Huhtamäki – jatkuuku hyvä kehitys?

Huhtamäen yhtiökokous pidettiin Finlandia-talolla 24.3.2010. Paikalla oli 340 osakasta edustaen 42,3 miljoonaa ääntä (39,89 % kaikista äänistä).

Hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen ja valoitti yhtiön 90 vuoden tietä Kokkolassa perustetusta makeisverstaasta kansainväliseksi pakkausten tuottajaksi. “Juhlimisen sijaan meillä on katse vahvasti tulevaisuudessa”. Toimintavuodesta 2009 selvittiin menestyksekkäästi, voimme olla siihen tyytyväisiä”.

“Vuoden tärkein saavutus oli taseen saaminen kuntoon, se antaa nyt mahdollisuuden kehittyä tehden valikoituja investointeja" . Ohjeistuksen mukaan vuoden investoinnit ylittävät viime vuoden tason (50 miljoonaa) mutta jäävät kuitenkin alle 100 miljoonan. Strategisten painopistealueiden kehittämistä jatketaan vuonna 2010.

Hallitus oli kokoontunut vuoden aikana 10 kertaa ja kaikki tehdyt päätökset oli tehty yksimielisesti niin hallituksessa kuin johtoryhmänkin kanssa. Lilius esitteli kokouksessa hallituksen, joka oli kokonaisuudessaan paikalla.

Huhtamäen painopisteet olivat vuonna 2009 strategian kehittämisessä ja toteutuksessa sekä taseen ja kassavirran saamisessa kuntoon. Kasvua tukevia investointeja tehtiin vain tiettyihin tarkasti valittuihin kohteisiin. Kannattamattomia liiketoimintoja arvioitiin ja osittain myytiin. Kovien muovipakkausten ryhmästä myytiin / suljettiin kolme tehdasta Brasiliassa, yksi Argentinassa, neljä Australiassa ja yksi Etelä-Afrikassa.

Laamanni Pekka Merilampi valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Tehtävä oli tällä kertaa helppo: väkeä oli vähän eikä keskustelua saatu aikaiseksi oikein mistään.

Toimitusjohtaja Jukka Moisio piti katsauksen viime vuodesta. Moisio on ollut Huhtamäen palveluksessa nyt 2 vuotta ja käänne parempaan on selkeä. Moisio esitteli myös johtoryhmänsä, jonka koostumuksessa ei oltu tehty muutoksia. Moisio jakoi Huhtamäen muutosprosessin kolmeen osaan:

Vuonna 2008 täsmennettiin strategia, määriteltiin ydinliiketoiminnot ja päätettiin keskittyä yhtiön taloudellisen aseman nopeaan parantamiseen. Kovien muovipakkausten osalta päätettiin suorittaa “strateginen arviointi” – eli ne pantiin myyntiin. Tämän mukaan on edetty.

Vuonna 2010 strategian toteuttaminen jatkuu. Ydinliiketoimintoja kehitetään ja strateginen arviointi saatetaan loppuun (kannattamattomat toiminnot).

Vuosina 2011 ja 2012 luodaan vakaa perusta kasvulle. Etsitään uusia kasvumahdollisuuksia. Yhtiön rahavirta on vahva ja sijoitetun pääoman tuotto yli 15 %:a (nyt 9,6 %).

Ei Huhtamäki ole investointeja kokonaan unohtanut. Chinet –mukien linjoja on uudistettu Pohjois-Amerikassa ja kuitupakkustehdasta Ranskassa. Kananmunapakkauksiin on panostettu Hollannissa, Egyptissä ja Venäjällä. Joustopakkauksiin panostettiin Intiassa ja Thaimaassa, kartonkikuppeihin Kiinassa ja Puolassa. Olemassa olevissa tehtaissa on uusittu tuotantolinjoja kartonkikuppien osalta Australiassa, Espanjassa, Isossa Britanniassa, Suomessa, Turkissa ja Venäjällä. Moisio painotti että tuotannon tehostamiseen päästään myös pienimmällä muutoksilla kuin kokonaan uusilla tehtailla. Yhtiössä on käytössä Six Sigma –liiketoiminnan kehittämisohjelma.

