat talousalan gurut ovat tarkastelleet yritysten kehitystä joillakin hyvin muodikkailla ja rajussa muutostilanteessa olevilla aloilla ja todenneet, että vanhemmat työntekijät voivat olla taakka tällaisissa muutostilanteissa, mikä on varmasti aivan totta.

Erityisesti talousviisauden helmasyntinä kuitenkin on, että maassa voi olla vain yksi totuus kerrallaan. Tällainen ajattelu voi siis levitä myös sellaisille aloille, joissa itse asiassa kyseistä työtä tekemällä kertyvä ammattitaito ja eletyn elämän tuoma elämänviisaus ovatkin itse asiassa tärkeämpiä voimavaroja kuin nuoruus ja innokkuus.

Ikävä kyllä yrityksiin on samaan aikaan kertynyt ’johtamisen ammattilaisia’, jotka eivät itse asiassa edes omakohtaisesti tunne johtamansa yrityksen toimialan työskentelytapoja ja kyseisen työn asettamia vaatimuksia’ ja jotka samalla ovat muita herkemmin johtamisen muotivirtausten vietävissä. 

On toki varmasti aloja, joissa yritys voi menestyä entistä paremmin  väkeä nuorentamalla, mutta on aivan varmasti myös aloja, joissa yrityksiin kertyneen ammattitaidon ja osaamisen hävittäminen ei ole järkevää nimenomaan yrityksen itsensä kannalta. 

 Eräs viime vuosien merkillisimmistä ja selittämättömimmistä ilmiöistä on ollut työnantajien suunnaton into hankkiutua kaikin mahdollisin keinoin eroon vanhemmista työntekijöistään.

Monien eri alojen työehtosopimuksissa olevien irtisanomisjärjestystä koskevien määräysten mukaan pitäisi vasta taloon tulleet usein itse asiassa asettaa irtisanomisjärjestyksessä ensimmäisiksi ja kauemmin olleet viimeisiksi, mutta nyt asia on usein kääntynyt täysin päälaelleen.

Työn perusteellisesti oppineet, työantajan tavoitteet sisäistäneet, ammattitaitoiset ja todellisen vastuun  ottamiseen vuosikymmenien mittaan kasvaneet työntekijät halutaan nyt potkaista ensimmäisinä ulos ja vasta työtä opettelevat ja vastuullisen aikuisen roolia vasta harjoittelevat nuoret halutaan pitää talossa.

Tekniikka on muuttunut niin rajusti, että on toki aloja, joissa nuorilla on selvä etu uuden tekniikan paremman hallitsemisen ja paremmin opiskelumotivaation kautta, mutta kaikilla aloilla ei suinkaan tällaista tilannetta ole.

Tuntuukin, että kyse on myös muoti-ilmiöistä, joka leviää etenkin erilaisten johtamiskoulutusten kautta, kuten niin monet aikaisemmatkin talouden muoti-ilmiöt. 

Voisi  jopa epäillä, että eräät muodikkaat talousalan gurut ovat tarkastelleet yritysten kehitystä joillakin hyvin muodikkailla ja rajussa muutostilanteessa olevilla aloilla ja todenneet, että vanhemmat työntekijät voivat olla taakka tällaisissa muutostilanteissa, mikä on varmasti aivan totta.

Erityisesti talousviisauden helmasyntinä kuitenkin on, että maassa voi olla vain yksi totuus kerrallaan. Tällainen ajattelu voi siis levitä myös sellaisille aloille, joissa itse asiassa kyseistä työtä tekemällä kertyvä ammattitaito ja eletyn elämän tuoma elämänviisaus ovatkin itse asiassa tärkeämpiä voimavaroja kuin nuoruus ja innokkuus.

Ikävä kyllä yrityksiin on samaan aikaan kertynyt ’johtamisen ammattilaisia’, jotka eivät itse asiassa edes omakohtaisesti tunne johtamansa yrityksen toimialan työskentelytapoja ja kyseisen työn asettamia vaatimuksia’ ja jotka samalla ovat muita herkemmin johtamisen muotivirtausten vietävissä. 

On toki varmasti aloja, joissa yritys voi menestyä entistä paremmin  väkeä nuorentamalla, mutta on aivan varmasti myös aloja, joissa yrityksiin kertyneen ammattitaidon ja osaamisen hävittäminen ei ole järkevää nimenomaan yrityksen itsensä kannalta. 

2 thoughts on “Liian vanha töihin?

