Makrotalouskatsaus huhtikuu / 2010     Kai Nyman         

Source: http://www.ism.ws

Luottamus tulevaisuuteen kasvaa ja talouden perustekijöiden uskotaan yleisesti olevan paremmassa tasapainossa kuin pitkään aikaan.

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden näkymät ovat ovat hyvät ja kuluttajatkin näkevät oman tulevaisuutensa vähän valoisampana. Yllä oleva JP-Morgan:n kokoaman tilastotieto kuvaa hyvin maailmanlaajuista tilannetta.

USA ja Eurooppa ovat liittyneet mukaan Intian, Kiinan ja muiden kaakkois-Aasian johdolla tapahtuvaan elpymiseen ja kasvuun.

Taloudellisen toimintatavan muutosprosessi

Mallia otetaan sieltä missä tapahtuu kasvua ja syntyy uusia mielenkiintoisia asioita. 60- luvun Suomessa puhuttiin saksalaisesta viimeistelystä ja uutteruudesta. 70- luvulla keskustelu siirtyi japanilaisen laadun ja sitoutumisen ihannointiin. Amerikkalaisvetoinen internet entrepreneur teollisuus antoi 90- luvulla kasvun mallia. 00- luvun nimittäjänä toimi Kiinan ja Intian osaavien ihmisten tahto tehdä ja saavuttaa taloudellista merkitystä.

10- luvun loppupuoli näyttäisi tuovan ensimmäisen kerran muutosta tähän maantieteellisiin alueisiin keskittyvään idolirakenteeseen. Emme enää ota mallia maantieteellisestä alueen kulttuurista, vaan pikemminkin internet aikakauden globaalista poikittaisesta alakulttuurista, joka läpäisee rakenteena kaikkia yhteiskuntia. Otamme mallia niistä ihmisistä, jotka rakentavat virtuaalisen internet maailman infrastruktuuria, rakenteita ja sosiaalisia yhteisöjä. Tällä seikalla on yhteiskuntarakenteen ohella myös taloudellisia seurauksia.

Inflaatio, korko ja valuutat

Keskuspankit, jopa USA:n keskuspankki, näyttävät onnistuneen politiikassaan. Inflaatio ja korot ovat nyt hallinnassa eikä inflaation ryöstäytyminen käsistä ole tässä taloudellisessa tilanteessa todennäköistä. Siitä pitää taantuman säikäyttämä kuluttaja ja laaja työttömien armeja huolta. Keskuspankkien ennakoidaan aloittelevan koronnostot vasta loppuvuodesta.

Euroalueen palkkakehitys on nostanut kustannustasoa ja heikentänyt kilpailukykyä lähes kaikissa EU maissa kautta linjan. Euron suosiota painaa myös Euroopan valtoiden velkaantuminen ja talouselämän jäykkyys, jotka lisäävät Eurosijoituksilta vaadittuja riskilisiä. Nämä seikat painavat euron arvoa ja luottamusta Euroon. Onneksi tämä kotoinen talousalueemme ei kuitenkaan ole kaikkein surkeimmassa kunnossa. Kyseenalaisen kunnian ja oikeuden paistatella otsikoissa maailmantalouden ongelmalapsena saanee joku muu – kenties Englanti tai Japanin valtio.   

Reaalitalous

Talouskasvu on parasta siellä missä:

• nuoremmalla ikäluokalla on mahdollisuuksia kuluttaa ja saavuttaa tyylikkään kuluttamisen avulla statusta
• yhteiskunnan tehtäväkierto on dynaamista ja sosiaalinen asema perustuu osaamiseen ja tekemisen tahtoon (esim. amerikkalainen 1900 luvun alun mentaliteetti on hyvä esimerkki tästä)
• yhteiskunta on paraikaa integroitumassa osaksi maailmanlaajuista työnjakoa (esim. Kiina, Intia, ….)
• yhteiskunnan lakiin perustuva systematiikka vahvistuu (esim. entiset Itä-Euroopan maat, Afrikka)
• kulttuurin identiteetti on vahva ja osoituksena siitä ollaan valmiita ottamaan vaikutteita ja maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi (esim. Hollanti,…)
• valtiojohtoon luotetaan ja valtiojohto luottaa itseensä ja osoituksena tästä yhteiskunnassa tehdään tarvittaessa kipeitäkin uudistuksia (esim. Baltian maiden viime vuosien palkanalennukset, Suomen toiminta 90- luvun alussa, ..) 

Kauko-Itä, Afrikka ja Baltian maat näyttäisivät aika hyvin täyttävän näitä kriteereitä. Myös Suomella on mahdollisuutensa. Meidän talouselämämme rakenne on voimakkassa monipuolistumisen prosessissa, jossa syntyy pieniä ja keskisuuria osaajia, joilla on merkittävä maailmanlaajuinen asema oman, kapean, tuotealueensa tärkeänä toimittajana. Syntyvä rikastuva taloudellinen rakenne lupaa menestystä tulevaisuudessa. Suomi on mielenkiintoinen sijoituskohde, jos poliittinen johtomme onnistuu suunnitelmissaan tehostaa valtion toimintaa ja tasapainottaa menot loppuvuoden 2010 aikana.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet ja tätä mittaava VIX indeksi onkin laskenut lähelle taantumaa edeltänyttä arvoaan. Monet sijoittajat luottavat siihen, että alhaisen korkotason vallitessa ja yritysten tulosten parantuessa myös pörssikurssit saavuttavat vähitellen lamaa edeltäneen tasonsa.

Makrotalouskatsaus huhtikuu / 2010     Kai Nyman         

Source: http://www.ism.ws

Luottamus tulevaisuuteen kasvaa ja talouden perustekijöiden uskotaan yleisesti olevan paremmassa tasapainossa kuin pitkään aikaan.

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden näkymät ovat ovat hyvät ja kuluttajatkin näkevät oman tulevaisuutensa vähän valoisampana. Yllä oleva JP-Morgan:n kokoaman tilastotieto kuvaa hyvin maailmanlaajuista tilannetta.

USA ja Eurooppa ovat liittyneet mukaan Intian, Kiinan ja muiden kaakkois-Aasian johdolla tapahtuvaan elpymiseen ja kasvuun.

Taloudellisen toimintatavan muutosprosessi

Mallia otetaan sieltä missä tapahtuu kasvua ja syntyy uusia mielenkiintoisia asioita. 60- luvun Suomessa puhuttiin saksalaisesta viimeistelystä ja uutteruudesta. 70- luvulla keskustelu siirtyi japanilaisen laadun ja sitoutumisen ihannointiin. Amerikkalaisvetoinen internet entrepreneur teollisuus antoi 90- luvulla kasvun mallia. 00- luvun nimittäjänä toimi Kiinan ja Intian osaavien ihmisten tahto tehdä ja saavuttaa taloudellista merkitystä.

10- luvun loppupuoli näyttäisi tuovan ensimmäisen kerran muutosta tähän maantieteellisiin alueisiin keskittyvään idolirakenteeseen. Emme enää ota mallia maantieteellisestä alueen kulttuurista, vaan pikemminkin internet aikakauden globaalista poikittaisesta alakulttuurista, joka läpäisee rakenteena kaikkia yhteiskuntia. Otamme mallia niistä ihmisistä, jotka rakentavat virtuaalisen internet maailman infrastruktuuria, rakenteita ja sosiaalisia yhteisöjä. Tällä seikalla on yhteiskuntarakenteen ohella myös taloudellisia seurauksia.

Inflaatio, korko ja valuutat

Keskuspankit, jopa USA:n keskuspankki, näyttävät onnistuneen politiikassaan. Inflaatio ja korot ovat nyt hallinnassa eikä inflaation ryöstäytyminen käsistä ole tässä taloudellisessa tilanteessa todennäköistä. Siitä pitää taantuman säikäyttämä kuluttaja ja laaja työttömien armeja huolta. Keskuspankkien ennakoidaan aloittelevan koronnostot vasta loppuvuodesta.

Euroalueen palkkakehitys on nostanut kustannustasoa ja heikentänyt kilpailukykyä lähes kaikissa EU maissa kautta linjan. Euron suosiota painaa myös Euroopan valtoiden velkaantuminen ja talouselämän jäykkyys, jotka lisäävät Eurosijoituksilta vaadittuja riskilisiä. Nämä seikat painavat euron arvoa ja luottamusta Euroon. Onneksi tämä kotoinen talousalueemme ei kuitenkaan ole kaikkein surkeimmassa kunnossa. Kyseenalaisen kunnian ja oikeuden paistatella otsikoissa maailmantalouden ongelmalapsena saanee joku muu – kenties Englanti tai Japanin valtio.   

Reaalitalous

Talouskasvu on parasta siellä missä:

• nuoremmalla ikäluokalla on mahdollisuuksia kuluttaa ja saavuttaa tyylikkään kuluttamisen avulla statusta
• yhteiskunnan tehtäväkierto on dynaamista ja sosiaalinen asema perustuu osaamiseen ja tekemisen tahtoon (esim. amerikkalainen 1900 luvun alun mentaliteetti on hyvä esimerkki tästä)
• yhteiskunta on paraikaa integroitumassa osaksi maailmanlaajuista työnjakoa (esim. Kiina, Intia, ….)
• yhteiskunnan lakiin perustuva systematiikka vahvistuu (esim. entiset Itä-Euroopan maat, Afrikka)
• kulttuurin identiteetti on vahva ja osoituksena siitä ollaan valmiita ottamaan vaikutteita ja maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi (esim. Hollanti,…)
• valtiojohtoon luotetaan ja valtiojohto luottaa itseensä ja osoituksena tästä yhteiskunnassa tehdään tarvittaessa kipeitäkin uudistuksia (esim. Baltian maiden viime vuosien palkanalennukset, Suomen toiminta 90- luvun alussa, ..) 

Kauko-Itä, Afrikka ja Baltian maat näyttäisivät aika hyvin täyttävän näitä kriteereitä. Myös Suomella on mahdollisuutensa. Meidän talouselämämme rakenne on voimakkassa monipuolistumisen prosessissa, jossa syntyy pieniä ja keskisuuria osaajia, joilla on merkittävä maailmanlaajuinen asema oman, kapean, tuotealueensa tärkeänä toimittajana. Syntyvä rikastuva taloudellinen rakenne lupaa menestystä tulevaisuudessa. Suomi on mielenkiintoinen sijoituskohde, jos poliittinen johtomme onnistuu suunnitelmissaan tehostaa valtion toimintaa ja tasapainottaa menot loppuvuoden 2010 aikana.

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet ja tätä mittaava VIX indeksi onkin laskenut lähelle taantumaa edeltänyttä arvoaan. Monet sijoittajat luottavat siihen, että alhaisen korkotason vallitessa ja yritysten tulosten parantuessa myös pörssikurssit saavuttavat vähitellen lamaa edeltäneen tasonsa.