Kokousväelle näytettiin esimerkkejä markkinointikampanjoista ja uusista tuoteinnovaatioista. Pohjois-Amerikassa oli valjastettu Desperate Housewifes:in Marcia Cross kampanjoimaan Chinet –pahvilautasille ja mukeille. Menestys oli ollut erinomainen. Tyytyväiset asiakkaat kehuivat Huhtamäen tuotteita, m.m. Singaporen 7 Eleven, Ison Britannian Noble Foods, Suomen Delipap ja monikansallinen Kraft olivat saaneet omien tuotteidensa menekin kasvuun Huhtamäen innovatiivisilla pakkauksilla.

Ei viime vuosi helppo ollut: heikentynyt kysyntä laski myyntiä, samoin tietyistä yksiköistä luopuminen. Katteet saatiin kuitenkin pidettyä hyvällä tasolla, kustannusten hallinta onnistui hyvin, käyttöpääomaa saatiin alennettua merkittävästi. Yhtiön teollinen suorituskyky parani.

Vapaa kassavirta kaksinkertaistettiin 208 miljoonaan (103,7). Liiketulos oli 119,1 miljoonaa voitollinen (edellisenä vuonna 74,5 miljoonaa tappiolla). EPS oli nyt 0,63 e ja edellisenä vuonna – 1,12 e. Velkoja oltiin saatu maksettua hyvin. Edellisen vuoden sijoitetun pääoman tuotto oli –4,8 %:a ja nyt +9,6 %:a. Yhtiön tavoite on 15 %:a.

Toimialakohtaiset luvut käytiin läpi. Oikeastaan ainoa huonosti suoriutunut yksikkö oli kalvoliiketoiminta eli Films. Sen asiakkaina on teollisuus. Liikevaihto putosi 25 %:a eli 50 miljoonalla. Osa pudotuksesta johtui irrokepaperiliiketoiminnasta irtautumisesta. Huhtamäellä on johtava asema irrokekalvoissa ja yksikkö pystyi pudotuksesta huolimatta säilyttämään kassavirran samalla tasolla kuin 2008.

Erinomaisia mahdollisuuksia nähtiin m.m. Joustopakkauksissa (Flexible Packaging) jonka kassavirta nelinkertaistui 81,8 miljoonaan. Yhtiön asema tässä segmentissä on erittäin vahva esimerkiksi Intiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Näiden alueilla kysyntä kasvaa luontaisesti (elintason noustessa), kuluttajia riittää.

Pohjois-Amerikassa Chinet –tuoteperhe jauhoi hyvää tulosta. Chinet on tuoteryhmänsä markkinajohtaja, tehtaita on 10 kpl. Liikevaihto pysyi ennallaan, kassavirta parani 13 miljoonalla ja liiketulos 17 miljoonalla (55,5 miljoonaan). Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen parantaa tämän yksikön voittoa (dollarit kirjanpidossa euroiksi parempaan kurssiin).

Kuitupakkauksien (Molded Fibre) liikevaihto oli ennallaan, kassavirta miljoonan parempi. Tulosparannus reilut 5 miljoonaa. Yksikkö ostaa ja myy jätepaperia ja valmistaa tuotteensa täst raaka-aineesta. Tähän yksikköön tullaan investoimaan jatkossakin.

Tarjoilupakkaukset Eurooppa-Aasia-Oseania menetti 10 %:a liikevaihdosta mutta paransi liiketulostaan 4 miljoonalla. Yksiköllä on vahva asema kartonkikupeissa, kansissa ja lautasissa.

“Strategisen arvioinnin” alainen kovien muovipakkausten ryhmä menetti toimintojen myyntien yhteydessä 100 miljoonaa liikevaihtoa, tehden kuitenkin 20 miljoonan liiketuloksen (myyntivoittoja?). Toimintoja on vielä viidessä Euroopan maassa ja tavoitteena on saada rakennemuutos loppuun tänä vuonna.

Yhtiön nettovelkaa saatiin lyhennettyä yli 200 miljoonalla. Kahdessa vuodessa nettovelka on pudonnut yli 700 miljoonasta 368 miljoonaan. Osa pudotuksesta on saatu aikaan 75 miljoonan hybridilainalla (korko 10,5 %:a). Tämä voidaan sopimuksen mukaan maksaa pois aikaisintaan marraskuussa 2011.

Kysymyksissä käsiteltiin yhtiön likviditeettiä ja talousjohtaja Timo Salonen näki sekä likviditeetin että yhtiön tulevaisuuden rahoitusmahdollisuudet erinomaisina. Yhtiöllä on suuri määrä luottolupauksia jo nyt, jos tarvetta esiintyy. Yhtiön lainasalkussa tapahtuu isompia takaisinmaksuja vuonna 2012.

Huhtamäellä on yli 5 miljoonaa omaa osaketta. Osa kokousväestä oli odottanut että nämä jaettaisiin osakkaille 90-vuotispäivän kunniaksi. Näin ei tapahtunut. Lilius lohdutteli osakkaita nousseella osingolla (kriitikko sanoisi että aikaisempaan 0,42 euroon on vielä matkaa) ja nousseella osakekurssilla (kriitikko sanoisi että on sitä parempiakin kurssinumeroita nähty).

Yhtiön hallitus sai syystäkin kritiikkiä vaatimattomasta osakeomistuksestaan. Liliusta lukuunottamatta (50.000 kpl) osakemäärät ovat erittäin pieniä: nollasta 3.000 osakkeeseen. Ainakaan esimerkillä ei sijoitukseen rohkaista eikä firmaan sitouduta. Hallituksesta erosi Robertus van Gestel joka sai Liliukselta kiitokset arvokkaasta työstään yhtiön hyväksi. Uudeksi jäseneksi valittiin William R. Barker, jolla on Rexam –tausta (Rexam Can Americas) vuosilta 2001-2004. Hallituksen palkkiot pidettiin entisellä tasolla.

Ihmeiden aika ei ole ohi: Huhtamäki vaihtoi kilpailutuksen jälkeen tilintarkastajansa KPMG:n Ernst & Youngiin. Jaakkola kiitti ja arveli George Jauhiaisenkin kiittävän, jos olisi vielä keskuudessamme.

Yhtiökokouksissa on nyt totuttu uuteen “lahjoitusten buumiin”. Lähes jokainen hallitus varaa itselleen oikeuden lahjoittaa varoja yliopistoille ja korkeakouluille. Näin myös Huhtamäki, joka varasi tähän korkeintaan 500.000 euroa. Osa menee Aalto Yliopistolle, muttei kaikki.

Erikoisempi ehdotus, joka kuitenkin hyväksyttiin, oli korkeintaan 700.000 euron lahjoittaminen Suomen Kulttuurirahaston hallinnoimaan nuorisoprojekti “Myrskyyn”. Konsultti ei ole sinänsä hyväntekeväisyyttä vastaan ja hankkeet ovat varmasti tärkeitä ja hyödyllisiä. Summat alkavat olla sen verran suuria, että toivottavasti tämä uusi trendi ei ainakaan yleisty. Huhtamäen tapauksessa tilannetta ei helpota se, että Suomen Kulttuurirahasto on yhtiön suurin omistaja.

Huhtamäellä on tapahtunut selkeä muutos parempaan. Nykyinen johto on saanut korjattua suurimman osan vanhoista virheistä ja sekä tulos että tase ovat parantuneet merkittävästi. Osinkoa päästiin nostamaan 0,34 eurosta 0,38 euroon. Osinkotuotto on hyvä, kokouspäivän kurssilla 4,4 %:a.

Pitäisikö nyt sitten ostaa lisää Huhtamäkeä?

Virallinen ohjeistus kuuluu: Yleinen epävarmuus maailman taloudessa jatkuu. Yhtiön hyvä taloudellinen asema luo perustan ydinliiketoimintojen kasvumahdollisuuksien hyödyntämiselle. Investointien määrä vuonna 2010 ylittää vuoden 2009 tason mutta jää alle 100 miljoonan euron.

