Eläketurvakeskuksen skenaariolaskelmat – miksi eläkesäästäminen kannattaa aloittaa ajoissa

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisivat viime viikolla skenaariolaskelmansa erilaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutuksesta julkiseen talouteen ja eläkejärjestelmään. Mahdollisiin tulevaisuuden skenaarioihin kuuluvat muun muassa ansiokehityksen pysähdys, yrittäjyyden merkittävä kasvu sekä tuloerojen kärjistyminen. Tulevaisuuden näkymistä positiivisimmaksi mahdollisuudeksi nousee täystyöllisyys, kun taas synkimpänä kuvana nähdään palkkojen kasvun pysähtyminen. Laskelmat osoittavat, että eläkesäästämisen tärkeys tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa.

 

Skenaariolaskelmat perustuvat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskentamalliin (PTS) ja valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikkoon. Laskelmien taustalla on tammikuussa 2017 julkaistu Työ 2040 -raportti. Laskelmat ovat Eläketurvakeskuksen, Sitran, Ajatushautomo Demoksen ja valtiovarainministeriön yhteishanke.

 

Kestävyysvajeen poisto täystyöllisyydellä

 

Kestävyysvajeen poistamiseksi tarvittaisiin laskelmien mukaan nykyistä huomattavasti korkeampi työllisyysaste, lähestulkoon täystyöllisyys. Tämä tarkoittaisi, että pitkäaikaistyöttömyyden täytyisi poistua kokonaan. Työllisyyden noustessa myös tulevat työeläkkeet nousevat, sekä niiden rahoitus helpottuu. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti kuitenkin budjettiesityksen yhteydessä, että nykyinen kasvuvauhti riittää vain 70,2 prosenttiin, mikä ei riitä vielä kestävyysvajeen poistamiseen tai työeläkkeiden nostamiseen.

 

Eläkejärjestelmä testiin talouskasvun pysähtyessä

 

Skenaariolaskelmat paljastavat, että palkkojen kasvun pysähtyminen loisi työeläkemaksuihin jopa neljän prosenttiyksikön korotuspaineen. Viime vuonna työeläkemaksu oli keskimäärin 24 prosenttia, kun taas tänä vuonna maksu on noussut keskimäärin 24,4 prosenttiin.

Talouskasvun hyytyminen jättäisi jälkensä myös julkiseen talouteen. Kestävyysvaje kasvaisi runsaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteen, eli vajeen kasvu olisi yhteensä yli kolme miljardia euroa.  

 

Muun muassa talousnobelisti Bengt Holmström on julkisuudessa puhunut eläkejärjestelmän kestävyyden ja vakauden tärkeydestä osana taloutta. Hän on myös ilmaissut huolensa Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki huomauttaa, että laskelmat osoittavat Suomen järjestelmän perusrakenteiden kestävän isommatkin muutokset.

 

“Jopa rajuimmassa skenaariossa, ottaen huomioon skenaarion radikaaliuden, tämänkin vaihtoehdon vaikutukset eläkejärjestelmään ovat suhteellisen pieniä”, Tikanmäki kertoo.

 

Eri skenaarioihin varautuminen

 

Skenaariolaskelmat avaavat vaihtelevia tulevaisuuden näkymiä. Osaltamme voimme aina toivoa parasta ja varautua pahimpaan. Vaikka Suomen eläketurvajärjestelmä takaa meille taloudellisen perusturvan, on eläkkeelle siirtyminen merkittävä muutos henkilökohtaisiin tuloihin – nykyisellään eläkkeen suuruus on vain 45-60 % palkan suuruudesta. Oli tulevaisuus siis osa millaista skenaariota tahansa, kannattaa eläkesäästämisen eri vaihtoehtoihin tutustua ajoissa. Mahdollisuuksia eläkesäästämiseen avaavat muun muassa PS-tili, eli pitkäaikaissäästötili, eläkevakuutus, osakesijoittaminen ja rahastosäästäminen.

 

Perinteisintä eläkesäästämistä tarjoavat eläkevakuutukset. Nimestään huolimatta kyse ei ole vakuutuksesta, vaan varoja kerrytetään siirtämällä vakuutukseen kuukausittain tietty summa rahaa, joka sitten sijoitetaan palveluntarjoajan toimesta. Myös pitkäaikaissäästötili tarjoaa omistajalleen mahdollisuuden sijoittaa tilillä olevat varansa erilaisten palveluntarjoajien kautta; PS-tilin voi avata esimerkiksi pankin, sijoituspalveluyrityksen tai rahastoyhtiön kanssa. Sekä eläkevakuutuksissa että ps-tileissä kannattaa pitää mielessä sijoittamiseen liittyvät riskit, ja sijoituskohteet kannattaa käydä hyvin läpi oman palveluntarjoajan kanssa – pahimassa tapauksessa eläkesäästöt voi menettää kokonaan. Lisäksi, toisin kuin perinteisessä osakesijoittamisessa tai rahastosäästämisessä, ps-tilin ja eläkevakuutuksen varoihin pääsee käsiksi vasta eläkkeellä. Vaihtoehtoisesti eläkesäästämiseen kannattaa myös harkita siis osakesijoittamista tai rahastosäästämistä.

 

Ilona Suviranta / VertaaEnsin.fi

Lähteet:

Eläketurvakeskus

Iltalehti

Taloussanomat

VertaaEnsin.fi

 

Related Posts