Globa Entrepeneurship Monitor

Homo Economicus on vihdoin ehtinyt tutustua tämän vuoden versioon mainiosta GEM– tutkimuksesta.

Muutama huomio: Suomalaiset uskovat että yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet ( Suomessa 40%/ Kehittyneiden maiden keskiarvo 20%). Lisäksi he uskovat myös omiin yrittäjätaitoihinsa (35/43). Epäonnistumisen pelko – jota yleensä väitetään suureksi yrittäjyyden esteeksi suomessa – on jopa hyvin pieni (26/36). Menestyneellä yrittäjällä koetaan olevan loistava status (88/64) ja yrittäjistä kaiken lisäksi kirjoitetaan paljon mediassa (68/45).

Miksi sitten emme kaikki ole yrittäjiä? Yksi syy on varmaankin se että yrittäjyyttä ei koeta hyväksi uravalinnaksi (45/56).

Edes meillä parjattu riskirahoituksen puute ei ole syynä, Suomi sijoittuu tässä rankingissä melko korkealle. Toki USA on omassa luokassaan.

Mutta monella muulla mittarilla olemme häntäpäässä: Emme sijoita rahaa perheen yritykseen (hunoin vertailumaista). Uuudet yrityksemme eivät halua voimakasta kasvua eikä varsinkaan lähteä ulkomaankauppaan. Pienellä maalla tämä on erittäin huono asia. Voisi ymmärtää jos jenkkiyrittäjä tyytyisi isoihin kotimarkkinoihin (ei tyydy), mutta suomalaisella ei ole vaihtoehtoa jos haluaa kasvaa.

Kielitaitoko mättää?

Homo Economicus on vihdoin ehtinyt tutustua tämän vuoden versioon mainiosta GEM– tutkimuksesta.

Muutama huomio: Suomalaiset uskovat että yrittäjällä on hyvät mahdollisuudet ( Suomessa 40%/ Kehittyneiden maiden keskiarvo 20%). Lisäksi he uskovat myös omiin yrittäjätaitoihinsa (35/43). Epäonnistumisen pelko – jota yleensä väitetään suureksi yrittäjyyden esteeksi suomessa – on jopa hyvin pieni (26/36). Menestyneellä yrittäjällä koetaan olevan loistava status (88/64) ja yrittäjistä kaiken lisäksi kirjoitetaan paljon mediassa (68/45).

Miksi sitten emme kaikki ole yrittäjiä? Yksi syy on varmaankin se että yrittäjyyttä ei koeta hyväksi uravalinnaksi (45/56).

Edes meillä parjattu riskirahoituksen puute ei ole syynä, Suomi sijoittuu tässä rankingissä melko korkealle. Toki USA on omassa luokassaan.

Mutta monella muulla mittarilla olemme häntäpäässä: Emme sijoita rahaa perheen yritykseen (hunoin vertailumaista). Uuudet yrityksemme eivät halua voimakasta kasvua eikä varsinkaan lähteä ulkomaankauppaan. Pienellä maalla tämä on erittäin huono asia. Voisi ymmärtää jos jenkkiyrittäjä tyytyisi isoihin kotimarkkinoihin (ei tyydy), mutta suomalaisella ei ole vaihtoehtoa jos haluaa kasvaa.

Kielitaitoko mättää?

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan