Venäjältä pyrkii kesänä noin 100’000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

Sotaa ja vainoa pakenevat hädänalaiset ihmiset aktivoituvat taas ensi kesänä yrittämään Eurooppaan, mutta valtatie, Balkanin reitti, on piikkilangoitettu. Reitti Venäjän kautta tullee kiinnostavaksi ja tämän reitin päätepisteessä häämöttää Suomen, Norjan, Baltian ja Puolan rajat. Näistä parhaimpana näyttäytyy Suomi, jolla on hyvä maine vainottujen Syyrialaisten, Afganistanilaisten ja Irakilaiseten sotaa pakenevien auttamisessa. Yhteensä noin 100'000 ihmistä saattaa keäsällä kolkutella itärajamme rajanylityspaikkojen porteilla.  (oikealla eurostat:n kuva kuukausittaisista pakolaismääristä)

Pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa Suomessa ja Suomeen

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Suomen rikoslaki sallii ja kehoittaa hädänalaisten paperittomien pakolaisten auttamisen Suomeen, jos auttajalla on hyvä syy uskoa, että autettavat pakenevat sotaa ja vainoa. Paperittomien, sotaa pakenevien auttaminen Suomeen on rikoslakimme mukaan hyväksyttävää ja pakolaisasetuksemme mukaan jopa suotavaa.

Pakolainen on määritelty YK:n genevessä 1951 tekemään pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on 1968 hyväksytty osaksi  Suomen lakikokoelmaa. Tämän mukaan pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen ei saa suojelua omassa kotimaassaan ja tarvitsee kansainvälistä suojelua oman maansa ulkopuolella.

Myös rikoslakimme suojelee pakolaisten auttajia.  Tässä ote rikoslakimme 17 pykälästä:

"Laittoman maahantulon järjestämisenä ei pidetä tekoa, jota erityisesti huomioon ottaen tekijän humanitaariset tai läheisiin perhesuhteisiin liittyvät vaikuttimet sekä ulkomaalaisen turvallisuuteen vaikuttavat olot hänen kotimaassaan tai vakinaisessa asuinmaassaan on pidettävä kokonaisuutena ottaen hyväksyttävistä syistä tehtynä."

Kaikenkaikkiaan pakolaisia tulee Suomen lain mukaan suojella ja auttaa.

Suomen itärajan saattaa ensi kesänä ylittää 100'000 ihmistä

Eurooppaan on tullut pakolaisia viime vuonna suurin piirtein 100'000 kuukaudessa. On täysin arvailujen varassa miten suuri osa Balkanin reittiä kulkevista suuntaa ensi kesänä Venäjän kautta Suomen rajoille. Ei ole mahdotonta, etteikö tuo määrä voisi nousta 100'000 tuntumaan. Pakolaisvirtojen suunnat muuttuvat nopeasti ja tämä lukumäärä riippuu paljon Venäjän ja muiden tämän reitin varrella olevien maiden suhtautumisesta. Siksi kehityksen suunta on arvaamaton eikä tarkkaa lukumääräennustetta ole olemassa. 

Suomen kestokyky on noin 50'000 pakolaista vuodessa

Sotaa pakenevat on luonnollisesti päästettävä maahan – tätä edellyttää ihmisyys ja myös tekemämme YK alaiset sitoumukset ja oma lainsäädäntömme.

Asia ei ole yksinkertaista. Suomen tulisi rekisteröidä kaikki EU alueelta turvapaikkaa hakevat hallitusti rajalla. Tämän jälkeen EU maiden tulisi kunkin ottaa vastaan oma tasapuolinen osuutensa. Näin ei ole tapahtunut ja turvapaikanhakijat tapaavat jäädä siihen maahan, johon heidät on ensin rekisteröity. Ei ihme, että Kreikka ja Balkanin maat ovat vältelleet turvapaikanhakijoiden rekisteröimistä ja taas hakijat ovat itsekin vältelleet rekisteröitymästä näihin kantokuvyltään heikkoihin valtioihin. Pakolaisten vuoksi on virrannut hallitsemattomana ympäri maanosaa. 

Tähän tilanteeseen joutuu Suomikin sopeutumaan. Muilta EU mailta ei heru apua ja joudumme kenties päästästämään osan Venäjältä mahdollisesti tulevista hädänalaisista edelleen eteenpäin. Tarvitsemme maahanmuuttajia, mutta emme pysty vastaanottamaan kaikkia. Jossain on raja jossa kykymme loppuvat. Kansakunta voi hyvinkin vastaanottaa pakolaisia noin 1% väestömäärästään vuodessa, Suomen kohdalla siis noin 50'000 vuodessa mutta sitten alkaa yhteiskuntamme dynaaminen kestokyky tulla vastaan. Uusia asuntoja ja infraa ei ehdi nykyisen yhteiskuntarakenteen korkeilla standardeilla rakentamaan tämän nopeammin. Tämän ovat monet kasvukuntamme joutuneet huomaamaan. 

