Huhtikuussa mahdollisesti alkavat koronnostot eivät hyydytä taloutta
Euroopan keskuspankin johtaja Jean Claude Trichet on hiljattain kertonut, että Euroopan Keskuspankki saattaa nostaa ohjauskorkoa jo huhtikuussa. Korkojen nousu ei kuitenkaan yleensä välittömästi pysäytä pörssikurssien kehitystä, kuten oheisesta vertailugraafista voimme havaita. Vuoden 1999 koronnostot näkyivät pörssikursseissa vasta seuraavana vuonna ja vuonna 2005 aloitettu kiristävä korkopolitiikka realisoitui kurssilaskuksi vasta kahden vuoden viiveellä vuonna 2007
S&P 500 indeksi ja korkotaso (Lähteet: google/finance, Suomen Pankki)
Pörssikussit kärsivät yleensä siinä vaiheessa kun
- korkotason ja raaka-aineiden kustannusvaikutukset alkavat näkyä yritysten tuloksissa
- yksityiset ihmiset alkavat empiä korkeita asuntolainojen korkoja ja lisäävät säästämistä
Nyt tilanne poikkeaa sikäli aiemmasta, että kohonneet raaka-aineiden hinnat rasittavat yritysten tulosta toisin kuin esimerkiksi vuonna 2005 jolloin raaka-aineiden hinnannousut olivat vasta edessäpäin.
Korkotaso on nyt hyvin alhaalla ja korkomarkkinat (korkokäyrä) ennakoivat, että kehittyneiden maiden korkotaso jää tällä suhdannekierroksella 3,75% tuntumaan. Tapahtuuko näin – sen näyttää tulevaisuus. Mutta joka tapauksessa osakesijoittajan kannattaa olla varovainen siinä vaiheessa lyhyet markkinakorot nousevat yli 2% tason – talous ei ehkä kestä kustannusrasituksia yhtä hyvin kuin aiemmin.
Reaali- ja imaginääri-osa
Korot syövät yrityksen reaalista tulosta (edellyttäen, että yritys ei pysty siirtämään lisäkustannusta asiakashintoihin) ja siten osakkeen arvoa. Vahvasti velkavivutetulla osakemarkkinalla korkojen nousu vaimentaa myös osakkeiden kysyntää ja siten niiden arvoa. Kuinkahan suuri osa maailmanlaajuisesta osakemarkkinasta pyörii velkarahalla?
Kiitti artikkelista, mutta
Kiitti artikkelista, mutta mikä indeksi ja mitkä korot ovat kuvissa?