“Olemme tyytyväisiä vuoteen 2009. Työtä ja haasteita on edessä myös vuonna 2010.” Tuloksesta ei esitetty arviota. Samalla varoitellaan riskeissä että raaka-aineiden ja energian hinnat saattavat vaikuttaa negatiivisesti tulokseen.

Kysyin asiaa suoraan Moisiolta eli “miten näette sellun nousevan hinnan, öljyn hinnan ja dollarin kurssin vaikuttavan tulokseen?”

“Sellun hinta on noussut ja nousee Chilen maanjäristyksen takia. Mikäli nousu jatkuu, on korotus saatava tuotteiden hintaan. Dollarin vahvistuminen on meille hyvä asia. Öljyn hinnankehitys on vielä auki, uskomme että tämä riippuu suoraan yleisestä talouskehityksestä. Nämä ovat faktoja, joiden kanssa pitää elää”.

Niinpä. Monesti vain nousevien raaka-aineiden hinnan siirto lopputuotteeseen on helpommin sanottu kuin tehty.

Toimitusjohtajan katsauksessa olisi ollut hyvä mahdollisuus paukutella enemmän henkseleitä ja maalata kaunista tulevaisuutta. Näin ei tehty ja muutenkin kokouksessa oli tunnelma joka oli jotakin “asiallisen” ja vaisun väliltä. En osaa sanoa, johtuuko tämä – enemmän analyyttinen kuin “visionäärinen” esitys – Moision omasta  tyylistä vai varovaisuudesta vuoden näkymiin.

Pidän Huhtamäen salkussa mutta en osta lisää ennen kuin ainakin Q1 –luvut on saatu.

Kokoustarjoilu oli hyvä. Tarjolla oli kahvia, kinkkupiirasta, vuohenjuustopiirasta ja mansikkakakkua. Pois lähtiessä lyötiin käteen näytteeksi pino yhtiön mukeja.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Huhtamäen yhtiökokous pidettiin Finlandia-talolla 24.3.2010. Paikalla oli 340 osakasta edustaen 42,3 miljoonaa ääntä (39,89 % kaikista äänistä).

Hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen ja valoitti yhtiön 90 vuoden tietä Kokkolassa perustetusta makeisverstaasta kansainväliseksi pakkausten tuottajaksi. “Juhlimisen sijaan meillä on katse vahvasti tulevaisuudessa”. Toimintavuodesta 2009 selvittiin menestyksekkäästi, voimme olla siihen tyytyväisiä”.

“Vuoden tärkein saavutus oli taseen saaminen kuntoon, se antaa nyt mahdollisuuden kehittyä tehden valikoituja investointeja" . Ohjeistuksen mukaan vuoden investoinnit ylittävät viime vuoden tason (50 miljoonaa) mutta jäävät kuitenkin alle 100 miljoonan. Strategisten painopistealueiden kehittämistä jatketaan vuonna 2010.

Hallitus oli kokoontunut vuoden aikana 10 kertaa ja kaikki tehdyt päätökset oli tehty yksimielisesti niin hallituksessa kuin johtoryhmänkin kanssa. Lilius esitteli kokouksessa hallituksen, joka oli kokonaisuudessaan paikalla.

Huhtamäen painopisteet olivat vuonna 2009 strategian kehittämisessä ja toteutuksessa sekä taseen ja kassavirran saamisessa kuntoon. Kasvua tukevia investointeja tehtiin vain tiettyihin tarkasti valittuihin kohteisiin. Kannattamattomia liiketoimintoja arvioitiin ja osittain myytiin. Kovien muovipakkausten ryhmästä myytiin / suljettiin kolme tehdasta Brasiliassa, yksi Argentinassa, neljä Australiassa ja yksi Etelä-Afrikassa.

Laamanni Pekka Merilampi valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Tehtävä oli tällä kertaa helppo: väkeä oli vähän eikä keskustelua saatu aikaiseksi oikein mistään.