  1. Yritys joka sorsii vanhoja on jo vanha dinosaurus

    Olen ollut työssä eräässä telecom alueen suuressa yrityksessä ja siellä johtamiskulttuuri "pilaa" ihmiset. Yrityksen omat toimintatavat, ylenemisjärjestelmät ja palkitsemistavat vähitellen passivoivat ihmistä ja tekevät hänestä haluttoman yrittämään, oppimaan ja rakentamaan uutta. Kyseisen yrityksen toimintatavat palkitsevat järjestelmällisyyttä, pitkäjänteisyyttä (työt suunnitellaan vuosiksi eteenpäin) ja keskusjohdon antamien strategisten linjausten kunnioittamista.

    Ei ihme että vanhemmat työntekijät ovat juuri sellaisia, hitaita toteuttajia, joita yritys on itse kasvattanut. Nyt näitä vanhoja heitetään pellolle – ja luullaan että jokin siitä muuttuisi. Vaan eipä muutu. Nuoret ovat nopeita oppimaan yrityksen arvoihin ja toimintatapoihin eikä aikaakaan kun näistä nuorista on tullut tottelevaisia toteuttajia yrityksen "viisivuotissuunnitelmille". Heistä tulee "integroituneen yrityksen" homo sovieticus kansalaisia ja he käyttäytyvät juuri niin kuin yrityksen etenemisjärjestelmät heitä kehoittavat toimimaan. Mikään ei muutu – ainoastaan osaavat on heitetty ulos.

    Niinpä yritys joka sorsii vanhojaan on usein itse vanha dinosaurus – joka luulee nuortuvansa potkimalla osaavat ulos.

  2. Kynttilää poltetaan molemmista päistä

    Olen samaa mieltä tästä vanhempien työntekijöiden saneeraustrendistä. Siihen on kyllä yhteiskunta antanut hyvät eväät. Itsekin saneerauspöydän neuvottelijapuolella istuneena tiedän, että yt-kartoituksessa käydään tarkkaan läpi

    a) osa-aikaeläkekandidaatit

    b) työttömyys ja siitä eläkeputkeen pääsevät

     

    Syitä on useita. Tämän tyyppinen saneeraus on yrityksessä helpommin hyväksyttävää kuin sen juuri 30 vuoden asuntolainan ottaneen nuoremman duunarin poistaminen palkkalistalta. Monesti vanhemmat henkilöt ovat itsekin asennoituneet niin, että "no, jos putkeen pääsee, niin mikäs siinä". Ei jakseta enää taistella. Harvemmin uskalletaan sanoa ääneen sitä, että kun Suomessa palkat nousevat tupo-kierroksilla, niin monesti vanhemmasta ikäryhmästä löytyy myös korkeampia palkkoja eli suurempia säästöjä. Oikein tai väärin, mutta kyllä sekin Exceliin syötetään.

     

    Meiltä puuttuu "down-sizing" yritysputkessa niin, että olisi sosiaalisesti hyväksyttävää päällikkö- ja johtajatasolla höllätä ikävuosien mukana niin, että vastuita löysättäisiin hiukan ja työaikaa lyhennettäisiin. Siitä saa "höllääjä" helposti epäonnistujan leiman otsaan. Mieluummin vedetään viimeiseen asti, vaikka mieluummin viettäisi aikaa kesämökillä kuin Frankfurtin lentokentän transit-hallissa. Asennemuutoksen paikka.

     

    Yhtä huolestunut olen yritysten kesätöiden ja harjoittelupaikkojen karsimisesta. Siinä säästetään väärässä paikassa. Viime laman jälkeen oli iso ryhmä nuoria työelämään hakeutuvia, joilla ei ollut minkäänlaista työkokemusta. Ensimmäiset puoli vuotta meni siinä, että yritettiin ymmärtää mistä tässä työelämässä on oikein kysymys. Pitääkö minun tienata firmalle rahaa?

     

    Harjoittelupaikat ja kesätyöt ovat yritykselle tehokas ja halpa keino markkinoida yrityskuvaa ja yrityksen tuotteita. Niistä harjoittelijoista kasvaa ajan mukana kuluttajia, asiakkaita ja saattaa niihin törmätä neuvottelupöydäsäkin.  Kannattaisiko satsata se muutama tonni kesäpalkkaan? Samalla varmistaisi senkin, ettei kesäloma tarkoita yrityksessä sitä, että kolmen kuukauden ajan teet kahden ihmisen työt ja yhden kuukauden yrität unohtaa senkin rupeaman.

     

     

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com