Euroopan keskuspankit ovat alkaneet maksaa pankkien keskuspankkitalletuksille negatiivista korkoa. EKP pudotti korkonsa -0,1% kesäkuussa ja edelleen -0,2% tasolle syyskuussa. Tanskan ja Sveitisin keskuspankit ovat seurannaat perässä negatiiviselle alueelle ja helmikuussa mukaan liittyi Ruotsin keskuspankki. 

Syynä on inflaatio, joka on pudonnut negatiiviseksi. Keskuspankit pyrkivät asettamaan rahan hinnan (korkotason) sellaiseksi, että raha kelpaa pankeille ja sen määrä kasvaa niin, että inflaatio asettuu suurin piirtein 2% tuntumaan. Tästä tavoitteesta ollaan kaukana.

Pidempiaikainen deflatoorinen kehitys (hintojen lasku) yhdistettynä alhaiseen talouskasvuun on sijoittajan katastrofi. Raha pakee silloin lisäarvoa tuottavista oskesijoituksista nollakorkoisille, mutta silti reaalikorkoa tuottaville pankkitileille. Yritysten reaalikorko (korkotaso vähennettynä inflaatiolla) nousee ja kuristaa yritysten toimintamahdollisuuksia edelleen. Deflaatio on Euroalueella tosiasia ja EKP:n on tämän vuoden aikana pakko pumpata lainaohjelmansa avulla talouteen niin paljon rahaa, että deflaatio kääntyy inflaatioksi. Tehtävä ei ole aivan helppo kun Euroalueen valtiot kilpailevat samaan aikaan keskenään siitä kenellä on alhaisimmat palkka- ja tuotanto- kustannukset. Tilannetta pitää seurata. Sijoittajan kannalta on tärkeää että EKP onnistuu.  

Negatiivisella korolla on rajansa. Suuri negatiivinen korko houkuttaa pankkeja siirtämään tuon negatiivisen koron yritysten ja joissakin tapauksissa jopa kuluttajien tileihin. Asiakkaat voivat tästä suivaantuneena alkaa pitää rahojaan seteleinä patjan sisällä ja kassalippaissa Tästä olisi erittäin negatiivisia yhteiskunnallisia seurauksia niin kuin kaikki voimme ymmärtää. 

Terveesti kasvavassa taloudessa korkotaso asettuu sellaiseksi, että reealikorko on lähellä bruttokansantuotteen kasvunopeutta. Sijoittamalla rahaa tuottavaan teollisuuteen saa silloin pientä riskilisää suhteessa korkotuottoon. 

Oheisessa taulukossa on muutamien maiden reaalikorko. Negatiivinen reaalikorko tarkoittaa, että rahapolitiikka on elvyttävää. Tämä ei ole aivan koko totuus. Esimerkiksi Kiinassa on 4,8% reaalikorko mutta sen rahapolitiikkaa ei voi siltikään sanoa kireäksi. Syynä on 6% talouskasvu, joka tarjoaa onnistuneille tuotannollisille investoinneille korkotasoa paremman tuoton.

Euroopan reaalikorko on negatiivinen huolimatta siitä, että talous kasvaa. Euroopan rahapolitiikkaa voi sanoa elvyttäväksi ja tilanteeseen nähden oikein mitoitetuksi.  Kasvun piristyminen ja investointien käynnistyminen ei ole korkotasosta kiinni.