Asiakas- ja työntekijätyytyväisyysindeksit osaksi yrityksen sijoittajainformaatiota
Osakkeisiin sijoittamisen perimmäinen tarkoitus on tehdä rahalla rahaa. Riippuu erittäin paljon sijoittajasta, minkä merkityksen ja tavoitteen "rahalla rahan tekeminen" käytännössä saa. Tilanteesta riippuen osakesijoituksen tavoitteena on säilyttää esimerkiksi ansaitun työtulon arvo siihen ajanjaksoon, jolloin jäädään eläkkeelle, joillekin osakesijoituksen lyhytaikainen tuotto muodostaa elämiseen tässä ja nyt tarvittavan tulon, jotkut meistä sisällyttävät sijoittamiseen myös omistuksellisen, yleensä pitkäaikaisen tavoitteen, johon usein liittyy hallitustyön kautta yrityksen strategiaan vaikuttaminen.
Riippumatta sijoituksemme tavoitteesta haemme perustelut ostokohteena olevan yrityksen taloudellisesta tiedosta. Synnytämme omakohtaisen ymmärryksen yrityksen markkinakoosta ja -osuudesta, kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta sekä näihin liittyvistä muutoksista ja ennusteista. Luomme myös kuvan yrityksen johdon kyvykkyydestä.
Kuten tiedämme, saatavilla oleva taloudellinen tieto kuvaa menneisyyttä ja on nykytilan suhteen erittäin harhainen kirjanpitolainsäädännön ja sen tulkinnan "suhteellisuuden" takia. Näkymä tulevaisuuden suhteen on sumea. Sijoituksen tavoitteemmehan on tulevaisuudessa.
Oma kokemukseni liiketoiminnan johtamistyössä on iskostanut mieleeni asiakas- ja työntekijätyytyväisyyden merkityksen, kun arvioidaan liiketoiminnan keskipitkän ajan (12 – 36 kk) menestystä. Pörssiyritykset pääsääntöisesti tekevät systemaattista kartoitusta tyytyväisyydestä ja sen muutoksista. Myös sijoittajana olisin kiinnostunut tietämään tyytyväisyysindeksit ja ennen kaikkea, niiden muutokset.
Osakkeisiin sijoittamisen perimmäinen tarkoitus on tehdä rahalla rahaa. Riippuu erittäin paljon sijoittajasta, minkä merkityksen ja tavoitteen "rahalla rahan tekeminen" käytännössä saa. Tilanteesta riippuen osakesijoituksen tavoitteena on säilyttää esimerkiksi ansaitun työtulon arvo siihen ajanjaksoon, jolloin jäädään eläkkeelle, joillekin osakesijoituksen lyhytaikainen tuotto muodostaa elämiseen tässä ja nyt tarvittavan tulon, jotkut meistä sisällyttävät sijoittamiseen myös omistuksellisen, yleensä pitkäaikaisen tavoitteen, johon usein liittyy hallitustyön kautta yrityksen strategiaan vaikuttaminen.
Riippumatta sijoituksemme tavoitteesta haemme perustelut ostokohteena olevan yrityksen taloudellisesta tiedosta. Synnytämme omakohtaisen ymmärryksen yrityksen markkinakoosta ja -osuudesta, kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta sekä näihin liittyvistä muutoksista ja ennusteista. Luomme myös kuvan yrityksen johdon kyvykkyydestä.
Kuten tiedämme, saatavilla oleva taloudellinen tieto kuvaa menneisyyttä ja on nykytilan suhteen erittäin harhainen kirjanpitolainsäädännön ja sen tulkinnan "suhteellisuuden" takia. Näkymä tulevaisuuden suhteen on sumea. Sijoituksen tavoitteemmehan on tulevaisuudessa.
Oma kokemukseni liiketoiminnan johtamistyössä on iskostanut mieleeni asiakas- ja työntekijätyytyväisyyden merkityksen, kun arvioidaan liiketoiminnan keskipitkän ajan (12 – 36 kk) menestystä. Pörssiyritykset pääsääntöisesti tekevät systemaattista kartoitusta tyytyväisyydestä ja sen muutoksista. Myös sijoittajana olisin kiinnostunut tietämään tyytyväisyysindeksit ja ennen kaikkea, niiden muutokset.
Terveisin,
KPI-Risto
Yhteydenpito ja palveluasenne luovat hyvän yritysilmaston
Näin julistaa Elinkeinoelämän keskusliitto. Sen luulisi liittyvän tuhon kirjoittajan esiin nostamaan yritysten asiakas- ja työntekijätyytyväisyysindeksiin kun kerran on kysymys elinkeinoelämän ja yrittäjien järjestöstä. Olettaisi että EK kertoo miten jäsenkunta aikoo edetä palveluasenteessa ja yhteydenpidossa asiakkaisiin.
Mutta ei, EK onkin asettamassa vaatimuksia muille. Kuntien pitäisikin muuttua vaikkapa ottamalla mallia Keravasta, joka järjestää yrityksille brunssitapaamisia ja antaa yhteyshenkilön opastamaan kaupungin hallintokoneistossa.
Mukava, että meillä on valtakunnassa vielä edes yksi taho joka on valmis hyvinvointivaltion ylläpitoon ja veronkorotusten kautta parantamaan kuntien palveluja.