” Sijoittaminen on toimintaa, jossa pyritään takaamaan pääoman säilyminen saaden tyydyttävää tuottoa tekemällä tarkka analyysi.”

Määritelmästä näkee ettei sijoittaminen ole tarkkaa tiedettä. Se on taito jota voi kehittää. Määritelmän kolme osaa: pääoman säilyminen, tyydyttävä tuotto ja tarkka analyysi ovat kytköksissä toisiinsa. Pääoman säilymistä ja tyydyttävää tuottoa on hankala saavuttaa ilman analyysia. Sen avulla sijoittajan pitää määrittää hinta, jonka hän voi maksaa säilyttäen pääomansa saavuttaen tyydyttävän tuoton. Hinnan pitää vastata kohteen todellista arvoa. Hinnan määrittäminen ei ole tarkkaa tiedettä, joten sijoittajan täytyy määrittää sille vaihteluväli. Sen määrittäminen on tärkeää, koska hinnanmäärittelyssä on monta muuttujaa. Sijoitusten lopputulokset riippuvat myös tulevaisuudesta eikä sitä voi varmuudella ennustaa. Tarkka analyysi tarkoittaa oleellisten tosiasioiden tutkimista.

Pääoman säilyminen tarkoitti suojautumista tappiolta tapauksissa, jotka noudattivat kohtuullisia todennäköisyyksiä. Grahamista pääoman säilyttäminen oli sijoittajan tärkein tehtävä. Vakavien tappioiden välttäminen oli hänestä elinehto voittojen tekemiselle. Grahamin suosimissa sijoituskohteissa osakkeissa ja joukkovelkakirjoissa pääoman säilyminen oli hänen mukaansa suoraan verrannollinen liiketoiminnan tuloksentekokyvyn ja sen taloudellisten velvoitteiden suhteeseen. Lisäksi maksetun hinnan piti olla kohtuullinen. Graham totesi myös, että yksittäinen sijoitus voi tuottaa tappiota. Siksi riittävä kohtuuhintaan tehty hajauttaminen oli järkevää pääoman säilymisen kannalta.

Tyydyttävän tuoton määritelmä Grahamin mukaan oli mikä tahansa tuotto minkä sijoittaja oli valmis hyväksymään, kun hän toimi kohtuullisella älykkyydellä. Tyydyttävän tuoton lähtökohta riippui sijoituskohteesta. Valistunut sijoittaja ei voi tavoitella kuuta taivaalta. Grahamin määritelmä tyydyttävästä tuotosta oli liian epämääräinen. Pennsylvanian yliopiston professori Jeremy Siegel on tutkinut osakemarkkinoiden kehitystä ja saanut Yhdysvaltain osakemarkkinoiden vuotuisiksi reaalituotoiksi vuosina 1802-2012 6.6%:ia, kun osingot on sijoitettu uudelleen osakkeisiin.

Tämän tuottoprosentin tulee toimia mielestäni lähtökohtana sijoittajan arvioidessa minkälaisia tuottoja hän pitää tyydyttävänä. Tuottoihin vaikuttavat asiat, kuten korkotaso ja sijoituskohde pitää myös huomioida. Nykyisellä korkotasolla ja osakkeiden hinnoilla historiallinen keskiarvotuotto on tyydyttäväksi tuotoksi suuri. Muut sijoituskohteet ovat tuottaneet keskimäärin vähemmän kuin osakkeet. Niistä saataviin tyydyttäviin tuottoihin minulla ei ole näkemystä. Liialliset odotukset näkyvät todennäköisesti sijoittajan tappioina tai epätyydyttävinä tuottoina.

Graham analysoi hänen saatavillaan olevia tosiasioita ja teki niistä johtopäätöksiä. Niiden piti perustua järkevään logiikkaan ja ennaltalaadittuihin periaatteisiin. Analyysin teko vei aikaa tunneista päiviin. Tämä riippui siitä mitkä asiat hän katsoi hyödyllisiksi selvittää ja kuinka pitkälle hänen tarvitsi analyysia tehdessä mennä. Analyysia tehdessä voi tulla nopeasti johtopäätökseen ettei lisäselvityksiin ole tarvetta. Myös analysoitavalla kohteella oli merkitystä. Joukkovelkakirjat eivät vaatineet yhtä laajaa selvitystä kuin osakkeet. Graham keskittyi eniten yritysten julkaisemiin tiedotteisiin.

Sijoittaja analysoi kohteen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Viimeinen näistä on tärkein ja vaikein. Kaksi ensimmäistä antavat vihjeitä siitä. Suurimmat sudenkuopat seuraavat epärealistisia arvioita tulevaisuudesta. Grahamin analyysi kuvasi liiketoimintaa, koska hän keskittyi yritysten velkakirjoihin ja osakkeisiin. Lisäksi se kuvasi liiketoiminnan tuloksia, taloudellista tilannetta, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja riskejä. Lisäksi hän analysoi toimialaa yleisellä tasolla, kilpailijoita ja niiden tulevaisuudennäkymiä.

– Tommi T