Hyvinvointiyhteiskuntamme näyttäytyy kansalaisille Kela:n kautta. Sieltä saamme eläkkeen, opintotuen, työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan, sairauskorvaukset ja sotilasavustuksen. Hyvinvointiyhteiskuntamme tulonsiirrot (noin 21% /bkt) tapahtuvat Kelan kautta.  

Kela luokittelee ihmiset lakisääteisiin yhteiskuntaluokkiin: työttömiin, pitkäaikaistyöttömiin, opiskelijoihin, koululaisiin, työssäkäyviin,  eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Kullekin ryhmälle on tarjolla tämän kyseisen yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut.

Kunkin yhteiskuntaluokan tulonsiirtopalvelut on mietitty kyseistä kansalaisryhmää koskevana kokonaisuutena ja siksi ne toimivat omassa luokassaan melko hyvin. Mutta yhteiskuntaluokkien tulonsiiropalveluiden erot ovat monasti järjettömiä. Kokonaisuus ei toimi hyvin. Eikä ihme. Lakivalmistelu ja lait on tehty erikseen kutakin yhteiskuntaluokkaa varten ja eri aikana ja erilaisessa yhteiskunnassa.

Parempaan ja kannustavampaan järjestelmään päästään, jos tulonjakolainsäädännön pahimpia vinoumia korjataan niin, että esimerkiksi opintosuoritusten saavuttamisesta tulee rahallisesti kannustavaa ja passiivisuuteen liitettyjä rahallisia kannusteita varovasti vähennetään.  

Tulonsiirtopalveluiden lainsäädäntö on musertavan laaja

Tuolonsiirtopalveluista on säädetty seuraavissa laeissa:

Opiskelijat: Opintotukilaki, Laki koulumatkatuesta, Laki aikuiskoulutustuesta

Eläkeläiset: Työntekijän eläkelaki, Yrittäjän eläkelaki, Maatalousyrittäjän eläkelaki, Kunnallinen eläkelaki, Merimieseläkelaki, Valtion eläkelaki, Kansaneläkelaki, Työntekijän eläkeasetus, Laki eläkkeensaajan asumistuesta

Työttömät: Laki työmarkkinatuesta, Työttömyysturvalaki, Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta, Työttömyyskassalaki, Asumistukilaki

Työssä käyvät: Asumistukilaki, Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, Sairausvakuutuslaki

Lapsiperheet: Äitiysavustuslaki, Lapsilisälaki, Laki lasten kotihoidon tuesta

Varusmiehet: Sotilasavustuslaki

Kaikki lait eivät ole tässä listassa mukana, sillä monet koskevat vain pientä ryhmää. Mutta jokainen ymmärtää, että useimmille ammattilaisille tämän koko lainsäädännön hallitseminen on vaikeaa. On pakko erikoistua jollekin osa-alueelle. Ja on selvä, että tämän kokoiseen lainsäädäntöpumaskaan mahtuu paljon porsaanreikiä ja kannusteloukkuja. Eikä jako näihin yllä mainittuihin yhteiskuntaluokkiin ole kaikilta osi viisas. Se on syntynyt enemmän sattuman kuin harkinnan kautta.

Pahimmat epäkohdat liittyvät tilanteisiin, jossa henkilö siirtyy yhteiskuntaluokasta toiseen kuten esimerkiksi:

• työttömän ei aina kannata ottaa vastaan töitä eikä varsinkaan aktiiviesesti hakea (tuttavapiirissäni on useita; eräs ystävistäni vannoi ettei enää ikinä ilmoita vähäisiä työtehtäviä viranomaisille)
• eläkeläisen ei aina kannata tehdä vähäistäkään työtä vaikka mieli tekisi
• opiskelusta saatetaan rankaista rahallisesti (eräässä tuntemassani tapauksessa henkilö menetti kaikki yhteiskunnan tuet siirtyessään työttömyydestä opiskelijaksi)

Tulonsiirtojärjestelmän suuret remontit ovat vaikeita 

Tulonsiirtojärjestelmään liittyvä lainsäädäntö on niin laaja, että suureen remonttiin, kuten kansalaispalkkajärjestelmän rakentamiseen, on vaikea ryhtyä.

Kansalaispalkka- järjestelmä edellyttäisi laajoja uudistuksia:

• Kaikille työssä käymättömille kansalaisille taattaisiin noin 400€…500/kk perustulo, kansalaispalkka
• Aktiivisten, tukea tarvitsevien, kansalaisten olisi mahdollista hakea lisätukea esimerkiksi opintojen edistymisen, varusmiespalveluksen, lasten kotihoidon, lasten saamisen, työmarkkinakoulutuksen taikka vapaaehtoistyön perusteella. 
• Passiivisten erityisryhmien (eläkeläiset) ja tarveharkintaisten (asumistuki) edut ratkaistaisiin kunkin ryhmän kohdalla erikseen kuitenkin niin, että passiivisten kansalaisten edut jäisivät yleensä himan aktiivisia pienemmiksi. Ei ole yhteiskunnan asia taata suuria eläkkeitä eikä muita muhkeita passiivisuuteen sidottuja etuja. Yhteiskunnan tulee taata minimitoimeentulo ja yhteiskunnan tehtävä on tukea aktiivisuutta.

Tämän tyyppinen suuri remontti korjaisi monta epäkohtaa, mutta saattaisi osoittautua epäkäytännölliseksi tarvittavan suuren lainsäädäntötyön takia. Asioita voi olla pakko toteuttaa pienillä askelilla. Purjehtivaa laivaa on vaikea korjata muuta kuin lankku kerrallaan. 

Pieniä oikeaan suuntaan vieviä askeleita

Pieniä oikeaan suuntaa vieviä askeleita olisivat nykyiten korvaustasojen ja perusteiden muuttaminen siten että: 

• Opiskeleminen olisi mahdollista esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan nostamisen aikana. Tällä hetkellä ansiosidonnaista päivärahaa ei voi saada, ellei osoita riittävää passiivisuutta opintojen suhteen. Päätoiminen opiskelija ei ansiosidonnaista saa. 
• Ahkera opiskelu olisi rahallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto työttömän peruspäivärahalle. Tällä hetkellä työttömän edut ovat suuremmat kuin ahkeran opiskelijan.