Toimitusjohtaja Jukka Moisio piti katsauksen viime vuodesta. Moisio on ollut Huhtamäen palveluksessa nyt 2 vuotta ja käänne parempaan on selkeä. Moisio esitteli myös johtoryhmänsä, jonka koostumuksessa ei oltu tehty muutoksia. Moisio jakoi Huhtamäen muutosprosessin kolmeen osaan:

Vuonna 2008 täsmennettiin strategia, määriteltiin ydinliiketoiminnot ja päätettiin keskittyä yhtiön taloudellisen aseman nopeaan parantamiseen. Kovien muovipakkausten osalta päätettiin suorittaa “strateginen arviointi” – eli ne pantiin myyntiin. Tämän mukaan on edetty.

Vuonna 2010 strategian toteuttaminen jatkuu. Ydinliiketoimintoja kehitetään ja strateginen arviointi saatetaan loppuun (kannattamattomat toiminnot).

Vuosina 2011 ja 2012 luodaan vakaa perusta kasvulle. Etsitään uusia kasvumahdollisuuksia. Yhtiön rahavirta on vahva ja sijoitetun pääoman tuotto yli 15 %:a (nyt 9,6 %).

Ei Huhtamäki ole investointeja kokonaan unohtanut. Chinet –mukien linjoja on uudistettu Pohjois-Amerikassa ja kuitupakkustehdasta Ranskassa. Kananmunapakkauksiin on panostettu Hollannissa, Egyptissä ja Venäjällä. Joustopakkauksiin panostettiin Intiassa ja Thaimaassa, kartonkikuppeihin Kiinassa ja Puolassa. Olemassa olevissa tehtaissa on uusittu tuotantolinjoja kartonkikuppien osalta Australiassa, Espanjassa, Isossa Britanniassa, Suomessa, Turkissa ja Venäjällä. Moisio painotti että tuotannon tehostamiseen päästään myös pienimmällä muutoksilla kuin kokonaan uusilla tehtailla. Yhtiössä on käytössä Six Sigma –liiketoiminnan kehittämisohjelma.

Kokousväelle näytettiin esimerkkejä markkinointikampanjoista ja uusista tuoteinnovaatioista. Pohjois-Amerikassa oli valjastettu Desperate Housewifes:in Marcia Cross kampanjoimaan Chinet –pahvilautasille ja mukeille. Menestys oli ollut erinomainen. Tyytyväiset asiakkaat kehuivat Huhtamäen tuotteita, m.m. Singaporen 7 Eleven, Ison Britannian Noble Foods, Suomen Delipap ja monikansallinen Kraft olivat saaneet omien tuotteidensa menekin kasvuun Huhtamäen innovatiivisilla pakkauksilla.

Ei viime vuosi helppo ollut: heikentynyt kysyntä laski myyntiä, samoin tietyistä yksiköistä luopuminen. Katteet saatiin kuitenkin pidettyä hyvällä tasolla, kustannusten hallinta onnistui hyvin, käyttöpääomaa saatiin alennettua merkittävästi. Yhtiön teollinen suorituskyky parani.

Vapaa kassavirta kaksinkertaistettiin 208 miljoonaan (103,7). Liiketulos oli 119,1 miljoonaa voitollinen (edellisenä vuonna 74,5 miljoonaa tappiolla). EPS oli nyt 0,63 e ja edellisenä vuonna – 1,12 e. Velkoja oltiin saatu maksettua hyvin. Edellisen vuoden sijoitetun pääoman tuotto oli –4,8 %:a ja nyt +9,6 %:a. Yhtiön tavoite on 15 %:a.

Toimialakohtaiset luvut käytiin läpi. Oikeastaan ainoa huonosti suoriutunut yksikkö oli kalvoliiketoiminta eli Films. Sen asiakkaina on teollisuus. Liikevaihto putosi 25 %:a eli 50 miljoonalla. Osa pudotuksesta johtui irrokepaperiliiketoiminnasta irtautumisesta. Huhtamäellä on johtava asema irrokekalvoissa ja yksikkö pystyi pudotuksesta huolimatta säilyttämään kassavirran samalla tasolla kuin 2008.