Pakolaisia ei oikein voi käännyttää, useimmat pakenevat oikeaa sotaa

Tuleeko pakolaisten mukana elintasopakolaisia? Viime vuoden hakijoiden kansallisuudesta päätellen aika vähän.  Oikealla on kuva siitä, mistä maista pakolaisvirrat ovat lisääntyneet eniten. Useimmat tulevat sisällissotaa käyvistä maista kuten Syyria, Irak ja Afganistan. Pakolaiset ovat tulossa tänne pakoon oikeaa sotaa ja hätää. Heitä on vaikea käännyttää – jotain muuta täytyisi keksiä.  

Algoth Niska kunnostautui toisen maailmansodan aikana laittomien maahanmuuttajien salakuljetuksella

Suomalainen pirtusalakuljettaja Algoth Niska kunnostautui toisen maailmansodan loppupuolella ihmissalakuljetuksen parissa. Hän kuljetti juutalaisia pakolaisia pakoon Saksan miehittmistä maista. Hän oli eräs laittomia maahanmuuttajia auttanut suomalainen. Kunnia hänelle noista laittomuuksista.

Lisää tietoa: Eurostat refugees

 

2 thoughts on “Venäjältä pyrkii kesänä noin 100’000 vainottua Suomeen ja edelleen Eurooppaan

  1. Ei kuulosta kovin järkevältä

    Hei Kai,

    En oikein ymmärrä logiikkaa tuon 50 000 pakolaisen taustalla. Ensinnäkin viime vuonna tulleet 30 000 ihmistä eivät olleet pakolaisia, vaan laittomia maahantulijoita (Orwellilaisella uusikielellä toki jotain muuta, mutta heillä ei ole oikeasti YK:n antamaa pakolaisstatusta). Toisin kuin väität, Irak (pl. pohjoisosat) tai Afganistan eivät ole enää mitään kuviteltuja sotatantereita, eikä ainakaan Algeria (UM:n matkustustiedote: "Tilanne Algeriassa on rauhoittunut huomattavasti 1990-luvun sisällissodan vuosista. Lisäksi maa on säilynyt suhteellisen vakaana Pohjois-Afrikan alueen levottomuuksien keskellä.") tai Pakistan. Syyriasta viime vuoden tulijoista oli muistaakseni alle 5 prosenttia. Heillähän ei ole mitään papereita, joten kansalaisuutta on jokseenkin vaikea määrittää. Näiden "pakolaisten" olisi pitänyt jäädä ensimmäiseen turvalliseen maahan EU:n alueella. 50 000 voisi olla muuten ok luku, mutta miten heidät täällä työllistetään? Et varmasti itsekään usko, että Suomi voi ottaa tänne 50 000 elättiä vuosittain nostamaan peruspäivärahoja ja asumistukia ja lapsilisiä, vai? Kielitaidottomille, paperinsa hukanneille ammattimiehille ei varmasti löydy töitä tässä sertifiointien, lupien ja säädösten luvatussa maassa. Toinen asia on se, että suurin osa vaikuttaa omien kertomustensa mukaan olevan vielä alaikäisiä… Eipä täällä muutenkaan voi halpuuttaa työvoimaa, koska ay-liike jyrää kaikki järkevät työn hinnan devalvointiyritykset.

     

    Jarno

    1. Motivoituneet suomen kielen oppijat kelpaavat Suomeen

      Tätä yhteiskuntaa pitää muuttaa, jos tänne tulee 50'000 turvapaikanhakijaa vuodessa.  USA, Saksa ja Ruotsi ovat monina vuosina ottaneet vastaan suhteessa tuon saman määrän tulijoita ja pärjänneet hyvin. Ovat pärjänneet itse asiassa paremmin kuin ne maat jotka eivät ole ottaneet maahanmuuttajia.  Miksi ei Suomi siinä onnistuisi kunhan yhteiskuntaa hieman modataan.

      Olet aivan oikeassa siinä, että "Kielitaidottomille, paperinsa hukanneille ammattimiehille ei varmasti löydy töitä tässä sertifiointien, lupien ja säädösten luvatussa maassa."  ja  siinä että "Eipä täällä muutenkaan voi halpuuttaa työvoimaa, koska ay-liike jyrää kaikki järkevät työn hinnan devalvointiyritykset."  Yhteiskuntaa pitää tosiaan pikkasen muuttaa, jos haluamme menestyä.

      On vaikea välittömästi sanoa onko maahan tullut turvapaikanhakija oikeasti turvapaikan tarpeessa vaiko ei. Varmaan puolet saapuvista osoittautuu olevan oikeasti turvapaikan tarpeessa. Kutsutaanko turvapaikkaa täältä hakevia laittomiksi maahantulijoiksi, pakolaisiksi vaiko paperittomiksi turvapaikanhakijoiksi on varmaan makuasia. Minä en ole tuosta nimityksestä omalta osaltani kovin tarkka ja käytän itse eniten nimityksiä "turvapaikanhakija" taikka "pakolainen".  Muut käyttäkööt muuta nimitystä, jos niin haluavat. Jos henkilö osoittautuu innokkaaksi suomen kielen oppijaksi eikä kaihda työtä niin minun puolestani hän kelpaa tänne ja ansaitsee minun puolestani pakolaisen statuksen.

       

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On