Euro-kriisi

Mistä oikein tässä kriisissä on kyse? Euro-maiden tai koko euroalueen nettovelkaantuminen ei ole kauheasti muuttunut viime vuosina, ongelmat rahoituksessa ovat.  Esimerkiksi Italian tapauksessa ei ole viimeaikoina tapahtunut mitään suurta muutosta. Italian julkinen nettovelka on pitkään ollut noin 100 % BKT:sta ja itse asiassa ei ole voimakasta yleistä valtioiden nettovelkaantumisen kasvua. Kasvu minkä voimme nähdä johtuu pääosin yleisestä talouden hidastumisesta. On loogista, että julkinen valta velkaantuu, kun talous hidastuu. Sen pitäisi tasata aktiivisella investointipolitiikallaan talouden kuoppia. Piirsin muutaman maan tilanteesta kuvion (data http://www.economywatch.com):

Suomen kuvio on ehkä oudoin, olimme hyvin varakas valtio ennen 1990-luvun lamaa ja sitten velkaannuimme nopeasti. Valtiomme on kuitenkin vieläkin negatiivisesti velkaantunut kuten myös Norja ja Ruotsi ja Tanskallakaan ei ole ongelmia.  Espanjakaan ei ole kauheasti velkaa vaikka tämä viime vuosien korkea työttömyys uhkaa sen kehitystä.

Ylipäätään ongelmana ei ole Euro-alueella velka vaan markkinoiden ihmettely tulonsiirtojen mahdottomuudesta. Euroalueet menevät eri suuntiin, kuten vaikka Espanja mikä on kokenut suuren rakentamisen romahduksen ja sitä kautta rahan kiertonopeuden hidastumisen. Euroalue ei kuitenkaan ole elvyttänyt eikä rajoittanut kasvua silloin kun sen aika on, sillä ei ole menetelmää tehdä sitä. Elvytys on ollut mieluummin toisensuuntainen. Ongelmamaat ovat vähentäneet julkista kulutusta silloin kun on mennyt huonosti ja lisännyt silloin kun niillä on mennyt hyvin. Markkinat eivät usko, että valtio mikä ajautuu huonoon jamaan, voisi päästä kuopasta ylös. Euroalueemme ohjaa valtiot politiikallaan lose-lose kierteeseeen, surman suuhun.

Tähän olisi looginen ratkaisu, että elvyttäisimme voimakkaasti huonoon taloudelliseen asemaan ajautuneita alueita. Toisaalta rajoittaisimme liian ”lujaa” menevien alueiden kasvua verottamalla ylimääräistä kasvua.  Nyt on vielä noussut uusi riski, kuten olemme nähneet, että saamme vielä likviditeettikriisin pienten maiden velkapapereiden kanssa. Kun ei luoteta euro-alueeseen, niin myydään varsinkin reuna-alueiden velkapaperit koska muuten on vaarana joutua likviditeettiloukkuun. Asia näkyy vaikka Bloomergin sivuilta Suomen 5 vuoden valtionlainakorkojen kehityksestä:

Korko on noussut 50 % (1,2%–>1,8%) pelkästään marraskuussa 2011, vaikka taloutemme on hidastumassa!

Mielestäni, kun vielä taloustilanteemme on kohtuullinen, meidän pitäisi antaa käytännössä julkinen valta EU:lle. Tämä sitten pyrkisi jakamaan vaurautta mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kehittää eri alueiden vahvuuksia. Tällöin olisi myös luontevaa yhdistää kaikkien maiden lainapaperit jolloin niillä olisi likviditeettiä ja euroon ei sitoutuisi poliittista riskiä samassa määrin kuin nyt.  Nyt EKP joutuu jossakin vaiheessa takaamaan likviditeetin ostamalla lainat pois markkinoilta. Mutta EKP:lla ei ole poliittista valtaa ohjata valtioiden talouspolitiikkaa. Käytännössä, jos EKP ostaa valtionlainoja, ne ovat silloin yhteisesti taattuja, ilman minkäänlaista poliittista ohjausta. Tässä jos missä tulemme ajautumaan moraalikadon mahdollisuuteen ja heikkojen alueiden lyömiseen. Tässä on ihan oikea mahdollisuus ajatua jopa väkivaltaisten mellakoiden tielle, jopa täällä Suomessa. Nyt tarvittasiin valtiomiestekoja eikä merkel-katais-urpilais-sarkozy tyyppistä pikkupolitikointia!

 

One thought on “Euro-kriisi

  1. Likviditeettikriisin takana rahapolitiikka

    Käsittelin asiaa omassa EKP-blogissani. Käsittääkseni kyse on ennen muuta siitä, että euromaiden likviditeetti ei herätä yhtään luottamusta, koska niiden takana ei ole keskuspankki viimekätisenä luotottajana kuten omaa valuuttaa pyörittävässä maassa. Se selittäisi, miksi Iso-Britannia ja USA eivät kärsi murhakorko-ongelmasta, vaikka niiden velkaantuminen ja talousnäkymät ovat samaa luokkaa kuin markkinoiden nyt kammoamien euromaiden. Vaikkapa Italian velka-aste ei todellakaan ole kasvanut oleellisesti viime vuosina, mutta velkamarkkinat pitävät maata konkurssikypsänä. Mutta EKP ei tuekaan Italiaa kuin murusilla, varsinkin jos sitä vertaa Japaniin.

    Nyt saksalaisten ja ranskalaisten kiivaasti ajama tiivis talouspoliittinen integraatio rangaistuksineen toimisi moraalikadon estäjänä ja poliittisena ohjaajana. Sen takia asiaa kiirehditään, uusien tietojen mukaan jo ensi vuodeksi.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki