Aiemmin oli keskustelua BKT:hen vaikuttavista tekijöistä. Laskin BKT:n korrelaatiot joidenkin muuttujien kanssa. Nämä eivät ehkä ole parhaita mahdollisia mutta nämä tiedot sain suoraan Tilastokeskuksen sivuilta.
Alla tiedot vuodesta 1975 alkaen.
Ja tässä näiden väliset parittaiset korrelaatiot
Vuodet eivät ovat samanlaisia, mutta kesäkuukaudet ovat heikkoa aikaa osakekursseille, pörssi yleensä laskee. Kesän lasku on keskimäärin yhteensä vajaa kolmisen prosenttia. Ainakin epävarmimpia ostoja voi
Koronan jälkeinen talous on venkoillut oudosti. Historiallisen elvytyksen buustaama kysyntäpiikki johti yhdessä vakavien tuotantohäiriöiden kanssa tarjontapulaan ja inflaatioon, joka alkoi jo kuukausia sitten näivettää teollisuutta.
Palvelujen
Aloittelevalle osakesijoittajalle yksi keskeinen kysymys on, mitä osakevälittäjää kannattaisi käyttää. Osakevälittäjän valintaan liittyen yksi keskeisimmistä tekijöistä taas on välityspalkkiot. Jotkut saattavat myös kysyä, paljonko välityspalkkio
Ja mitäs näistä nyt sitten voisi päätellä
Muuttujat eivät ole parhaita mahdollisia, mutta jotain voi sentään todeta.
– palvelusektorin osuus BKT:stä on kasvanut koko ajan vuodesta 1975 alkaen ja maa-metsätaloudensekä teollisuuden osuudet ovat laskeneet kun BKT on kasvanut
– julkinen ja kotitalouksien velka on kasvanut melko lailla samaa tahtia kuin BKT/capita
– kotitalouksien säästämisasteen ja BKT:n välillä ei ole juurikaan korrelaatiota
Entä inflaatio? Siitähän maan suurin lehti kirjoitti ja taas oli ihan vääränlaista kasvua ja velkasuhteen laskua.
Laskin vielä BKT:n, inflaation (kuluttajahintaindeksi) ja OMXH 25-indeksin muutosten korrelaatiot vuosilta 1989-2021.
BKT-muutoksen ja inflaation välinen korrelaatio on olematon -0.008.
Myös BKT-muutoksen ja OMXH25-muutoksen välinen korrelaatio on heikko 0.059.
Ainoa merkittävä korrelaatio on inflaation ja OMXH25-indeksin välillä, -0.352. Inflaation noustessa siis kurssit laskevat kuten pitääkin.