piksu

Antiikkiesineisiin sijoittamista on harjoitettu aina. Hyvin säilynyt designtuote saattaa kasvattaa arvoaan ajan kuluessa paljonkin ja tunnetut taide-esineet ovat turvallisia sijoituskohteita, mikäli esineet ovat yleisesti haluttuja. Kirjojen osalta arvon nouseminen ajan myötä ei sen sijaan ole mitenkään itsestään selvää. Arvokirjoihin sijoittaminen vaatii hyvää asiantuntemusta ja perehtymistä vanhojen kirjojen arvonmääritykseen. Mikään ei takaa, että 1700-luvulta peräisin oleva kirja olisi hyväkuntoisenakaan juuri minkään arvoinen. Toisaalta erikoisemmat harvinaisuudet 1900-luvulta voivat aiheuttaa positiivisia yllätyksiä rahallisella arvollaan.

Voiko kirjoihin sijoittaa voitollisesti?

Onnistunut sijoittaminen kirjoihin on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Ymmärtämättä vanhojen kirjojen arvonmääritystä ja tekemällä hankintoja ilman asiantuntemusta, tulee todennäköisesti hankkineeksi kirjoja, joiden jälleenmyyntiarvo ei nouse. Tai pahimmillaan tulee sijoittaneeksi kirjoihin, joista kukaan keräilijä ei ole myöhemmin kiinnostunut. Parhaimmillaan voi tehdä kohtuuhintaisen arvokirjalöydön, jonka kysyntä on taattu tulevaisuudessa ja arvo nousee tasaisesti. Kirjoihin sijoittaminen ei ole nopeaa sijoitustuottoa havittelevan sijoittajan tuote, mutta hyvin tehty arvokirjasijoitus kantaa hedelmää pitkässä juoksussa. Arvokirjan arvonnousu saattaa viedä vuosia.

Yleinen sanonta on, että kirjoihin sijoittaminen kannattaa aina. Mikäli arvokirjoihin sijoittaminen tuntuu liian vaikealta ja työläältä, kannattaa vähintäänkin tehdä investointeja perinteisiin sijoituskirjoihin ja lukea kokeneiden sijoittajien oppeja menestyksekkäästä sijoittamisesta. Sijoituskirjojen arvonnousu on melko epätodennäköistä, joten älypuhelimessa tai tabletissa mukana kulkeva sähkökirja on kätevä vaihtoehto. Vaikka teknisesti katsottuna sähkökirjan edut ovat selkeät, monet vannovat edelleen perinteisen paperiversion nimeen. Sähkökirjojen tarjoamat ominaisuudet, kuten kirjasinkoon säätö ja mukana kulkemisen helppous ovat kääntämässä kelkkaa sähkökirjojen suuntaan.

Millainen on arvokas kirja?

Säännöllisin väliajoin nousee uutisvirran mukana otsikoita ihmisistä, jotka ovat tehneet kirpputoreilta arvokkaita löytöjä pilkkahinnalla. Suomalaiset vanhat kirjat eivät juuri lukeudu näihin löytöihin. Antiikkikauppiaat saavat usein kyselyitä vanhojen kirjojen arvoista ja lähes yhtä usein kyselijät joutuvat pettymään perintöinä saatujen hyvin vanhojen, mutta ei ensipainosten versioon Elias Lönnrotin Kalevalasta tai Aleksis Kiven Seitsemästä Veljeksestä annettuihin hinta-arvioihin. Painokset ovat olleet niin suuria, että kysyntä ja rahallinen arvo ovat pieniä. Sen sijaan ensipainoksen hinnat liikkuvat useissa tuhansissa euroissa.

Arvokkaan kirjan tunnistaminen onnistuu vain alan ammattilaiselta ja intohimoisesti vanhoihin kirjoihin perehtyneiltä harrastajilta. Edellä mainittujen klassikoiden ensipainokset ovat arvokkaita, mutta edes ensipainos tunnetusta kirjasta ei välttämättä tee siitä kovin arvokasta. Kokematon arvokirjojen ostaja saattaa tehdä kalliin virheen luullessaan ensipainoksen olevan aina arvokkain versio kirjasta. Tove Janssonin alkuvaiheen tuotannon ensipainos ei vielä tee kirjasta arvokasta, mutta jos kirja sisältää Janssonin omakätisen omistuskirjoituksen, nousee kirjan arvo tuhannen euron hintaluokkaan. Todella arvokkaat kirjat löytyvät kansainvälisiltä kirjallisuusmarkkinoilta. Saadessaan käsiinsä J.D. Salingerin englanninkielisen ensipainosversion kirjasta Sieppari ruispellossa, on kyseessä useita kymmeniä tuhansia euroja maksava harvinaisuus, jonka arvo ei varmasti laske.

Miten aloittaa kirjoihin sijoittaminen?

Kirjoihin sijoittaminen on työläs tapa lisätä omaa varallisuutta, sitä ei voi kieltää. Museoviraston tietopalvelu antaa hyvää tietoa vanhoista kirjoista, mutta ei tee arvonmäärityksiä. Kääntyminen antikvariaattien kokeneiden kirjakauppiaiden puoleen on suositeltavaa. Arvokirjoja myydään useissa antikvariaateissa ja kirjakauppiaat osaavat kertoa kyseisen kirjan arvon kehityksestä omaan kokemukseensa perustuen. Samalla pystyy luomaan hyviä kontakteja tulevaisuutta varten etsiessään ostajia omille arvokirjoille. Vasta oman kokemuksen pitkällisen karttumisen myötä kannattaa alkaa tekemään suoria hankintoja yksityisiltä myyjiltä.

Toistuva keskeinen ja tärkein neuvo kokeneemmilta keräilijöiltä on se, että kannattaa keskittyä yksittäiseen kirjallisuuden tyylilajiin, josta on aidosti kiinnostunut. Kattava kokoelma vanhaa merisotakirjallisuutta on kokonaisuudessaan arvokkaampi kuin kokoelman kirjat yksittäin myytyinä. Ja omaa kiinnostusta käsittelevä kirjallisuudenala ylläpitää mielenkiintoa arvokirjojen hankintaan ja edistää asiantuntijaksi kehittymistä.