Euroalue vaurastuu
Suomen kilpailukyky on muuta euroaluetta heikompi ja se parantuu tarvittaessa rakenteellisin muutoksin. Vaihtotaseen tasapaino ja vauraus voidaan turvata valmistamalla kilpailukykyisiä tuotteita, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren.
Euroalue vaurastuu
Euroalue on ulkoisesti ylijäämäinen, vaurastuva talous. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen jo vuodesta 2009, ja ylijäämä on jo noin 3,3 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta ja ylijäämä jatkaa paisumistaan. Euroopan ulkomainen nettovarallisuusasema on vielä noin 900 miljardia euroa miinuksella. Siksi vaihtotaseen on hyvä pysyä ylijäämäisenä. Ulkomainen nettovarallisuusasema tasapainottuu nykyvauhdiolla 5–10 vuodessa.
Euroalueen vaihtotaseen ylijäämä johtuu pitkälti Saksan ylijäämästä. Vaihtotase on alijäämäinen useissa euromaissa, myös Suomessa.
Ikääntyminen rasittaa vaihtotasetta
Ulkomainen nettovarallisuusasema ja vaihtotase mittaavat epäsuorasti myös kansantalouden ulkoista kilpailukykyä. Suomella on tämän mittarin näkökulmasta edelleen parannettavaa, sillä väestön ikääntyminen rasittaa vaihtotasetta yhä enemmän.
Tämä johtuu pääosin siitä, että kansantalouden kokonaissäästäminen vähenee, kun sosiaali- ja terveysmenot sekä eläkemenot kasvavat nopeasti. Lisäksi Puolustusvoimien isot materiaalihankinnat lisäävät kertaluontoisesti valtion velkaa.
Euron heikkenemisestä ei odotettavissa suurta apua
Euroalueen talousluvuista voi päätellä, että euron reaalinen valuuttakurssi on kutakuinkin oikealla tasolla ainakin maksutaseen näkökulmasta. Sen vuoksi Suomen vientisektorin ei kannata odottaa suurta apua euron heikkenemisestä.
Jos ulkomainen nettovarallisuusasema tasapainottuu, vaihtokurssiin voi kohdistua pikemminkin vahvistumispaineita. Ei voida myöskään sulkea pois sitä ikävää vaihtoehtoa, että euroalueelle iskee sellainen epäsymmetrinen sokki, joka nostaa korkotasoa samaan aikaan, kun Suomen kokonaistuotanto laahaa matalalla.
Kilpailukykyiset tuotteet turvaavat tasapainon
Kilpailukyvyn on parannuttava muuta kautta, rakenteellisesti. Viime kädessä vaihtotaseen tasapaino voidaan turvata valmistamalla kilpailukykyisiä tuotteita, joten innovaatiot ja markkinointi ovat tärkeässä roolissa. Vaihtotase tasapainottuu tarvittaessa myös tuonnin vähenemisen kautta.
Rahapolitiikka ja korkotaso lienevät saavuttaneet jo pohjansa euroalueella, sillä korkotaso rassaa jo pankkisektorin kannattavuutta eikä määrällistä keventämistä voida jatkaa loputtomiin ilman vaikutuksia joko pankkeihin tai eurojärjestelmän omaan rahoituskatteeseen.
Finanssipoliittista liikkumavaraa olisi Saksassa, mutta vientisektorimme ei voi tuudittautua myöskään tähän vetoapuun, sillä tasapainoinen budjetti lienee vahvasti ankkuroitu sikäläiseen talouspolitiikan filosofiaan.
Julkisessa taloudessa vähän liikkumavaraa
Suomessa julkisen talouden liikkumavara on pieni. Finanssipoliittista elvytystä voi olla riskialtista harjoittaa tosiasiallisesti valuuttamääräisessä velassa ja vailla varmaa tietoa finanssipolitiikan kerroinvaikutuksen suuruudesta.
Näyttääkin siltä, että monesti parjatulla kestävyysvajehuolilla oli paikkansa aikanaan. Vahva julkinen talous on edelleen vanhenevan väestömme ja köyhien paras turva.
Kommentit