Asumistaso vaikuttaa oleellisesti syntyvyyteen

Asumistaso vaikuttaa merkittävästi luonnolliseen väestönkehitykseen ja ilmeisesti myös koettuun onnellisuuteen selviää Eurostat:n tilastoista. Monet merkittävät Euroalueen maat ovat hoitaneet asiansa huonosti. Italia, Portugal, Liettua, Romania, Unkari, Bulgaria ja Latvia saavat syyttää osin itseään luonnollisen väestönkasvun tyrehtymisestä. Syynä heikkoon väestönkasvuun näyttäisi olevan se, että merkittävä osa näiden maiden väestöstä elää oloissa, joita Euroopan tilastointiorganisaatio Eurostat kutsuu erittäin kurjiksi. Näiden maiden sosiaalipolitiikka on epäonnistunut. 

Luonnollinen väestönkasvu (1000 asukasta kohden) ja erittäin heikko asumistaso (% väestöstä) Lähde: Eurostat

Tilastollinen yhteys ei aina merkitse syy-yhteyttä kuten tilastotieteilijät hyvin tuntevat. Tässä tapauksessa syy-yhteys on kuitenkin hyvin ymmärrettävä. Huonoihin asunto-oloihin joutuvat usein nuoret perheet, jotka eivät ole pystyneet kasvattamaan varallisuuttaan ja sellaisissa oloissa ei mietitä perheenlisäystä. Lapsia ei hankita jos perheen olosuhteet eivät kerta kaikkiaan sitä mahdollista. 

Osassa heikosti sijoittuvista maista, kuten Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa on laaja julkinen sektori, mutta silti ne sijoittuvat tässä vertailussa huonosti. Avokätinen sosiaalipolitiikka ei ole näissä maissa toiminut tehokkaasti. Rahat ovat valuneet muihin kohteisiin kuin niille, jotka tukea olisivat tarvinneet. Kyse ei ole tulonsiirtojen määrästä vaan niiden oikeasta kohdentamisesta.

Alhaiseen tai korkean luonnolliseen väestönkasvuun on toki muitakin syitä kuin kansalaisten asumisolosuhteet. Mutta yllä oleva kaavio kuitenkin viittaa siihen suuntaan, että kohtuullisten asumisolosuhteiden järjestäminen on luonnollisen väestönkasvun edellytys. Yksikään kohtuullisen korkeaan luonnolliseen väestönkasvuun päässyt maa ei ole hoitanut asumisoloja huonosti.

Mutta on muitakin asioita, jotka pitää hoitaa kunnolla. Esimerkiksi Saksa on hoitanut asumisolonsa erinomaisesti, mutta silti nuoret perheet välttävät lasten hankkimista. Ranskalainen ja Englantilainen yhteiskunta tietävät mitä nuo muut asiat voisivat olla. Niissä on kohtuullisen korkea luonnollinen väestönkasvu (nykyään USA:ta korkeampi) huolimatta siitä että ne eivät ole asumisolojen suhteen aivan kärkimaita. 

4 thoughts on “Asumistaso vaikuttaa oleellisesti syntyvyyteen

  1. Onkohan noinkaan?

    Monissa maissa vauraimmat kansanosat joilla on parhain mahdollisuus asua leveästi saavat kuitenkin vähiten lapsia. Aikaisemmin kun Suomessa asuttiin todella ahtaasti, vaikka heti sodan jälkeen, syntyvyys oli suurta.

    Syntyvyys on mielenkiintoista. Viro miehitettiin heti sodan jälkeen. Luulisi että kansalla ei tällöin olisi tulevaisuuden uskoa eikä halua tehdä lapsia. Kuitenkin vuosina 1947-1989 Viron syntyvyys ylitti kuolleisuuden, kun Kumous tuli ja virolaisilla oli iso tulevaisuudenusko ja luulisi että myös halua tehdä lapsia, kuitenkin vuodesta 1990 lähtien Viron kuolleisuus on ylittänyt  syntyvyyden. Asunto-olot on kuitenkin kehittyneet hyvin positiivisesti Virossa ison rakentamisen johdosta. Jospa syntyvyyden määrään vaikuttaa moni muukin asia kuin asumisolot ja asumisolot eivät ehkä ole edes määräävä tekijä. 

    1. Nyt Jarno syyllistyi johdannaisten käyttöön 😉

       

      Kai puhui syntyvyydestä ja sinä sen johdannaisesta wink syntyvyys-kuolleisuus erosta.

      Syntyvyys Pohjois-Euroopassa mainitsemanasi aikana ja kehitysmaissa nykyään taitaa kulkea käsi kädessä kaupunkilaistumisasteen kanssa. Maanviljelyksessä lapset ovat voimavara, jotka tuottavat jostain vajaa 10 vuotiaasta enemmän kuin mitä kuluttavat, kun taas kaupungissa lapsita on vain kuluja.

      Ihmiset eivät ole järkeviä lapsiluvunkaan suhteen (kuten eivät sijoituspäätösten) , mutta taloudelliset realiteetit ajavat lapsilukua mainittuun suuntaa.  Mm. Suomen kirjallisuudesta tunnetaan hyvin kaupunkielämään kovina aikoinaan liittyneet laittomat abortit.

      Minun käsittääkseni tämä urbanisoituminen tai teollistuminen selittää syntyvyyden muutoksia kohtuullisen hyvin alkaen Englannin teollistumisesta 1700 luvulta.

      Viron 90-luvulla alkanut kuolleisuuden ylisuuruus johtuu kait suurista ikäluokista, sodasta ja maastamuutosta.

      Pekka

      1. Totta

        Oikein olisi verrata noin 20-35 vuotiaden naisten lukumäärää synyneiden lasten määrään. Mielenkiintoisia ylikulttuurellisia ilmiöitä siitäkin näyttää löytyvän eli samaan aikaan kaikkialla "sivistyneessä" maailmassa on ollut iso syntyvyys ja päinvastoin. Esimerkiksi amerikassa oli sodan jälkeen suuri syntyvyys vaikka amerikkalaisia ei juuri kuollut toisessa maailmansodassa. 

      2. luottosysteemin vaikutus?

        Tietääkseni Välimeren maissa ei ole lainkaan yhtä toimiva asuntoluottojärjestelmä kuin Pohjoismaissa, tosin varmaan ei asuntotukisysteemikään ole ollenkaan samaa tasoa. Meillähän omistusasuntoon pääsee käsiksi suhteellisen helposti työssäkäyvä. Tarkempaa tietoa minulla ei ole, mutta näin muistan lukeneeni.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com