Erinomaisia mahdollisuuksia nähtiin m.m. Joustopakkauksissa (Flexible Packaging) jonka kassavirta nelinkertaistui 81,8 miljoonaan. Yhtiön asema tässä segmentissä on erittäin vahva esimerkiksi Intiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Näiden alueilla kysyntä kasvaa luontaisesti (elintason noustessa), kuluttajia riittää.

Pohjois-Amerikassa Chinet –tuoteperhe jauhoi hyvää tulosta. Chinet on tuoteryhmänsä markkinajohtaja, tehtaita on 10 kpl. Liikevaihto pysyi ennallaan, kassavirta parani 13 miljoonalla ja liiketulos 17 miljoonalla (55,5 miljoonaan). Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen parantaa tämän yksikön voittoa (dollarit kirjanpidossa euroiksi parempaan kurssiin).

Kuitupakkauksien (Molded Fibre) liikevaihto oli ennallaan, kassavirta miljoonan parempi. Tulosparannus reilut 5 miljoonaa. Yksikkö ostaa ja myy jätepaperia ja valmistaa tuotteensa täst raaka-aineesta. Tähän yksikköön tullaan investoimaan jatkossakin.

Tarjoilupakkaukset Eurooppa-Aasia-Oseania menetti 10 %:a liikevaihdosta mutta paransi liiketulostaan 4 miljoonalla. Yksiköllä on vahva asema kartonkikupeissa, kansissa ja lautasissa.

“Strategisen arvioinnin” alainen kovien muovipakkausten ryhmä menetti toimintojen myyntien yhteydessä 100 miljoonaa liikevaihtoa, tehden kuitenkin 20 miljoonan liiketuloksen (myyntivoittoja?). Toimintoja on vielä viidessä Euroopan maassa ja tavoitteena on saada rakennemuutos loppuun tänä vuonna.

Yhtiön nettovelkaa saatiin lyhennettyä yli 200 miljoonalla. Kahdessa vuodessa nettovelka on pudonnut yli 700 miljoonasta 368 miljoonaan. Osa pudotuksesta on saatu aikaan 75 miljoonan hybridilainalla (korko 10,5 %:a). Tämä voidaan sopimuksen mukaan maksaa pois aikaisintaan marraskuussa 2011.

Kysymyksissä käsiteltiin yhtiön likviditeettiä ja talousjohtaja Timo Salonen näki sekä likviditeetin että yhtiön tulevaisuuden rahoitusmahdollisuudet erinomaisina. Yhtiöllä on suuri määrä luottolupauksia jo nyt, jos tarvetta esiintyy. Yhtiön lainasalkussa tapahtuu isompia takaisinmaksuja vuonna 2012.

Huhtamäellä on yli 5 miljoonaa omaa osaketta. Osa kokousväestä oli odottanut että nämä jaettaisiin osakkaille 90-vuotispäivän kunniaksi. Näin ei tapahtunut. Lilius lohdutteli osakkaita nousseella osingolla (kriitikko sanoisi että aikaisempaan 0,42 euroon on vielä matkaa) ja nousseella osakekurssilla (kriitikko sanoisi että on sitä parempiakin kurssinumeroita nähty).

Yhtiön hallitus sai syystäkin kritiikkiä vaatimattomasta osakeomistuksestaan. Liliusta lukuunottamatta (50.000 kpl) osakemäärät ovat erittäin pieniä: nollasta 3.000 osakkeeseen. Ainakaan esimerkillä ei sijoitukseen rohkaista eikä firmaan sitouduta. Hallituksesta erosi Robertus van Gestel joka sai Liliukselta kiitokset arvokkaasta työstään yhtiön hyväksi. Uudeksi jäseneksi valittiin William R. Barker, jolla on Rexam –tausta (Rexam Can Americas) vuosilta 2001-2004. Hallituksen palkkiot pidettiin entisellä tasolla.

