EU-komission 7. lokakuuta tehdyssä esityksessä todetaan, että rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista osto- ja myyntitapahtumista perittävä pienen pieni vero vakauttaisi ja tehostaisi rahoitusmarkkinoita.

Komissio kuitenkin katsoo, että sen olisi oltava maailmanlaajuinen toimiakseen, koska muuten kauppa karkaa muualle.

"Päätavoite tietenkin on globaali vero ja EU:n tulee edistää sitä G20-ryhmän kokouksessa. Mutta käytäntö on osoittanut, että Euroopan laajuinen vero voisi toimia aivan hyvin", Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi sanoo.

Esimerkiksi Lontoo on edelleen selvästi suurin finanssikeskus Euroopassa ja toiseksi suurin maailmassa, vaikka siellä on peritty vuosikausia osakekaupasta 0,5 prosentin leimaveroja. Erilaisia rahoitusmarkkinaveroja on jo käytössä yli 20 maassa. Edistyksellisin vero on Taiwanissa, missä porrastettu verotaso mahdollistaa sijoitusten ohjaamisen keinottelusta pitkäkestoisempaan investointiin.

"Muun muassa Saksa, Itävalta ja Ranska ovat valmiita eurooppalaiseen veroon. Suomi on toistaiseksi ollut hyvin varovainen kannanotoissaan ja varoitellut ylisääntelyn vaarasta. Huoli on vahvasti ennenaikainen. Komissiokin toteaa, ettei nykyisin ole mahdollista edes tietää rahoitusmarkkinoiden tarkkaa kokoa", Nahi toteaa.

Kehitysmaiden etu

Kehitysmaat ovat talouskriiseissä suurimpia kärsijöitä ja hyötyisivät jo välillisesti veron vakauttavasta vaikutuksesta. Verolla voitaisiin nimenomaan puuttua äärimmäisen lyhyellä aikavälillä, jopa sekunnin miljoonasosien sijoitushorisontilla, tehtävään spekulatiiviseen kauppaan.

Vero tuottaisi Euroopassa jopa 250 miljardia euroa. Suuret tuotot selittyvät rahoitusmarkkinoiden valtavalla koolla. Räjähdysmäisesti kasvaneiden johdannaismarkkinoiden vuoksi Euroopan rahoitusmarkkinat ovat arviolta jopa sata kertaa suuremmat kuin alueen reaalitalous eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo.

"Tuloja voitaisiin käyttää Suomenkin julkisen talouden tervehdyttämiseen. Mutta koska maksu on kansainvälinen, olisi luontevaa käyttää varoja myös globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Tuloilla voitaisiin kokonaan rahoittaa sekä kehitysyhteistyö että ilmastotuki kehitysmaille", Nahi sanoo.

Ei vaikuta piensijoittajiin tai eläkerahastoihin

Rahoitusmarkkinaveron merkitys olisi erittäin pieni verrattuna erilaisiin palvelu-, välitys- ja vaihtomaksuihin sekä valuuttakurssien lyhyen aikavälin heilahteluihin. Vero ei vaikuttaisi esimerkiksi johdannaisten käyttöön riskeiltä suojautumiseen.

Eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja valtiolliset sijoitusrahastot ovat sijoitusvarallisuudella mitattuna finanssimarkkinoiden suurimpia toimijoita. Niiden sijoitukset suuntautuvat kuitenkin pidemmälle aikavälille, eikä vero vaikuttaisi tuottoihin olennaisesti.