Euro-QE:tä pukkaa?

Euroalueen pankkien välillä lyhytaikaisen rahan hinta on nytkähdellyt hiljalleen ylemmäs. Toisaalta EKP taistelee myös deflaatiovaaraa vastaan, vaikka Mario Draghi onkin halunnut pitää deflaatiokeskustelut syrjässä. Jos kyseessä ei ole "täällä ei ole mitään nähtävää" -tyylinen harhautus niin silloin EKP on aikeissa toimia. Viime vuoden loppupuolella alhainen inflaatio nytkähti inauksen ylöspäin edellisen korkolaskun seurauksena, mutta on taas ollut vajoamaan päin. Korkotyökalu on kuitenkin käytetty kohta loppuun. Periaatteessa korkotasoa voisi ajatella leikattavan vielä nollan tuntumaan, mutta mitä sen jälkeen jos toimi ei riitäkään?

Europankkien ylimääräinen likvidi on ollut huolestuttavan alhaalla. Tämä johtuu mm. pankkien halusta maksaa LTRO-lainoja pois EKP.lle. Tämä on nostanut lyhtaikaista korkotasoa europankkien välillä ja likvidin kierto tyrehtyy. Tämän vuoksi EKP:lle parkeeratun rahan talletuskorko tuskin voidaan vetää negatiiviseksi, vaikka optiolle ollaan oltu "avoimin mielin". Mikäli pankit joutuisivat maksamaan EKP.lle negatiivisen koron vuoksi, tulisi tämä kompensoitua todennäköisesti toisaalla – esimerkiksi keskinäisten korkojen nousuna. Tämän vuoksi negatiivisten parkkikorkojen suhteen voi ilmestyä enemmän ongelmia kuin mitä se korjaisi: rohkaisee pankkeja investoimaan.

Euro-QE:stä on puhuttu, ja se voisi olla oikeudenmukaisesti toimitettuna vähän perhanan nerokas työkalu. EKP voisi ostaa euromaiden valtiolainoja EKP:n pääoma-avaimen suhteessa. Suomikin saisi liki 2 prosentin osuudellaan esimerkiksi 1000 miljardin "rahan printtauksesta" lähes 20 miljardia valtionvelkaa parkkeerattua EKP:lle. Ongelmana on kuitenkin se, että touhu on sopimusten vastaista ja Saksa ehkä aloittaisi toden teolla juridisen väännön idean kuoppaamiseksi.

Jäljelle jää vielä eräänlainen LTRO-lisäkierrokset, joskin niiden ongelmia voisi korjata. Rahan hinta voisi olla kiinteä ja vielä kenties niinkin, ettei uudenlaista LTRO-rahaa voi maksaa takaisin ennen aikojaan. Samalla pitäisi kuitenkin vakuuttaa, ettei negatiiviset talletuskorot ole tulossa: muutoinhan LTRO-tyylisen rahan kysyntä voisi jäädä aika vähäiseksi.

Mutta kun ovet sulkeutuvat nokan edestä yksi kerrallaan niin euro-QE on mielestäni se toimi, jolla tätä palettia lähdetään korjaamaan. Tuleeko sellaista tänä vuonna? Sitä en uskalla "luvata", mutta tilannetta on hyvä seurailla. Nimittäin kun tällaiset ratkaisuvaihtoehdot ovat toden teolla asialistalla niin se näkyy sitten varmastikin euroaluen pörssisaleissa. En nimittäin oikein usko, että markkinat ovat vielä hinnoitelleet euro-QE:tä sisälle, mutta se on toki noteerattu eräänlaisena "mustana joutsenena" ja sille on annettu pieni painoarvo. Tuloksena ovat osakkeiden hinnat kohonneet monissa maissa huolimatta siitä, että taloustilanne ei ole oleellisesti helpottunut. Pikemminkin joissain maissa tilanne on vain pahentunut.

Miten muuten palstalaiset näkevät euro-QE:n mahdollisuuden, sen hinnoittelun ja mahdolliset muut huomiot? Itse olin jo vuoden alussa vahvasti aikeissa myydä kaiken pois ja korjata kevätkesältä 2012 saadun sadon, mutta kun myyminen on niin perhanan hankalaa. Enkä usko, että eurotilanteessa ollaan vielä kaikkia käänteitä nähty.

6 thoughts on “Euro-QE:tä pukkaa?

  1. Kannatan mutten oikein usko

    Hyvä alustus, kiitos.

    (Pistän toiseen kertaan kun eka tökkäsi toivottavasti ei tule tuplana)

    Minusta EKP:n kannattaisi tehdä QE jossain mitassa, korot on pidettävä kurissa ja deflaatioriski on totta. Euroaluekin on toipunut, mutta korkojen nousu ja vahva euro ovat nyt myrkyllinen cocktail. EKP ei tosin manipuloi valuuttaa valtuutensa ja sanojensa mukaan (eivät toki muutkaan köhköh…), mutta se myöntää sentään valuuttakurssilla olevan vaikutuksensa inflaatioon. Ja se paine on edelleen deflatorinen – euro vaan puskee taas virmasti kohti 1,40 dollaria lyhyen korjauksen jälkeen ja Fedin hitaasta kiristämisestä huolimatta. Tars tehä jottain.

