Etlan talousennuste tiivistettynä:

• Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueen ja Yhdysvaltojen talouskasvu jatkuu kohtalaista vauhtia ja Kiinan kasvu hidastuu hallitusti. Suurimmat riskit liittyvät Yhdysvaltojen ja euroalueen poliittisiin ratkaisuihin.

• Suomen kokonaistuotanto kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2017. Vuosina 2018 – 2019 kasvu on 1,5-1,6 prosenttia. Kaskvu perustuu oletukseen, että vuosille 2018 ja 2019 neuvoteltavat palkkasopimukset ovat maltilliset.

• Yksityinen kulutus kasvaa lähivuosina runsaan prosentin vuodessa. Ansiot nousevat maltillisesti, mutta työllisyyden koheneminen tukee kotitalouksien ostovoimaa. Työttömyysaste laskee 8,4 prosenttiin vuonna 2017. Sen jälkeen se alenee 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa ja vuonna 2020 päästään 7,5 prosenttiin.

• Viennin määrä kääntyy kysynnän, kilpailukyvyn paranemisen ja investointien tukemana parin prosentin nousuun vuonna 2017. Kasvu nopeutuu 2,5 prosenttiin vuonna 2018 ja runsaaseen 3 prosenttiin vuonna 2019. Investoinnit lisääntyvät lähes 4 prosenttia vuonna 2017, seuraavina vuosina kasvu hidastuu 2,5-3 prosenttiin.

• Suomen kuluttajahinnat nousevat 0,8 prosenttia tänä vuonna, vuosina 2018-2019 inflaatio on 1,4-1,5 prosenttia.

• Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta.

Etlan ennuste kertoo siis, että talouden taantuma on ohi. Suomi saavuttaa myös muun euroalueen kasvuvauhdin. Etlan suhdanteista vastaava tutkimusjohtaja Markku Kotilainen toteaa kuitenkin, että maltti on paikallaan – vaikka kysyntä, kilpailukyvyn koheneminen ja investoinnit vahvistavatkin Suomen vientiä.

– Nyt tarvitaan malttia vaurastua. Viennin kasvu edellyttää, että kilpailukyvyn paraneminen jatkuu ja sovitaan maltilliset palkkaratkaisut lähivuosinakin.

Kotilainen huomauttaa, että taloudellinen kasvu, sopeutukset ja rakenneuudistukset tasapainottavat julkista taloutta, mutta hitaasti. Tänä vuonna julkisen sektorin alijäämä pysyy suunnilleen viime vuoden lukemissa.

– Rakenteellinen alijäämä on liian korkea suhteessa EMU-sääntöihin. Suhdannevaihteluista puhdistettu rakenteellinen alijäämä onkin EMU-kriteerien kannalta Suomen suurin ongelma lähivuosina.