Ihmeiden aika ei ole ohi: Huhtamäki vaihtoi kilpailutuksen jälkeen tilintarkastajansa KPMG:n Ernst & Youngiin. Jaakkola kiitti ja arveli George Jauhiaisenkin kiittävän, jos olisi vielä keskuudessamme.

Yhtiökokouksissa on nyt totuttu uuteen “lahjoitusten buumiin”. Lähes jokainen hallitus varaa itselleen oikeuden lahjoittaa varoja yliopistoille ja korkeakouluille. Näin myös Huhtamäki, joka varasi tähän korkeintaan 500.000 euroa. Osa menee Aalto Yliopistolle, muttei kaikki.

Erikoisempi ehdotus, joka kuitenkin hyväksyttiin, oli korkeintaan 700.000 euron lahjoittaminen Suomen Kulttuurirahaston hallinnoimaan nuorisoprojekti “Myrskyyn”. Konsultti ei ole sinänsä hyväntekeväisyyttä vastaan ja hankkeet ovat varmasti tärkeitä ja hyödyllisiä. Summat alkavat olla sen verran suuria, että toivottavasti tämä uusi trendi ei ainakaan yleisty. Huhtamäen tapauksessa tilannetta ei helpota se, että Suomen Kulttuurirahasto on yhtiön suurin omistaja.

Huhtamäellä on tapahtunut selkeä muutos parempaan. Nykyinen johto on saanut korjattua suurimman osan vanhoista virheistä ja sekä tulos että tase ovat parantuneet merkittävästi. Osinkoa päästiin nostamaan 0,34 eurosta 0,38 euroon. Osinkotuotto on hyvä, kokouspäivän kurssilla 4,4 %:a.

Pitäisikö nyt sitten ostaa lisää Huhtamäkeä?

Virallinen ohjeistus kuuluu: Yleinen epävarmuus maailman taloudessa jatkuu. Yhtiön hyvä taloudellinen asema luo perustan ydinliiketoimintojen kasvumahdollisuuksien hyödyntämiselle. Investointien määrä vuonna 2010 ylittää vuoden 2009 tason mutta jää alle 100 miljoonan euron.

“Olemme tyytyväisiä vuoteen 2009. Työtä ja haasteita on edessä myös vuonna 2010.” Tuloksesta ei esitetty arviota. Samalla varoitellaan riskeissä että raaka-aineiden ja energian hinnat saattavat vaikuttaa negatiivisesti tulokseen.

Kysyin asiaa suoraan Moisiolta eli “miten näette sellun nousevan hinnan, öljyn hinnan ja dollarin kurssin vaikuttavan tulokseen?”

“Sellun hinta on noussut ja nousee Chilen maanjäristyksen takia. Mikäli nousu jatkuu, on korotus saatava tuotteiden hintaan. Dollarin vahvistuminen on meille hyvä asia. Öljyn hinnankehitys on vielä auki, uskomme että tämä riippuu suoraan yleisestä talouskehityksestä. Nämä ovat faktoja, joiden kanssa pitää elää”.

Niinpä. Monesti vain nousevien raaka-aineiden hinnan siirto lopputuotteeseen on helpommin sanottu kuin tehty.

Toimitusjohtajan katsauksessa olisi ollut hyvä mahdollisuus paukutella enemmän henkseleitä ja maalata kaunista tulevaisuutta. Näin ei tehty ja muutenkin kokouksessa oli tunnelma joka oli jotakin “asiallisen” ja vaisun väliltä. En osaa sanoa, johtuuko tämä – enemmän analyyttinen kuin “visionäärinen” esitys – Moision omasta  tyylistä vai varovaisuudesta vuoden näkymiin.

Pidän Huhtamäen salkussa mutta en osta lisää ennen kuin ainakin Q1 –luvut on saatu.

Kokoustarjoilu oli hyvä. Tarjolla oli kahvia, kinkkupiirasta, vuohenjuustopiirasta ja mansikkakakkua. Pois lähtiessä lyötiin käteen näytteeksi pino yhtiön mukeja.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com