    Minusta Fedin QE on ollut onnistunut, vaikka jälkilaskua saatetaan maksaa tuonnempana pörssien reippaan korjausliikkeen myötä, ja millä tavoin Fedin taseen turpoaminen hoituu? Mutta ensiapuna se on ollut selvästi tehokasta, kun verrataan USA:a ja euroaluetta finanssikriisin jälkeen. Lähtökohta oli kuitenkin aika sama.

    Mutta Draghi saa olla vielä suurempi noitatohtori kuin tähän asti, jos aikoo saada QE:n läpi. Saksa kääntää kaikki kivet estääkseen sen, ja saattaa muutama muukin maa lähteä kelkkaan. Suomen kyllä kannattaisi siinä kohtaa pysyä hiljaa kusi sukassa ja tukea Draghia, raha-amfetamiini ei olisi nyt pahitteeksi meikäläiseen talouteen. Inflaatio on olematon (eikä se USA:ssakaan ole kauhuskenaarioista huolimatta kiihtynyt kuin lähinnä pörsseissä) ja viennille halventuva euro tekisi nannaa.

     

    1. Ps

      Tuo edellinen oli siis multa. Osaatko Henri valottaa miten QE:n purkaminen käytännössä tapahtuu ja millaisilla seurauksilla, jos keskuspankki alkaa purkaa tukiostoja taseestaan? Vai eikö niin yleensä tehdä? Japanihan on vain kasvattanut tasetta vuosikymmeniä.

      Heikki 

      1. Yleistä pohdintaa QE:stä

        En ollut aivan varma siitä, oliko tässä Fedin QE:t, euro-QE vai yleisesti ottaen minkä tahansa alueen toiminta. Periaatteessahan näitä toimia ei tarvitse kääntää lainkaan takaisin niin, että keskuspankki lähtisi myymään ostamiaan velkakirjoja. Kuoletusvaikeuksien kohdalla voidaan keskuspankin velkakirjat rullata käytännössä vaikka ikuisuuslainoiksi.

        Näen esimerkiksi sen ongelmallisena, että joku euromaa haluaisi kuolettaa EKP-rahan esimerkiksi "todistaakseen erinomaisuuttaan". Syntyisi tilanne, jossa paine toimia samoin voisi levitä niihinkin euromaihin, jotka eivät tällaiseen olisi valmiita. Toimi voidaan toki kääntää niin, ettei velkakirjamassasta tehdä ikuisuuslainoja, vaan maat lainaavat rahat markkinoilta kuolettaakseen EKP-velan. Tällöin se pitäisi kyllä tehdä sitten niin, että kaikki toteuttavat sen yhtä aikaa (tai niin yhtä aikaa kuin mahdollista – onhan eri velkakirjoilla varmastikin eri mittaiset juoksut jäljellä).

        Odotettavissa on kuitenkin – ainakin aluksi – eräänlainen fixed-rate LTRO:n kaltainen operaatio, sekä tietysti koronlasku nollan tuntumaan.

        Kokonaan toinen asia sitten on, auttavatko nämä muut toimet riittävästi euron kurssiin.

      2. kiitos

        Tällainen käsitys mullakin on osapuilleen ollut, mutten ole ollut varma. Eli jos keskuspankki ei halua imuroida rahaa markkinoilta takaisin bondit jäävät taseeseen ikuisuuserinä, joille ei kuvitellakaan tapahtuvan mitään. Taseen luvut ovat sikäli fiktiivisiä. Tämä lienee normaali käytäntö.

        En usko, että ainakaan koronlasku tässä kohtaa enää mitään auttaa, nollaan on enää 25 pinnaa matkaan, eikä se viimeksikään enää vaikuttanut markkinakorkoihin.

        Heikki 

         

      3. Koronlasku psykologista

        En minäkään usko (ohjasu)koronlaskun tuovan mitään mullistavia käänteitä. Esimerkiksi niukan likvidin puolesta pankkien välinen lyhytaikainen korko on jo suurempi kuin EKP:n vaatima hinta – jopa silloin, kun kuukaudenvaihteen piikit siivotaan.

        Sen sijaan pankkien väliseen rahoitusjouhevuuteen tuo LTRO3 voisi auttaa, mutta edelleen korostan sitä, että sen tulisi sitten olla kiinteäkorkoinen. Samalla olisi pystyttävä lupaamaan, ettei EKP-parkkiin ole tulossa rangaistusmaksuja.

        Se, miksi tämäkin toimi voi osoittautua riittämättömäksi on tuo kysyntäpuoli. Jos rahalle ei ole kysyntääkään niin tarjonnan lisääminen ei oikein auta. Tällä hetkellä tämä tilanne on hieman epäselvä, sillä nykyinen jumi voi johtua kummasta tahansa tekijästä – tai jopa molemmista. Fixed-rate LTRO kyllä selvittäisi sitten sen, mistä kenkä oikeasti puristaa.

  2. Kehittyvien markkinoiden kaaos

    Kirjoitin aiempaan merkintään pohdintaa siitä, että kehittyvien markkinoiden kaaos voisi kanavoida pääomavirtoja Eurooppaan ihan siitä syystä, ettei Eurooppa tällä hetkellä näytä ainakaan niin ankealta paikalta kuin esimerkiksi kesällä 2012.

    Turkin keskuspankki meni hernepyssyillä sotaan torstaina, Argentiinassa luisuu, Etelä-Afrikka on mitä on jne. Toistaiseksi pääomapako ei ole kuitenkaan näkynyt Euroopassa mitenkään positiivisena, vaan ennemminkin kaiken hermoiluna ja ilmeisesti käteishoardaamisena.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com