Eurobondit Yhdysvaltojen hovisisällissodan valossa

Tervetuloa takaisin helvetin portilta. Amerikkalaisten lehtien mukaan oli vain muutaman tunnin takana, että luottoluokittajat eivät pudottaneet USA:ta velkakattokähinän vuoksi roskalainojen luokkaan. Siitä seurannutta sotkua en halua kauheasti kuvitella, sen verran tuoreessa muistissa kirvistää Lehman-romahdus. Mikä lystikkäintä, Yhdysvaltojen kaoottinen valtataistelu ei varmasti ollut lajissaan viimeinen. Teenlitkijät ovat entistä kiukkuisempia, joten kolmen kuukauden päästä on luvassa ilman ihmeitä samaa herkkua. Ei käy aika pitkäksi taloutta seuraavilla. Ja rahaakin säästyy, jos on kauhuviihteen ystävä.

Yksi puoli Yhdysvaltojen hovisisällissodassa on jäänyt vähälle huomiolle: minkä tilaisuuden se tarjoaisi eurolle. Dollari on tunnetusti reservivaluutta – koko maailman valuuttareserveistä kaksi kolmannesta on dollareissa. Nykyjärjestelmässä jonkun maan valuuttavarantojen kasvattaminen edellyttää (ainakin pääpiirteissään sikäli kun olen läksyni osapuilleen oikein lukenut), että toinen valtio laskee markkinoille sitä vastaavan määrän velkaa. Reservivaluutan takana on siten oltava suuri ja luotettava talous. Se pitää Yhdysvallat ja dollarin edelleen parhaana tarjokkaana, niin perverssi kuin tilanne Washingtonin sekasorron ja Yhdysvaltojen epäsystemaattisen valtajärjestelmän vuoksi onkin.

Yhdysvallat on hyötynyt valtavasti reservivaluutan asemastaan. Rahoitus on ollut sille helppoa ja halpaa. Talouskriiseissä valtion velka ja dollari ovat erityisen haluttuja. Setä Samulin bondit ovat haluttuja jopa silloin, kun ongelmat koskevat sitä itseään. Kun tätäkin kriisiä vatkattiin, dollari vahvistui ja korot putosivat.

Eurosta odotettiin dollarille haastajaa, mutta esteeksi ovat nousseet yhteisvaluutan sisäiset ongelmat. Niitä on yritetty korjailla palikka kerrallaan, mutta tuskaista on edelleen. Pankkiunioni etenee hitaasti ja sen edessä on muun muassa kysymys, kuka maksaa pankkien pääomituksen, jos stressitestit paljastavat isoja mätäpaiseita kuten odottaa sopii – tästä Henri esitti kattavan analyysin muutama päivä sitten.

Syksyn vaalien jälkeenkään lienee turha odottaa isoja muutoksia EU:ssa. Merkel saanee kumppanikseen demarit, mutta he keskittyvät sisäpoliittisiin vaatimuksiin, joten vanhoilla korteilla mennään. Eurobondeja ei kannata sen perusteella haikailla moneen vuoteen. Siitä huolimatta en malta olla sanomatta, että niille olisi nyt tilausta jo markkinoiden kannalta. Yhdysvaltojen sekoilu on nostanut kiivasta arvostelua mm Kiinassa, jolla on valtavat valuuttareservit, suurin osa US-bondeissa.

Euroalueen olisi mahdollista saavuttaa jokseenkin samat edut kuin Yhdysvaltojen, jos eurosta tulisi kunnon kilpailija dollarille. Mutta se edellyttäisi suurempaa poliittista yhtenäisyyttä ja eurojärjestelmän kehittämistä – osana sitä yhteisvastuullisesti taatut eurobondit. Kun takaajana olisivat kaikki euromaat, tarjoaisivat eurobondit kunnon vaihtoehdon dollaripohjaisille velkakirjoille, ja euro saisi reservivaluutan edut.

Eurobondeissa on toki tunnetut ongelmansa: miten kontrolloida jäsenmaiden velkaantumista toisten piikkiin. Mutta kollektiivisen kontrollin suuntaan on joka tapauksessa edetty, joten se pysyy tavoitteena jatkossakin, jos euro nyt kasassa pysyy.

Eurobondeja vastustetaan taloudeltaan vahvemmissa euromaissa vapaamatkustamisen ja oman korkotason nousun pelossa. Mutta euromaat hätäluotottavat jo nyt naapureitaan kovien ehtojen kera pahan paikan tullen, joten mistään radikaalista muutoksesta ei lopulta olisi kyse. Eurobondit tietenkin kaventaisivat jäsenmaiden suvereniteettia talouspolitiikassa, mutta yhteisvaluuttaa ei muuten voi pitää koossa.

Saksan korot voisivat hiukan nousta, mutta kokonaisuutena euromaiden maksamat korot putoaisivat. Säästöt virkistäisivät yhteisvaluutan sisäistä kauppaa, joka on kuitenkin oleellinen tekijä niin Saksan kuin Suomen elintärkeälle viennille, tietysti muidenkin.

Suomessa eurobondeja vastustetaan, koska olemme hoitaneet hyvin taloutemme, ja korot ovat alhaiset. Kyllä, toistaiseksi – mutta ei kannata kovin pöyhkeäksi heittäytyä. Kotitalouksien velka-aste on korkea ja asuntojen hinnat lopulta laskussa, samaan aikaan kun työttömyys uhkaa edelleen kasvaa. Valtiontalouden vaje on kasvanut, ikärakenne ja huoltosuhde heikkenevät. Vientiteollisuuden keskeiset sektorit taistelevat vaikeuksissa, jotka eivät ole pelkästään suhdanneluonteisia.

En manaa piruja, mutta kovin suurta monotusta suunnasta tai toisesta emme tarvitse, niin julkisen talouden ongelmat alkavat pudottaa korkeaa luottoluokitustamme ja korot nousevat. Ja se on viimeinen asia, jota ongelmatalous kaipaa, kysykää vaikka Välimeren maista. Joten jo itsesuojelun kannalta Suomen olisi viisasta punnita toiseenkin kertaan eurobondeja. Ne tarjoaisivat hyvin rakennettuna (sisältäen jäsenmaiden julkisen talouden kontrollin) tuhdin selkänojan vaikeuksien varalle matalan korkotason muodossa – edun, josta Yhdysvallat on nauttinut yli sata vuotta. Ja varsinkin kriiseissä, jolloin selkänojaa jokainen kipeimmin kaipaa.

Toiseksi, Suomi on pienenä maana erityisen riippuvainen viennistä, ja sen takkuamista tuskaillaan aiheesta. Se olisi toinen syy lämmetä eurobondeille, sillä euromaiden korkolaskun pienentyminen ja vakauden kasvu virkistäisivät varmasti euroalueen kysyntää.

Eurobondeilla olisi ongelmansa, mutta myös selkeät etunsa. Virallisen konsensuksen mukaan niistä ei kuitenkaan sovi inahtaakaan, ainakaan vallasväen.

 

 

                 

6 thoughts on “Eurobondit Yhdysvaltojen hovisisällissodan valossa

  1. Euron osuus reservivaluutana on runsas 20%

    Kun pari vuotta sitten sitten selvitin maailman reservivaluuttojen jakaumaa niin dollari dominoi edelleen 70% osuudella. Euro oli noussut runsaaseen 20% osuuteen. Muille jäi murusia.

    Minusta Euro on saavuttanut tilanteeseen nähden kohtuullisen aseman. Euroalueen vaihtotase on jo pitkään ollut melkein tasapainossa, ja tämä tarkoittaa sitä, että uusia euromääräisiä velkakirjoja ei ole ollut saatavilla (vaikka media on antanut ihan päinvastaisen kuvan).

    Dollarimääräisiä velkakirjoja on sen sijaan ollut yllin kyllin markkinoilla. Joka vuosi tulee markkinoille lisää dollarimääräisiä lainapapereita, jotka hakevat omistajaansa kansainvälisiltä markkinoilta. Niitä tulee kansainvälisille markkinoille tällä hetkellä summalla, joka vastaa suurin piirtein 3% USA:n bruttokansantuotteesta.

    Dollarin dominanssi reservivaluuttana olisi syytä murtaa

    Tilanne ei ole aivan terve. Dollari dominoi reservivaluuttana. Järkevämpää olisi, jos Dollarin, Euron ja Yuan:n osuudet olisivat suurin piirtein yhtä suuria. Tähän ei päästä pitkään aikaan. Yuan ei ole likvidi vapaasti vaihdettava valuutta.

    Mutta yksi asia on kyllä aivan selvä. Pienet valuutat (Punta, Sveitsin frangi ja Jeni) menettävät asemaansa reservivaluuttana samaan aikaan kun gorillat jyllää. Maailmankaupan reservivaluutan tulee olla likvidiä kamaa ja siksi pienet jäävät jalkoihin.

    1. euro houkuttaa jo

      Törmäsin kiintoisaan uutiseen aiheesta: eurossa annetut yritysbondit kasvattavat suosiotaan myös euroa käyttämättömissä maissa:

      http://www.ft.com/intl/cms/s/0/94322b98-3588-11e3-952b-00144feab7de.html?siteedition=intl#axzz2ivlb4w9j

      Minusta tuo todistaa, että eurobondeille olisi markkinoiden kannalta tilausta eli dollarin ylivalta olisi helposti murrettavissa, tai ainakin siis tasapainotettavissa, ja näin jo tapahtuukin. Joka tapauksessa euromaiden kannalta oleellista olisi, yhteisvastuullisille eurobondeille riittäisi kysyntää. Euroalue on USA:n kokoinen talous. Sen sisällä on murheensa, mutta niin on USA:ssakin, ei siinä oleellista eroa ole.

      Suomessa eurobondeja vastustetaan mm korkomenojen nousun takia, mutta jos budjettikontrolli toteutuisi tehokkaasti – ja sitä mm Saksa ja Suomi joka tapauksessa ajavat – korot tuskin oleellisesti nousisivat, monen maan kyllä laskisivat. USA on todella pahasti velkainen valtio, mutta korot ovat silti todella alhaiset. Ei se johdu yksin Fedistä, vaan osaltaan reservivaluutan asemasta. Ja korkomenojen lasku tekisi hyvää koko euroalueelle, nythän me olemme käytännössä hajonnut valuutta-alue, koska riskejä hinnoitellaan markkinoilla maakohtaisesti. Kysyntä toipuu todella kankeasti kriisimaissa, kun rahoitusolot ovat karmeat.

      Heikki 

       

      1. Reservivaluutta

        Ei reservivaluuttaakaan pidetä passiivisena, sille halutaan tuottoa. Jos meillä olisi korkeammat korot, niin reservivaluutta-asema vahvistuisi. Korot nousevat kun usko parempaan tulevaisuuteen palaa. Jotta ne korot olisivat korkeammat kuin pahimmalla kilpailijalle eli USA:lla Euroopan tulevaisuus pitäisi saada näyttämään USA:ta paremmalta. 

      2. Riippuu tilanteesta

        Korot nousevat joko talouskasvun takia, tai luottamuksen puutteeen. Nythän monessa euromaassa tilanne on se, että korot ovat hirveän korkeat verrattuna kasvuun, jota harvassa maassa edes on. Raha hinnoitellaan kohtuuttoman korkeaksi, kun maksukyky on kyseenalainen. Se on kamala kierre. Jos euroaluuella olisi yhteisvastuullisesti taatut velkakirjat, useimpien maiden korot laskisivat niiden talouskasvua vastaavalle tasolle ei hyvin alas.  EKP:n OMT:sta on ollut apua, mutta tilanne on silti monelle maalle tukala. Ja voi se sitä vielä joskus olla Suomellekin.  Heikki 

      3. Eurobondit

        Olen jo pitkään kannattanut eurobondeja ja vahvaa liittovaltiokehitystä. Jos kaksi vuotta sitten, kun linkkaamani tekstin kirjoitin, meidän elintasomme ja tulevaisuudennäkymät olisivat nyt paremmat. Hyvä kun nyt tuon suuntaisia puheita alkaa tulemaan enemmän. Kaksi vuotta sitten olin aika yksin tuon mielipiteen kanssa. 

        http://www.piksu.net/artikkeli/eurobondit

      4. samoilla linjoilla olimme

        Tuolloinkin asiasta tosiaan keskustelimme aika samoin argumentein ja näkemyksin kuin nyt    Heikki

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com